******** TAMMITENAVAT UUTEEN VIIKKOON 26.5 ALKAEN************
Ihanaista viikonalkua kaikille!!!
Ohessa viimeviikon pohdintamme
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Kommentit (58)
Oli ihana reissu, +30 lämmintä, iho kärähti, kaikinpuolin onnistunut reissu. Unirytmitkin pysyi normaaleina pienemmillä. Aada kävi melkein kellon tarkasti illalla kahdeksalta nukkumaan rattaisiin, vaikka oltiin vielä meluisassa ravintolassa syömässä. Isompi 2v sai välillä kamalia uhmiskohtauksia, mutta niistäkin selvittiin. Hieman aurinko pääsi polttamaan Aadankin jalkoja, kun se potki koko ajan harsoa pois jaloiltaan, ja Ergo-repussa jalat pääsi välillä auringolle alttiiksi. Mutta ei onneksi punoitusta kummempaa tullut. Yksi asia, mikä Turkista jäi mieleen, on turvallisuus tai sen puute. Monta kertaa näkyi kun isä, äiti ja vauva sylissä ajoivat moposkootterilla pitkin katuja. Eikä kypäristä tietoakaan. Muutenkin liikenne oli tosi nopeaa. Katuja ylittäessä sai olla ripeä, kun autot ja mopot vaan kiihdyttivät lisää ja painoivat torvea. Rattailla oli aika inhottavaa kulkea kun jalkakäytävät oli mitä oli, ja se rotvallin reuna oli ainakin 30cm korkea. Ja se Ergo-reppu toimi tosi hyvin meidän isolla 8 kiloisella vauvalla, sekä selkäpuolella 15 kiloisella pojalla. Löydettiin myös paikallisesta Kipasta (kuin Citymarket) halpoja vaippoja, vain n. 6 euroa paketti! Halpoja ostoksia tehtiin muutenkin, ja saatiin hyvin tingattua:) Myyjän tarjoamasta hinnasta tippui tinkaamalla n. 50%, mutta luulen, että myyjät laittavat aina superisoiksi ne lähtöhinnat, kun tietävät, että ollaan suomalaisia ja "kalliista maasta". "Aitoja Turkkilaisia" merkkivaatteita ja laukkuja osteltiin. Ois kyllä voinut olla vaikka toisenkin viikon:) Äkkiä meni loma!
Hiukan ehdin lueskelemaan teidän kirjoituksianne, tosin ihan kaikkea ei tietysti jäänyt mieleen, kun piti viikon tekstit selata läpi... Vuoden takaisia tunnelmia kerroitte viimeisissä viesteissä. Itse täytyy kyllä sanoa, että jotenkin ne vuoden takaiset jutut on vaan unohtunut! En tosiaan muista edes sitä hetkeä, milloin tein testin. Todennäköisesti en tällä kertaa kuitenkaan hoppuillut testin teossa, vaan tein sen joskus, kun menkat oli viikon myöhässä. Ovulaatiotestejä kyllä kului, kun yritin raskautua.
Menkat alkoi täälläkin jo kauan sitten, n. kuukauden kuluttua jälkivuodosta. Sitten ne tulikin vähän miten sattuu, kun söin minipillereitä. Nyt olen syönyt jo toista kuukautta Diane Novia, ja menkat tulee säännöllisesti. Toivottavasti alkaisi ihokin paranemaan. Mulla kun taitaa olla ikuinen akne. Tässä muutamana viime päivinä on ollut hieman etova olo. Toivon vaan, että EN ole raskaana! Meillä kun lapsiluku on ehdottomasti täynnä, no more, finale, ei enää... Ehkä tuo etova olo johtuu kuitenkin siitä, kun koko viime viikon on syönyt epämääräisesti ranskalaisia, rasvaa, valkoista leipää ym, ja vatsantoiminta on vähän sekaisin. Mutta eiköhän se tästä tasoitu, kun saa taas kuituja enemmän. Eka asia sunnuntaina, mitä kotona tehtiin, oli neljänviljanpuuro:) Oli muuten hyvää!
Aada kääntyy nyt tosi hyvin vatsalleen. Oppi sen eka kerran toukokuun alussa hieman alle 4kk ikäisenä. Nyt menee kuin vanha konkari. Mutta selälleen ei sitten osaakaan ja siinä aikansa mahalla ollessaan alkaa jonkun ajan päästä ähinä ja pitää mennä auttamaan selälleen. Pää on kyllä pystyssä, mutta keikkuu aikalailla. Ihan vielä en uskalla laittaa Aadaa bumboon istumaan. Bumbo-sitteri on meillä loistava apu suihkussa, kun kylpyamme alkaa käydä ahtaaksi. Nytkin pää aina kolisee ammeen päätyyn, kun Aada potkii niin kovasti jaloillaan.
Nyt taas jatkamaan kevätsiivousta. Ennen lomareissua aloitinkin jo sen kylppärin siivouksen, ja nyt on vuorossa ikkunat. Eilen siivosin parvekkeen katosta lattiaan ja parvekelasit. Hirmuinen siivousinto meneillään, hyvä että edes kerran viikossa:)
T:vikli80 ja Aada 4.1.08 eli viikon päästä jo 5kk!
PS: Anteeksi kuvan sotkuinen tausta. Tietokone vähän reistailee, siksi sekin on lattialla:)
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=52cdab4a-2bb8-11dd-8d86-…!
Eli piti sanoa, että hirmuinen siivousinto meneillään, hyvä että edes kerran VUODESSA:)
Niin, siitäkin olitte keskustelleet, että kuinka pitkään olette kotona lasten kanssa. Itse palaan valitettavasti jo lokakuussa äitiysloman loputtua töihin. Viime viikolla oli tullut postissa päätös, että Aada pääsi samaan päiväkotiin kuin isoveljensä ja vielä samaan ryhmään, olen helpottunut!
Mutta nyt siis siivoamaan. Laitetaan vielä sisaruksista kuva. Siinä Aada 4kk2vk ja Niko 2v4kk
T:vikli80
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=3ffb70b2-2bb9-11dd-8d86-…!
Kauhea tarve vissiin purkaa näitä vauvajuttuja kun tää palsta on tökkiny eikä ole ollu yhteyksissä teihin=)
Viksli, ihanalta kuulosti teidän reissu.Myös Thaimaassa on sitten tuo juttu että menevät mopilla ja skootterilla niin että vauva siinä heliuu ilman kypärää ohjaimissa.
Kotona aion olla vielä pitkään.
Testin tekemisestä tuolloin taannoin muistan kyllä hyvin mikä shokki se oli.Olihan mulla hormonaalinen ehkäisy ollut ja se petti.Poika oli 4kk;hänen pitiolla se viimeinen ja mun piti nautiskella kun ei olisi ollut siinä kahta pientä.Niin ne asiat voi muuttua kerta laakista!!! Tuli eteen isompaan muutto ja monta muuta mutkaa matkaan. Nyt on kaksi vaipoissa sikapienellä ikäerolla, mutta aivan ihania lapsia! Asumme isommassa ja asiat rullaa.
Kerron minäkin vuoden takaisista tunnelmista. Ne onkin viime aikoina olleet paljon mielessä, kun siskoni tuli raskaaksi. (Ihanaa, Ohto saa serkun noin vuoden ikäerolla!)
Me oltiin 2kk ajan yritetty vauvaa. Mutta sitten ilmenikin työelämässä sellaista että päätettiinkin pitää muutaman kuukauden paussi yrityksessä. Pillereitä en aloittanut, mutta kumeilla ehkäistiin sitten. Paitsi kun mentiin vanhempieni luokse talonvahdiksi, ei tullut kumit mukaan. Mutta laskeskelin että tärppipäivät oli ja meni, joten ei hätiä mitiä.. Paitsi että seuraavia menkkoja ei kuulunut. Tein testinkin kun olivat 3pv myöhässä, negatiivinen. Parin viikon päästäkään niitä menkkoja ei kuulunut, ajattelin vaan että ne jäi välistä (mulle joskus käy niin), silti tein tyyliin 5min ennen töihinmenoa testin varmuuden vuoksi, lähes varmana oletuksena että negatiivinenhan se on. Mutta se olikin positiivinen! (eli mun kierto oli ollut alunperin myöhässä, ne tärppipäivät oli ollut JUST silloin kun oltiin talonvahtina. Noh, tiedänpä varmaksi milloin ja missä Ohto sai alkunsa. Monet ei tiedäkään omistaan..)
Eipä siinä muuta kun taisi testituloksen nähtyä kirosana päästä (ihan hämmästyksestä ja säikähdyksestä), sitten huusin miehelleni olevani raskaana, pyysin että veisi mut töihin, en voinut ajaa itse autolla kun tärisytti niin. Olin aika shokissa muutaman päivän, (mies oli onneksi rauhallinen ja äärimmäisen iloinen), vaikka raskaus oli tavallaan todella toivottu, ei vaan juuri siinä kuussa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Paitsi työpaikan jutut meni pieleen, mutta eipä tuolla niin väliä, pikkujuttu kun kaikkeen tähän onneen suhteuttaa.
Mäkin olin aluksi muuten kauhuissani siitä, että oli tullut muutamia olusia kiskottua ennenkuin tiesin olevani raskaana, silloin oli nimittäin jääkiekon MM-pelit olleet, niin siinä sivussa muutama harva se ilta.. Neuvolassa saivat mut kuitenkin rauhoittumaan, että todennäköisesti ei mitään vaikutusta. Sitten alkoi onnellinen odotus, vaikka olin mä np-ultraan asti edelleen peloissani kaikesta..
Joo, muita juttuja sitten muulla ajalla. Nyt pitää vähän siivoilla kun meille tulee (kai) tänään vieraita. Niillä on konttausikäinen tyttö, ei viitsi ihan koirankarvojen keskellä antaa sen möyriä.. (Hitsi mä oon just tajunnut että enhän mä sit muuta kohta ehdikään kuin siivota niitä karvoja, kun ohtokin kohta liikkuu lattioilla..!)
Frimmy
pitkästä aikaa taas...olen käynyt vain lukemassa...aivan ihanan söpöjä vauvoja!!
aksun kanssa käytiin tossa 4,5kk vaiheilla neuvolassa ja pituus oli 63 ja paino 7800 (47 ja 3050) eli aikasta hyvän kokonen tyttö. ensiviikon pe olis taas aika ja piikkiä tulee taas. neiti ei ainakaan ekastakaan piikistä ollut moksiskaan joten toivotaan ettei tästäkään.
Kiinteitä syödään jo hyvällä ruokahalulla ja maisteltu on jo aika montaa lajia.mistään ei ole onneksi ainakaan vielä tullut mitään vaivoja..
Meillä on mennyt yöunet aikasta sekaisin.kun ennen nukuttiin eka 6 tuntia putkeen ja sitten vielä ainakin kaks tuntia heti perään niin nyt herätään yössä vähintään 3 kertaa syömään 7 tunnin aikana,ja aika levotonta on nukkuminen.touhailee unissaan niin kovasti et saattaa olla väärinpäin sängyssä kun herää, mutta eiköhän se tästä.
Meillä ei vieläkään kääntyillä kuin selältä mahalleen mutta eiköhän se toisinkinpäin pian rupee sujumaan kun yritys on jo ainakin kova :) istumaan on pyritty jo muutaman viikon, sylissä ja turvaistuimessa yrittää koko ajan nousta vain ylös :)
nyt neiti jo herileekin joten lisää taas myöhemmin.
noppari ja aleksandra 6.1
Kiva, että Viklillä oli onnistunut reissu!
Noista vuoden takaisista tuntemuksista... Minähän se palailen niihin asioihin vasta heinäkuun puolivälissä, jolloin siis sain tietää olevani raskaana. Kolme vuotta sitten, kun laihdutin reippaasti, tulin hyvin tietoiseksi kropastani ja tuntemuksista, mm. siitä kummasta munasarjasta munasolu irtoaa jne. Mutta jostain syystä tässä raskaudessa keho teki tepposet. Tein testin toukokuussa, koska viimeiset menkat olivat olleet maaliskuussa. Testi oli nega, tietenkin. Jostain syystä ovis on kuitenkin tapahtunut joskus huhtikuussa, jos oikein laskin ehkä kp 35-40! "Menkat" tuli toukokuun lopulla, aivan normaalin oloiset. Kehossa ei mielestäni ollut mitään sen kummempia tuntemuksia, olin väsynyt, mutta arvelin sen johtuvan äärimmäisen stressaavasta työtilanteesta.
Kesäkuussa heitin miehelle lähinnä vitsillä, että taidan hakea clomi-reseptin, josko yritettäis vielä yks lapsi saada =) Kun menkkoja ei kuulunut, menin heinäkuussa gynelle, joka ultrasi kun epäili myomia... No, virkeä sikiöhän siellä sätki, viikkoja arvioitiin olevan 11+5. Olin samalla kertaa järkyttynyt ja huojentunut. Itku ja ilo siinä vuorottelivat. Mulla on siitäkin syystä niin kirkkaana mielessä nuo alkuajan tapahtumat, kun olen noita viikkoja kelannut yhä uudelleen ja uudelleen, söinkö jotain sopimatonta jne. No, alkoholiahan otin pari kertaa ja mm. hepatiitti-B rokotesarjasta sain 2 ensimmäistä osaa raskaudesta tietämättömänä... Ja varmaan söin fetaa, petokaloja ja tuorejuustoja... No, jotain hyvääkin: mulla oli menossa vanhaksi foolihappovalmiste, jota söin säännöllisesti myös nuo pari ekaa kuukautta.
Pitää vielä vähän hehkuttaa, että viimein mullakin on paino alkanut tippua!! Eipä tässä juuri vaihtoehtoja olekaan, kun kaikki kesävaatteet on kokoa 36, muutama 38 taitaa olla. Ei viittis ihan kauheita makkaroita sulloa niihin... Ja uusia isoja en osta.
En ole joutanut siirtämään kuvia koneelle, joten en liitä nyt kuvaa.
Aurinkoista viikkoa kaikille! Nyt lähetään keskimmäisen poitsun kans ihmettelemään sitä tramppaa, saadaanko me sitä kasaan vai ootellaanko sovinnolla iskää töistä!
aksiina ja Annu 28.1
Esikoinen kiipeilee seinille ja vauva nukkuu, joten nyt on äidin nettiaika ;)
Mä olen vakavissani jo harkinnut tuon vanhemman pojan hoitoon laittamista kun en kestä sen ylienergistä ja turhautunutta olemista. Se oli päiväkodissa 3 vuotta ennen kuin veljensä syntyi ja kotona oleminen ei tunnu hänelle sopivan... Ei ole kavereita, eikä ohjattua toimintaa, joten se ajaa tämän äidin aivan hermoromahduksen partaalle.
Poika roikkuu vieressä KOKO AJAN. JAtkuvasti valitusta ja tylsyyttä, äiti pelaa, äiti leiki, äiti tule tänne, äiti osta sitä ja osta tätä. EN JAKSA. Mä kyllä hoidan nuo lapset, teen ruuat, pesen pyykit, siivoan, käyn kaupassa, pyyhin peput. Mutta ei ole enää potkua leikkiä kaikkea liikenevää aikaa. Kesäksi loppui tuo srk kerhokin. Nyt se vaeltaa täällä ympäriinsä kuin sekopäinen. Ja me olimme aamupäivän ulkona (3 tuntia) ja parin tunnin päästä lähdemme urheilukerhoon, joten en sitä nyt ihan sisälle ole lukinnut. Ja silti se kulkee, ihan neuroottisena. Järjestättekö te muut koko ajan jotakin tekemistä noille kääpiöille? Mua ei ole luotu leikkitädiksi.
Musta tuntuu että en kestä tätä kauaa. Lähetän sen jonnekin kesäsiirtolaan. (OLEN KAMALA ÄITI).
MAgdaleena, nauti nyt kun voit syödä mitä haluat. Ei se Tomas (vai Thomas?) siitä kärsi kun imetyksestä luovuit. Rajansa äitienkin kestämisellä. Hienosti jaksoit yrittää.
Oliko teillä viime treffeillä puhetta jostakin uudesta tapaamisesta vai mistä tuo Ametisti kirjoitti? Jos järjellisen matkan päässä, niin minä kyllä tulen mukaan!
Siiricata kyseli täysimettäjien kiinteisiin siirtymisestä. Minä vain eräänä päivänä annoin Sisulle perunaa, Nanilla ohennettuna. Ja poika söi tyytyväisenä. Olisi syönyt heti vaikka kuinka. Ensin perunaa viikon verran, sitten porkkanaa ja nyt annoin tänään maissia. Sitä se puklaili hieman ylös, joten katsotaan palaanko peruna-porkkanaan. Äsken tein sosetta, jossa 2 perunaa, 3 porkkanaa ja 3 parsakaalin nuppua. Pistin jääpalakuutiorasiaan pakkaseen.
Pojan kroppa tottui kiinteisiin todella hyvin. Kakka muuttui kiinteämmäksi, mutta muuta en ole huomannut. Tosin sen huomasin että imetyksen jälkeen ei ole enää tyytyväinen, vaan haluaa "kunnon ruokaa" päälle...
Justuksen poika taitaa olla yhtä innokas suursyömäri kuin tämä meidän. Kokeilin vinkkiäsi antaa oma lusikka Sisulle. No eihän siitä tullut kuin enemmän kaaosta!! :D Poika tunki omaa lusikkaa suuhun, ja levitti sieltä ruuat sitten pitkin naamaansa ja puseroaan ja minua. Sitten otin lusikan pois ja alkoi hieroa ruokalappua naamaansa ja samalla repi minun lusikkaa suuhunsa. Huh.
Vikli kyseli töihinpaluusta. (Kiva että matka meni hyvin). Mulla on ajatus mennä takaisin töihin elokuussa 2009 kun esikoinen aloittaa esikoulun. Sen verran olen säästötilille kasannut rahaa että tuo 9 kuukauden hoitovapaa pärjätään. Tosin katsotaan nyt miten hermot pitää tuon esikoisen kanssa. Voi olla että haen hänelle sen hoitopaikan jo aiemmin.
Pajunkukka muisteli vuoden takaisia aikoja. Mä muistan että matkustin vanhempieni kanssa kälyni valmistujaisiin ja mulla oli koko matkan ihan tolkuttoman huono olo. No en halunnut raskaudesta vielä kertoa silloin kesäkuun alussa, joten melkoinen reissu oli.
Meillä oli kesäloma kesäkuussa ja koko loma meni siihen että siirryin sängystä sohvalle ja takaisin. En kyennyt mihinkään, mulla oli niin tajuton väsymys ja huono olo. Siinä se loma sitten meni. Työkaverit ihmettelivät kun palasin lomalta lopen uupuneena.
Nyt on taas mentävä tuon isomman pojan luo. Joten jatketaan taas joskus.
ipu ja Sisu 68 cm! (tosin täti mittasi pojan ollessa vinossa, eli luultavasti 69 tai 70 on oikeampi mitta)
Jospa minäkin sitten kirjoittelisin.
Ihania vauvakuvia olette monet laitelleet, joku niistä vähän muistutti medän Tuomasta, olisiko ollut Sammermannin pikkuinen. Ja vuodentakaisia tunnelmia oli myös kiva lukea.
Meillä raskaus alkoi heti keskenmenon jälkeen. Oltiin yritetty tätä kakkosta reilu reilu puoli vuotta. Keskenmeno saattoi olla tuulimunakin, se jäi epäselväksi. No, lääkäri kehoitti odottamaan yhdet kuukautiset ennen uuden yritystä. Me ei kuitenkaan ooteltu, mulla kuukautiset tuli välillä tosi pitkillä väleillä, niin ei vaan raaskittu niitä ootella. No, niinhän se sitten tärppäsi hetimmiten ;) Tunnelmat oli ihan iloiset, mutta ei niin jännittyneet kuin esikoista odotellessa. Tunne oli jo "tuttu".
Jotain keskustelua oli töihin palaamisestakin. Minä olen todennäköisesti kotona vielä vuoden-pari. Nyt oon ollut yhteenmenoon jo 2,5 vuotta kotona, alkaa jo työssäkäyminen oudoksuttaa. No, välillä kyllä mietin, että oisko sittenkin parempi, että lapset ois muualla hoidossa. Saisivat nähdä vähän muutakin kun mun naamani..
Tuomas on viimeaikoina alkanut vähentämään päiväunia. Ennen nukkui vuorokaudessa 10 + 6 tuntia, nyt noin 10 + 4 tuntia. Yleensä 10-13 =3 tuntia ja illemmalla 2 puolen tunnin unta, ja yöllä sitten 10 tuntia. Joitakin viikkoja on heräillyt yöllä useammin tankkaamaan, ja illatkin muuttui pelkäksi kitinäksi, aattelin, että jokohan niitä kiinteitä kaipailee. No, nyt on taas pari yötä selvinnyt yhellä syötöllä + varhaisaamusyötöllä. Illallakaan ei enää ole juuri kitissyt. Tais olla vaan tavallinen tiheän imun kausi. Muistaakseni eskoisella alkoi kans imeminen tihentyä ajoittain varsinkin ennen kun kiinteitä meni jo kunnolla. Silloin aloiteltiin kiinteiden maistelu 5 kk iässä. Ehkäpä nyt menee samoihin aikoihin tuo aloittelu.
Liikkumaan Tuomas tuntuu olevan aika innokas, varsinkin alaraajat vaikuttaa perin vahvoilta. Kävelyvaste ei ainakaan ole poistunut ollenkaan. Ja kääntyminen on onnistunut jo aika pitkään molempiin suuntiin. Mahallaan ei vieläkään kovin pitkään jaksa olla.
Nyrkki maistuu tosi hyvin ja kuolaakin löytyy.. Oiskohan niitä hampaiden alkuja jo, vaikka luulen, että ei vähään aikaan oikeesti vielä puhkeakaan. En ainakaan huomaa suussa jälkeäkään hampaista.
Meillä on esiintynyt lähes koko ajan toisen silmän rähmimistä. Pari silmätippakuuriakin käytettiin, ne vähensi oireita, mutta ei poistaneet. Ihan sellaista keltaista "tulehdusrähmää" on. Huomenna on on muussa asiassa Tuomaksella lääkäri (ei reagoinut viimeksi äänen, vaikka tiedän kyllä, että siinä suhteessa ei ole huolta, reagoi kyllä yleensä ääneen kotona), niin kysyn asiasta siellä. Olisikohan se sitä kyynelkanavan tukkeumaa, jota pikkuvauvoilla usein on? Kanavaa kai voidaan aukaista tarvittaessa, mutta vasta yli puolivuotiaana. Tuomaksen serkulla oli tuo vaiva. Onko kellään tietoa moisesta?
Joops, nyt pikkuinen heräs.
T.Hömötintti + Tuomas 020208 + isoveli 2,5 v
Meillä hoidin Ainon rähmivää silmää omalla tissimaidolla. Yksi tippa kumpaankin silmään n.4 kertaa/pv. Sihtaamista se on mutta hyvin toimi :D Taitaa olla vanhan ajan konsteja.
Voi vitsi, miten suloisia kuvia!! Hauskaa nähdä myös sisarusten kuvia!
Ipulle tsemppiä esikoisen kanssa... Oisko lähellä sellaista valvottua leikkipuistoa, mihin vois jättää vekaran hetkeks leikkimään?
Magdalle: hatunnosto sulle, kun olet jaksanut taistella näin kauan. Meikäläinen on sisukas tapaus, mutta oisin varmaan kyl luovuttanut jo ajat sitten...
Heh, vai vanhoja sitä muistellaan... No, laitanpa korteni kekoon minäkin! Eli tilanne oli sellainen, että kierukka oli otettu veke marraskuun lopulla, kun ei ollut siellä enää kunnolla paikallaan ja samalla tein elämää suuremman päätöksen jättää ehkäisy pois kokonaan (olin 12-vuotiaasta saakka vannonut, että en koskaan hanki lapsia juu). Olin ihan saletti, että en tule kuitenkaan raskaaksi, koska aika monella tutullakin oli ollut ties mitä hormonihoitoa ja muuta, lisäks olen vanha kuin taivas ja kaiken kukkuraksi mulla oli 3 työpaikkaa ja yksi opiskelupaikka, eikä todellakaan aikaa mihinkään petihommeleihin. Tilanne vaikutti siis hyvältä. Kuukautiset olivat vähän sekaisin olleet jo pidemmän aikaa, tulivat kahdessa osassa. En tietenkään merkkaillu niitä myöskään mihinkään ylös. Mielestäni huhtikuussa tuli kuukautiset osa 1, mutta osa 2 jäi tulematta. En siitä niin suuremmin kummastunut, hain jopa gynen määräämät "kierrontäsmäyttäjälääkkeet" apteekista ja päätin seuraavien kuukautisten alkaessa ottaa niitä.
No, siinä sitten sattui olemaan kaikenmaailman kekkeriä ja hilluntaa, Tallinnan-reissu ja laivan seisovassa istuin punkkuhanan vieressä 3 h, illanistujaiset (joista kotiin könytessäni sammuin yöbussiin ja meni kotipysäkkikin ohi... Ja ikää oli siis 35-vee, tosi kypsää käytöstä...) ja sitten vielä vappu... Toukokuussa aloin sitten hiukan ihmetellä, että missäs ne kuukautiset nyt oikein luuraa ja miks tissitkin on niin helkutin kipeet, että jumpassa teki mieli pitää niistä kiinni aina pomppiessa. Helatorstain aatonaattona (15.5.) oli pakko tehdä testi, sillä seuraavana päivänä oli luokkabileet, joissa oli tarjolla mm. 10 l boolia (paikalla 14 naista...), 3 l punkkua, 3 l valkkaria, salmaria yms. yms.
Testi oli siis positiivinen. Olin aamulla sanonut miehelle, että teen testin ja jos se on + niin mun täytyy tappaa se (siis mies, kun sehän siihen syyllinen on, en minä, höh). Olin positiivisesta tuloksesta onnellinen ja aloin heti tuntea lievää pahoinvointia (oliko psykologista, eipä juuri...). Soitin miehelle, että nyt tuli hänen loppunsa. Se oli ihan ihmeissään, ei varmaan ollut taaskaan kuunnellu mun uhkauksia. No, sitten sanoin, että voi pönttö, mä oon raskaana. Se vaan totes, että herranjestas, täytyy löytää tuoli että pääsee istumaan. Hih, vähänkö pelkäsin että se sinne työmaalle nyt pökrää! Sitten luin siitä testiohjeesta, että mitä tulee tehdä (ihan oikeesti, ei ollu hajuakaan!) ja soitin ohjeen mukaan neuvolaan. Kamalasti pelkäsin kyllä kaikkea hirveyttä tapahtuvan koko ajan, eikä kerrottukaan asiasta kuin lähimmille ennen kuin 3 kk oli täynnä. Niin, ja kuukautiset on siis ollu silloin joskus viime vuoden huhtikuussa viimeks... Mä varmaan luulen saaneeni jonkun kohturepeämän sitten kun ne alkaa, kun ei enää muistakaan moisia!
Ja kokeilen lähettää tätä, kun laitoin koko kirjoitelmani kerralla tuli herja, että viestin sisältö on liian pitkä (parempi tuokin kuin että sisältö on sellaista pskaa ettei voi nettiin laittaa...).
Semmoinen episodi! Ja sitten nykypäivään... Aloitettiin kiinteät ekaks perunaa ja tissimaitoa 3 pvää, sitten peruna-porkkana-maito viikon, porkkana-kukkakaali-maito vain 2 pvää kun tuli totaalikieltäytyminen, nyt peruna-porkkana-kesäkurpitsa-maito mennyt 2 pvää. Olen antanut 2 kertaa päivässä kiinteitä. Ekaks annoin ennen imetystä, mutta neuvolatädin suosituksesta oon nyt tehnyt niin, että annan ekaks tissiä ja sit vähän ajan päästä kiinteitä. Aika vähäisiä määriä menee alas, liekö syynä sitten tuo tissittely, ettei mahdu pikku masuun enempää vai eikö vaan maistu.
Mä oon pakastanu vaan yhtä sorttia kuutioon, mutta kieltämättä sitä vois tehdä tuollaisia yhdistelmiä, niin ei aina tarttis keittää sitä yhtä pottua. Pelkkä perunasose ei taida oikein kestää pakastamista.
Millalle tuli viime la jotain ihme punoitusta poskiin (kuten Frimmykin kertoi, tosin meillä ei ole näkynyt näppyjä), lähinnä vasempaan poskeen. Voisko johtua noista sapuskoista? Kukkakaalia oli silloin syöty uutena. Punoitus jatkuu kyllä edelleen ja ihan kuin se poski olis vähän semmoinen kuivakin. Ens maanantaina on neuvola, täytyy siellä kysellä josko ois jotain vinkkiä.
Mä olin eilen ihan murheen murtama enkä saanut untakaan yöllä... Ens syksyn lukujärjestykset tuli nettiin ja mulla ois koulua about ma-pe 8-16 (kaks vuotta olen sitä koulua nyt käyny ja tähän mennessä on ollu lähiopetusta noin systeemillä ti 9-12 ja to 12-15...). Siis miksi oi miksi?!! Onko mun pakko laittaa Milla päiväkotiin jo syksyllä! Talous ei kestä miehen jäämistä pois töistä. Mä en haluu laittaa noin pientä vielä mihinkään, mä haluun olla sen kanssa täällä kotona... Kouluakaan ei voi oikein lykätä, kun se riivatun linja siellä loppuu kokonaan eikä niitä kursseja mitkä on syksyllä enää järjestetä lainkaan, aarrggghh! Mikä tuuri... Todella toivon, että tähän löytyy joku ratkaisu.
Jaahas, nyt riittää, pakko mennä lukemaan tuota prkl tenttikirjaa.
Miukkis ja Milla 0301
Meille lääkäri suositteli vauvan silmän huuhtelua suolavedellä, kun oli kyynelkanavan tukkeuma. Apteekista sitä ostin ja auttoi hetken, nyt taas. Tai siis nyt ei rähmi, mutta isoja kyyneleitä tulee koko ajan ja tarkoittaa kuulemma myös tuota tukkeumaa.
Ipu, harmi ettei toisesta lusikasta ollut kuin haittaa! Mutta on se kiva, että on innokas syöjä :D. Meillä on molemmat ollu varsinaisia ahmatteja, esikoiselle tuo oma lusikka auttoi jotenkin. Mutta nyt tälle toiselle en vieläkään muistanut testata. Hällä kun on yleensä ruoka-aika sillai, että tullaan just ulkoota ja nälkä on kova. Tietenkään en huomaa valmistella ruokailutapahtumaa etukäteen mahd. valmiiksi.
Ipulle toisestakin asiasta. Meidän 3v on myös todella vilkas ja olen usein helisemässä sen kanssa. Ei ollut talvella kerhossakaan, kun täytti niin myöhään keväällä 3v. Meidän kylällä on ollu tässä kuussa paljon srk:n ja MLL:n järkkäämiä juttuja ja tuntuu että vähän joka päivälle on jotain aktiviteettia. Ja jos ei ole, niin sit ollaan koitettu sopia treffejä lapsiperheiden kanssa puistoon tai pyydetty jotain samanikäistä leikkimään tai mummi on purkanut esikoisen liikoja energioita, kun musta on jo mehut imetty :).
Talvella tein usein temppurataa esikoiselle. Ikeassa on sellainen ryömintäputki (kangasta) ja se on pääosassa tuossa temppuradassa. Kohta ei onnistu tuokaan, kun kuopus alkaa liikkumaan.
Otatko esikoista mukaan kotitöihin? Monet sanoo, että lapset tykkää ja saa turhautumisen unohtumaan. Mä en ole vielä jaksanut uskoa tuota, mutta se johtuu ihan siitä että meillä on niin rasittavan pieni tämä kämppä ja esim. "keittiöön" ei mahdu kuin yksi. Mummilassa ovat laittaneet yhdessä pihaa kesäkuntoon, eikä mummi ole ainakaan kehdannut sanoa, että esikoinen olisi vaivaksi. Aina esittelevät aikaansaannoksiaan innoissaan, kun mennään kuopuksen kanssa käymään.
Meillä on siis tuo mummi korvaamaton apu, vaari myös. Jos teillä ei ole omia isovanhempia käytettävissä, niin löytyisköhän teiltäpäin jotain varamummoa vai miksikäs niitä sanottiinkaan? Monessa lehdessä on ollut juttua siitä, että vanhemmat ihmiset kaipaa lasten seuraa, kun ei ole omia lastenlapsia tai ovat liian kaukana. Tsemppiä!
Meillä kävi vieraita alkuillasta, Ohto simahti lattialle unille leikkimatolleen.. Vähän huoli taas että miten yö sujuu kun nyt yhä nukkuu, mutta toisaalta olen huomannut että sen unia ei kannata sotkea, nukkuu kun nukkuu, yleensä sillä ei ole vaikutusta yöuniin. Vaikka hullulta kuulostaakin että nukkuu koko illan ja se ei vaikuttaisi, mutta tälläinen kokemus meillä vaan on. Eli herää vaan syömään sitten kun nälkä, sitten vaihdan yökamppeet ja jatkaa normaalisti yöunille.
Muutenkin tuntuu että Ohto on viime päivinä a) nukkunut enemmän kuin ennen b)syönyt enemmän ja tiheämmin kuin ennen. Onkohan sillä joku voimakas kasvukausi joka vie voimia ja energiaa..? On se nyt viime aikoina ihan todenteolla oppinut kääntyilemään, "ryömiä" yrittää myös hirveästi, eli voi olla että tuo kaikki touhuaminenkin vie paljon energiaa..
Ihanaa kyllä kun kävi vauva-vieraita! (ei se vieras tyttö kyllä vielä ryöminytkään tai kontannut, vaikka mä jo kuvittelin niin. Harvoin on nähty näitä sukulaisia, muistelin tyttöä vanhemmaksi, mut ei se vielä ollutkaan kuin 6kk.) Jännä miten se tyttö oli aika tarkalleen ihan samankokoinen (paitsi vähän pidempi) kuin Ohto. Semmoinen ihana siro sirpukka. Vaikka on 2kk vanhempi.
Ja oli ihanaa jutella kaikesta sen tytön äidin kanssa, vaikka en mä sitä juuri tunne, mutta melko samanikäiset lapset luo hyvän yhteyden. Nuo vieraat oli siis mieheni serkku ja sen vaimo ja lapset. Tuon vaimon olen tavannut vissiin kolme kertaa aiemmin.
Ehkä mä nyt tajusin miten ihanaa olisi saada mamma-seuraa, vaikka tähän asti olen ollut ihan tyytyväinen Ohton kans kaksin kotona.. Pitääköhän ihan etsiä että onko täällä jotain perhe-kerhoja tai muuta.. Jotenkin on vaan tuntunut niin työläältä raahautua minnekään. Miksei vaan meille kotiin vois tulla mammoja lapsineen..! (tilaamalla, silloin kun mulle sopii..)
Kiinteistä: Me pistettiin bataatti jäähylle, tarjosin tänään maissia. Aiemmin jo todettu että maissivelli sopii. Ja ei ainakaan maissista ole (ainakaan vielä) tullut mitään kasvojen punoitusta tai kitinää.. Maissia siis maistellaan jokunen päivä, mitähän seuraavaksi kokeilisi..?
Joku muuten kertoi miten vauva vierasti ukkiaan.. Meillä sattui eilen ihan kumma juttu! Ohto virasti isäänsä! Ihan äskettäin oli iskä vaipan vaihtanut ja kaikkea, mutta kun meni kurkkaamaan Ohton leikkejä vähän myöhemmin, naama vääntyi ihan selvään vierastus-itkuun! En ymmärrä miten tuo on mahdollista, kun aika paljon mies sen kanssa aikaa viettää. Paitsi nyt viime aikoine sillä on kyllä ollut hurjasti kiireitä harrastus-rintamalla, eli lähinnä vaan mua Ohto on tottunut näkemään. Ja eilen oli kyllä muutenkin ihme riippuvaisuus-päivä, Ohto vaati minut joka hetki lähelleen. Nukkuessaankin heräili tuon tuosta, mutta minut lähellään nähdessään suu levisi hymyyn, jatkoi unia. Jos taas en näkynyt, älytön huuto kunnes otin syliin, siihen taas nukahti.
Töihinpaluusta vielä: Mulla ei ole vakipaikkaa mihin palata. Mutta töitä kyllä on heti kun haluan. Mutta kun en halua. Rahan kannalta en tiedä miten selvitään kun vanhempainrahakausi loppuu, nytkin tekee ihan tarpeeksi tiukkaa kun on iso asuntolaina. muttakun en,en,en,en,en,en,EN tahdo mennä vielä töihin kun Ohto on silloin niin pieni vielä.. Jotain pitää keksiä, en vaan vielä tiedä mitä.. En ole siis vielä edes miettinyt päivähoitopaikkaa, koska en sellaista halua vielä tarvita. Hätä jos tulee ja on pakko mennä töihin saadakseen rahaa, äitini on kyllä luvannut hoitaa Ohtoa. On siis itse "eläkkeellä" (lopettivat 2v sitten maatilan pidon vaikka eläkeikä ei ole vielä täynnä..), aikaa olisi kyllä. Mutta asuvat 60km päässä meistä, 50km mun töistä.. Kai tuo olisi ihan mahdollinen matka, sinänsä arvostan hyviä suhteita isovanhempiin, mulle itselleni mummo oli aikoinaan (niin kauan kuin eli) kaikki kaikessa, samanlaisen rakkaan suhteen isovanhempiin soisin lapselleni.. Muttakun mä ITSE haluaisin olla kotona myös.. En ole vielä valmis edes ajattelemaan etten olisi päiviä Ohton kanssa. Mutta katsotaan nyt mitä tässä keksitään.
Frimmy
Ipu: Puhuimme, että voisimme tavata jonkun kotona. Liittyikö ideaan jokin idea, en muista. Sanoin, että voimme tavata meidän puutarhassa. Meillä on iso piha. Ehdotin jo päivääkin ennen kesäkuun puoliväliä olevaa torstaita. Strutsi ehdotti nyyttäreitä, se sopii. Tervetuloa vaan kaikki! Magda_Lena tuo ilmeisesti juotavat ;). Asumme Espoossa Leppävaaranta Tapiolan välissä. Esim. bussit 103 ja 106. Kehää menee myös busseja? Aino kysymykseni oli, että kuinka saan teille osoitetietoni ja halukkaat kiinni
Olavi se nukkuu. Tänään hän heräsi klo 8. Hän on todella kiinnostunut syömisistäni. Tein tänään syntiä ja annoin hänen maistaa syömääni jogurttia sormestani ja mustikkasurvosta mustikkapiirakasta. Kylläcmaiske kuului ja lisää olisi halunnut. Joten hankin jostakin biodynaamisia porkkanoita ja ryhdyn keittohommiin.
KELAN sanomissa oli juttu siitä uudesta väitöskirjasta; pitkä pelkkä imetys allergisoi. Tästä joku kirjoitti täällä.
Minäkin hoksasin tuossa yksi päivä, että vuosi sitten rupesin odottamaan Olavia. Esikoisen tekeminen, odottaminen ,saaminen ja vauva-aika oli niin stressaavaa että en toista ajatellut haluavani. Olavi kuitenkin "ilmoitti" tulostaan jo heti esikoisen synnyttyä. No sitä sitten melkein viisi vuotta pähkäilin/pähkäiltiin. Sain lääkäreiltä luvan yrittää raskautta. Päätettiin yrittää vielä kerran. Molemmat lapset ovat PAS-alkuisia. Pakkasessa oli yksi olki, jossa oli neljä alkiota. Ne sulatettiin, niistä jäi yksi eloon. Tämä yksi alkio siirrettin kohtuun ja se kiinnittyi. Näin lähti tämä viimeinen raukaus käyntiin; kuin suuri ihme.
Meni ihan väreet selkäpiitä pitkin, kun luin noita teidän kertomuksianne, kuinka vauva on saanut alkunsa. Ihmeellisiä kertomuksia. Niin vaan sitten ihan uusi ihminen syntyy tähän maailmaan.
Ametisti ja Olavi s. 13.1
..oli taas pakko rekisteröityä uudestaan kun en oo päässy kirjautuun pariin päivään.
Huh huh, oottepa olleet ahkeria. Kuvia on tosi kiva kattella.
Magdalena - oot ollu tosi tarmokas imetyksen suhteen. En ois pystyny samaan. Et luovuta yhtään liian aikasin.
Finja - ollaan oltu samaan aikaan TAYSissa mutta en muista nähneeni sua. Millä osastolla olit?
Munkin positiivisesta testistä on kokolailla päivälleen vuosi aikaa. Muistan funtsineeni että menkathan taitaa olla viikon myöhäs (ei kuitenkaan eka kerta niin ja olin ollu yli vuoden ilman ehkäsyä. "Yritetty" tosin oltiin vastamuutama kk) ja tuumasin siinä kaverille puhelimessa että pitäsköhän testata. Olin lähös Tohloppiin ja kävin vessassa viä ennen. Vessassa aukasin seiskan, kuten usein, ja sieltä pongahti ekana raskaustestimainos. (=enne) Mainoksessa oli että niitä saa ärrältä. Sinne siis. Siin lähteissäni päätin kuitenkin kattoo tissejäni peilistä (tätä EN tee usein) ja tuumasin että tartteekohan tehä koko testiä kun snäpärit oli niin erikoiset että siinähän se vastaus jo oli. Mönkijällä ärrälle testit loppu, apteekista löyty. Poltin viimesen röökini TV2:n parkkipaikalla ennen testausta siellä vessassa. Olipa ylläri kumminkin! Soitin heti parille kamulle, ukolle kerroin vasta kun se tuli iltavuorosta laittamalla tietsikkaan taustakuvaks alkion. Hetki meni ennen ku sysytti :D
Ite oli kans siinä alkuraskaudessa ollu papassa, tippunu hevosen selästä ja ryypänny kolme kertaa =I
KÄÄKS! Meiän likka rupes tuttipullolakkoon. Lauantaina meille tuli talo täyteen vieraita ennen paikallista oluttelttatapahtumaa. Pinja meni siis anoppilaan hoitoon. Siellä se kuulemma söi aikas niheesti. Sunnuntaina sitten jouduin lähteen ihan tämmöselle yksittäiselle työkeikalle kuvaan yhtä kokousta. Mies jäi Pinjan kans. Illan mittaan se yritti syöttää lasta pullolla ja lusikalla, korviketta ja pakastettua mutta ei suostunu ottaan ja huuto ylty. Mun oli pakko lähtee keskenkaiken kotiin :(
Apua. Olisko neuvoo? Aattelin kokeilla ite sitä pulloruokintaa tällä viikolla.
Vikli - tervetuloo takasin! Ilmeisesti onnistunu reissu. Oliko omat matkarattaat? Hotellin matkasänky? Annoitko vettä? Mitäs kaikkee teitte? (retkiä?) Mitenkäs taksissa matkaaminen? Ei taida voida pitää kaukaloo matkassa..
Frimmy - vauvavieraat on aina kivoja. Meilläkin kävi tänään yks. Äitinsä ja minä ollaan oltu kavereita siitä lähtien ku puolivuotiaana näin sen neuvolassa :D
Nyt meidän lapsilla on saman verran ikäeroo. Söpöö :)
Illalla olin Pinjan kans polttarikokouksessa kahen aikas tuntemattoman, lapsettoman naisihmisen kans. Se oli aikas jännää miten ne ei ollu yhtään kiinnostuneita vauvasta. Pinja sentään pisti parastaan - ei inahtanukkaan koko aikana. Kiva oli tulla kotio saunoon hyvään seuraan :)
Määkin oon aatellu olla kotona niin kauan ku perse kestää. Ja ehkäsyn aattelin jättää heti ensvuoden puolella kun toi biologinen kello tikittää aina vaan.
Ollaan muutes oltu kaks kertaa vauvauinnissa. Aivan huippua! Molemmilla kerroilla on sukeltanu muutaman kerran eikä oo itkeny kertaakaan. Näyttää tykkäävän hirveesti. Laitan kuvia jahka siirrän nekoneelle.
Jaahas, tarttee varmaan mennä sianpäälle. (=nukkuun) Mitähän sitä huomenna keksiikään kun ukkokin on saikulla. Sillä on kylki kakkana kun se kaatu kaatopaikalla. Hmm..
Joku kuva viä loppuun. Öitä!
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=96b78a98-2c36-11dd-815c-…!
Ihan vaakalentoa on ollut viime viikko ja tämä viikko myös, mutta nyt on pieni hetki hengähtää ennenkuin koululaiset kotiutuvat parin tunnin päästä. Sitten onkin musiikkiopiston pääsykokeisiin vientiä ja leipomista ohjelmassa ainakin. Kolmosella on huomenna viimeinen päiväkotipäivä. Sitten jää kesälomalle ja syksyllä alkaa eskari. Taidan tehdä ison pullarinkelin, josta riittää koko päiväkodille. Poika onkin siellä ollut hoidossa neljä vuotta.
Menkkoja ei täällä ole näkynyt. Mulla on poikien kohdalla alkanut menkat muutama viikko imetyksen loppumisesta, kiinteittenkään aloittaminen ei ole asiaan vaikuttanut. Toivottavasti nytkin menee samalla tavalla!
Meillä on harsorättejä käytössä vähän joka paikassa. Osa harsoista on merkitty reunaan ommellulla värillisellä langalla pukluräteiksi. Noita puklurättejä käytetään sitten imetyksen ja puklien lisäksi sitterissä, vaunuissa, lampaantaljalla ja nukkuessa pään alla. Toiset harsot ovat sitten takapuolikamaa eli käytössä vaippoina ja takapuolen kuivaamisessa. Hoitopöydällä on muovifrotee. Kaikki sitten samaan koneeseen pyykkiin kolmen tai neljän päivän välein.
Viikonloppuna tulee meilläkin neljä kuukautta täyteen, mutta kiinteät saa vielä odottaa juhannuksen yli. Tietysti, jos neuvolassa näyttää, ettei neiti ole kasvanut, niin sitten mietitään uudestaan. Tosin taas on vaatteita jäänyt pieneksi ja turvakaukalossa ei meinaa tyttöä jaksaa kantaa ollenkaan, joten ei taida olla pelkoa, ettei olisi kasvanut. Pojilla aloitin kiinteät neljän, kolmen ja viiden kuukauden iässä, joten yksilöllisesti mennään vauvojen kanssa.
Ipu: Niinhän se on, että kakka alkaa haiskahtaa kasvisten myötä, tosin mä muistelisin, että korvike muuttaa hajua enemmän. Mutta lihansyöjän kakka se on, joka haisee! Eipähän tarvitse sitten enää miettiä, onko vaipassa kakka vai ei. ;)
Mä en paljonkaan leiki lasten kanssa. Pelailen lähinnä joskus jotain. Leikkivät keskenään tai yksinäänkin. Jos eivät muuta tekemistä keksi, niin vetäytyvät lukemaan Akkareita. Myös kolmonen lukee sujuvasti. Mä olen aika usein vastannut siihen "mulla ei ole mitään tekemistä"-vinkumiseen niin, että ei tarvitsekaan aina olla mitään tekemistä. Käsken istua vaikka sohvalle vaan olemaan vähäksi aikaa. Hetken päästä ne sitten jo ovatkin täydessä touhussa tekemässä jotain, minkä itse keksivät. Jos mä yritän ehdottaa jotain tekemistä, niin ei se kelpaa kuitenkaan.
Ametistin kuusen juurelle en taida 12.6. päästä, tai aika pikaisesti saattaisin ehtiä käväistä. Ensi viikolla joka päivä ja seuraavalla ma-to mun tarttee kuskata poikia kesärientoihin. Ihan mukavia tuollaiset jalkapallot ja jollakoulut, mutta kuljettaminen on tuskaa. Kolmonen ei vielä pyöräile kunnolla ja kakkostakaan ei voi päästää kovin kauas yksinään. Joudun siis kuljettamaan autolla, vaikka ekologinen omatunto pitääkin pahaa ääntä. :( Yritän ehtiä hommata jonkun sellaisen sähköpostiosoitteen, jonka voin täällä jakaa...
Ametisti: Wau! Kuulostaa mahtavalta voitolta tuollainen yksisarvinen.
Jalkoja meidänkin tyttö on alkanut ihmetellä viime päivinä. Eilen pidin kylvyssä istuvassa asennossa kainaloista kannatellen ja neiti tuijotteli varpaitaan ja koitti niitä käsillä pyydystää. Myös sitterissä innostui tavoittelemaan kaareen kiinnitettyjä leluja jaloillaan.
Vikli: Ihanasti saman näköiset sisarukset!
Siiricata: Mä olen aloittanut täysimetetyille vauvoilleni kiinteät peruna-porkkanalla, jota ohensin äidinmaidolla. Sitten kun annokset ovat hieman kasvaneet, olen ohentanut keitinliemellä. Seuraava ruoka-aine on ollut aina luumu, jonka olen ottanut aika nopeasti mukaan kuvaan.
Miukkis: Hauska tuo sun vanhojen muistelu stoori. :) Mä pakastan ruoat yhden ruoka-aineen kuutioina. Sen yhden perunan olen "keittänyt" mikrossa. Pieneen purkkiin yksi peruna, johon tökin parit reiät haarukalla, tilkkanen vettä pohjalle, kansi kulmittain vähän päälle ja mikroon täysille noin minuutti muistaakseni. Perunasta saattaa ylin osa vähän kuivahtaa, mutta ihan kelvollista siitä tulee. Muulle perheelle jos on keitetty perunoita, niin siitä sitten yksi sivuun vauvalle. Yksi peruna säilyy pari päivää, niin ei tarvi joka päivä keittää aluksi. Erikoista tuo, että ensin tissiä ja sitten kiinteät. Mä olen aina tehnyt toisinpäin. Liian nälkäiseksi jos pääsee, niin sitten on parempi antaa ensin vähän maitoa pahimpaan nälkään. "Huutonälkäisenä" ei vauva jaksa kiinteitä pupeltaa kun ei vielä tajua, että sillä se nälkä lähtee.
Jaahans, tulipas juttua. Kohta ne koululaiset tuleekin jo!
Strutsi ja neiti
onnistuu meillä niin, että peruna talouspaperin sisälle ja mikroon. Mummivainajani ohje, ja näin ei peruna mielestäni edes kuivahda :)
On kyllä ollut ihana lukea muisteloita. Parinkin ihmisen stooreja lukiessa on saanut pidätellä liikutuksen kyyneleitä, viimeksi Miukkiksen. Ja Ametistin Olavi on todella minustakin aivan mieletön ihme - mihin kaikkeen nykyään pystytäänkään! Tavallaan kyllä todella ihmeellinen ajatus sekin, että jotkut meistä viettävät elämänsä ensimmäiset vuodet pakastimessa (siis jos elämän alkaminen laskettaisiin hedelmöittymisestä :) Ametisti: Mitä tarkoitti se, että Olavi "ilmoitti" tulostaan jo esikoisen synnyttyä? :)
Inna ikkustaa, pitää mennä :)
Pajunkukka + Inna s. 29.1.
Minäkin olen vissiin sitten ollut samaan aikaan Taysissa kuin Xena ja Finnanna:) Aada syntyi 4.1. perjantaina ja lähdin sunnuntaina 6.1. pois. Ja osastona oli 2A. Onpas ihana chihu Xenalla:)
Reissusta vielä vastauksia Xenalle. Omat matkarattaat oli mukana, Helsinki-Vantaan lentokentältä sai sen rattaiden säilytyspussin, joka suojasi lähinnä likaantumiselta, mutta rattaista hajosi kantokahva. Harmittaa, kun oli ihan uudet rattaat, mutta täytyy käydä kyselemässä, saisko varaosia jostain. Hotellilta oli matkasänky, jossa tosin nukkui meidän 2v. Aada nukkui alkuyön aina rattaissa ja sit kun heräs syömään, niin siirsin meidän sänkyyn viereen nukkumaan. Vettä ei annettu lisäksi, vaan ihan korviketta ja peruna-porkkanavelliä oli mukana kotosuomesta. Aada joi kuitenkin hieman vähemmän mitä normaalisti reissun ajan, ja huomaan, että nytkin menee hieman normaalia vähemmän kuin ennen, mutta en ole huolissani. Rattaissa oli hyvä "läpiveto", niin ei varmasti liian kuuma ollut. Taksireissut olikin aika "hauskoja"! Nimittäin meidän seurueeseen kuului 8 henkeä. (minä, isä, Aada, 2v, 9v, anoppi, appi ja heidän 14v tytär). Siinä olikin sovittelemista taksiin kun mukana oli ne matkarattaatkin... Suurin osa takseista on sellaisia 7 hengen takseja, joihin sovittiin hyvin, vaikkakin vähän sylikkäin. Mutta kerranpa ahtauduttiin vanhanmalliseen farmaritaksiin. Mukana oli 4 ostoskassia, rattaat ja koko porukka, eli kuskin lisäksi 8 henkeä. Etupenkillä mies poika sylissä, ja takana kaikki loput 5! Mutta perille päästiin, mikä tärkeintä:) Kyllä ne muut taksikuskit siellä tolpalla vähän naureskeli tuolle vanhanmallisen taksin kuskille, että kylläpä haasteellisen porukan löysi... Yhdelläkään matkatoimiston järjestämällä retkellä ei käyty. Omatoimisesti käytiin Alanyan keskustassa sijaitsevassa vesipuistossa, joka maksoi 12,50 euroa aikuisilta, lapset 50% halvemmalla, pienet lapset ilmaiseksi. Oli siisti paikka. Taksilla käytiin kattoo niitä Alanyan linnan raunioita siellä niemessä, mikä näkyy kartalta. Tuo kyseinen taksi kuski osasi hyvin ruotsia ja oli muutenkin mukava, niin tehtiin sen kanssa diili, että se vie meidät seuraavana päivänä kattoo 15 km päässä sijaitsevaa tippukiviluolaa ja sen jälkeen Ada Park nimiseen ruokapaikkaan, joka sijaitsi Dim-joella. Ruokailtiin sellaisella laituriin kiinnitetyllä ponttoonilla, joka kellui siinä vedessä. Vesi oli siinä kohti matalaa ja tosi kylmää jokivettä. Mutta mielenkiintoinen kokemus:) Muuten käveltiin ympäri Alanyaa. Rannat oli aika huonoja lapsille. Kleopatraranta oli sellaista pikkukiveä ja merenpohja oli kokonaan kovaa kalliota, ja syveni tosi nopeasti. Itäinen ranta taas oli roskainen, mereen mentäessä oli isoja kiviä, mutta parin metrin päässä alkoi hyvä hiekkapohja ja oli tosi pitkälle matalaa. Viimeisinä päivinä mentiin taksilla Alanyan reunalla sijaitsevaan Metro-markettiin, joka on tukkuliike. Taksimatka oli n. 15 liiraa ja matkaa oli max. 5km. Siitä käveltiin muutama sata metri Alanyaan päin sellaiseen isoon ostoskeskukseen, jossa oli normaaleja vaateliikkeitä ym. Ja siitä vielä vähän matkaa Alanyaan päin käveltiin Kipaan, joka on samanlainen kuin suomalainen Citymarket. Jos oltais tajuttu tuolla Kipassa käydä jo alkuviikosta niin ois voinut ostaa ruokaa ym sieltä, koska se oli tosi halpa kauppa. Hinnat oli n. puolet Suomen hinnoista. Alanyan keskustan pikkumarketit oli kalliimpia. Tuolta Kipasta taksimatka maksoi 12 liiraa, eli n. 6 euroa. Huggies-vaipat muuten maksoi tuolla Metro-marketissa ja Kipassa n. 12 liiraa, eli vain 6 euroa/paketti!
Tuossapa jotain matkakuulumisia. Kysele, jos jotain tulee mieleen!
T:vikli80 ja Aada 4.1.08
Moi Mammat ja mukelot!
Töihin en ole ajatellut palata kun vasta kolmen vuoden jälkeen. Yritän köyhäillä, sinnitellä, nuukailla ja elää velaksi. Tein velkaa myös esikoisen ollessa kotona 3-vuotiaaksi.
Strutsi & muut: Kävisik stten treffipäiväksi osuvasti perjantai 13.6?
Tai jokin muu päivä? Täällä on sitten mahdollisesti esikoinen 5,5v paikalla, jos hänelle tulee seuraa. Muuten voisivat tietysti miehen kanssa "paeta" paikalta. Loin nyt uuden s.postiosoitteen: puutarhatar@Wippies.com. Tuonne voivat halukkaat treffaajat ilmoittautua. Treffeillä olleiden oikeat etunimet tiedänkin.
Olavi nukkuu, nyt hän tekee unta hieromalla ja kiehnäämällä ja ynisemällä. Enää hän ei nukahda heti itsekseen sänkyyn. Sormet on tutin suustanyhtämistä vartan :). Olavi myös tarttui varpaisiinsa.
Pajunkukka: Pari päivää esikoisen syntymän jälkeen makailin naikkarin os.51. Takana siis raju raskausmyrkytys, keisarinleikkaus ja pikkukeskonen. Siinä sitten "Olavi" ilmoittautui. Eli tuli vauvakuume :DDDD? Etiäinen? Enne? Olen sitä mieltä, ihan kokemuksista, että taivas ( henkinen maailma) aukeaa, kun joku läheinen kuolee tai uusi vauva syntyy.
Öitä! Enempää en muista kommentoitavaa?
Voikaa lokoisasti!
Ametisti ja vauva
Oli ihana reissu, +30 lämmintä, iho kärähti, kaikinpuolin onnistunut reissu. Unirytmitkin pysyi normaaleina pienemmillä. Aada kävi melkein kellon tarkasti illalla kahdeksalta nukkumaan rattaisiin, vaikka oltiin vielä meluisassa ravintolassa syömässä. Isompi 2v sai välillä kamalia uhmiskohtauksia, mutta niistäkin selvittiin. Hieman aurinko pääsi polttamaan Aadankin jalkoja, kun se potki koko ajan harsoa pois jaloiltaan, ja Ergo-repussa jalat pääsi välillä auringolle alttiiksi. Mutta ei onneksi punoitusta kummempaa tullut. Yksi asia, mikä Turkista jäi mieleen, on turvallisuus tai sen puute. Monta kertaa näkyi kun isä, äiti ja vauva sylissä ajoivat moposkootterilla pitkin katuja. Eikä kypäristä tietoakaan. Muutenkin liikenne oli tosi nopeaa. Katuja ylittäessä sai olla ripeä, kun autot ja mopot vaan kiihdyttivät lisää ja painoivat torvea. Rattailla oli aika inhottavaa kulkea kun jalkakäytävät oli mitä oli, ja se rotvallin reuna oli ainakin 30cm korkea. Ja se Ergo-reppu toimi tosi hyvin meidän isolla 8 kiloisella vauvalla, sekä selkäpuolella 15 kiloisella pojalla. Löydettiin myös paikallisesta Kipasta (kuin Citymarket) halpoja vaippoja, vain n. 6 euroa paketti! Halpoja ostoksia tehtiin muutenkin, ja saatiin hyvin tingattua:) Myyjän tarjoamasta hinnasta tippui tinkaamalla n. 50%, mutta luulen, että myyjät laittavat aina superisoiksi ne lähtöhinnat, kun tietävät, että ollaan suomalaisia ja "kalliista maasta". "Aitoja Turkkilaisia" merkkivaatteita ja laukkuja osteltiin. Ois kyllä voinut olla vaikka toisenkin viikon:) Äkkiä meni loma!
Hiukan ehdin lueskelemaan teidän kirjoituksianne, tosin ihan kaikkea ei tietysti jäänyt mieleen, kun piti viikon tekstit selata läpi... Vuoden takaisia tunnelmia kerroitte viimeisissä viesteissä. Itse täytyy kyllä sanoa, että jotenkin ne vuoden takaiset jutut on vaan unohtunut! En tosiaan muista edes sitä hetkeä, milloin tein testin. Todennäköisesti en tällä kertaa kuitenkaan hoppuillut testin teossa, vaan tein sen joskus, kun menkat oli viikon myöhässä. Ovulaatiotestejä kyllä kului, kun yritin raskautua.
Menkat alkoi täälläkin jo kauan sitten, n. kuukauden kuluttua jälkivuodosta. Sitten ne tulikin vähän miten sattuu, kun söin minipillereitä. Nyt olen syönyt jo toista kuukautta Diane Novia, ja menkat tulee säännöllisesti. Toivottavasti alkaisi ihokin paranemaan. Mulla kun taitaa olla ikuinen akne. Tässä muutamana viime päivinä on ollut hieman etova olo. Toivon vaan, että EN ole raskaana! Meillä kun lapsiluku on ehdottomasti täynnä, no more, finale, ei enää... Ehkä tuo etova olo johtuu kuitenkin siitä, kun koko viime viikon on syönyt epämääräisesti ranskalaisia, rasvaa, valkoista leipää ym, ja vatsantoiminta on vähän sekaisin. Mutta eiköhän se tästä tasoitu, kun saa taas kuituja enemmän. Eka asia sunnuntaina, mitä kotona tehtiin, oli neljänviljanpuuro:) Oli muuten hyvää!
Aada kääntyy nyt tosi hyvin vatsalleen. Oppi sen eka kerran toukokuun alussa hieman alle 4kk ikäisenä. Nyt menee kuin vanha konkari. Mutta selälleen ei sitten osaakaan ja siinä aikansa mahalla ollessaan alkaa jonkun ajan päästä ähinä ja pitää mennä auttamaan selälleen. Pää on kyllä pystyssä, mutta keikkuu aikalailla. Ihan vielä en uskalla laittaa Aadaa bumboon istumaan. Bumbo-sitteri on meillä loistava apu suihkussa, kun kylpyamme alkaa käydä ahtaaksi. Nytkin pää aina kolisee ammeen päätyyn, kun Aada potkii niin kovasti jaloillaan.
Nyt taas jatkamaan kevätsiivousta. Ennen lomareissua aloitinkin jo sen kylppärin siivouksen, ja nyt on vuorossa ikkunat. Eilen siivosin parvekkeen katosta lattiaan ja parvekelasit. Hirmuinen siivousinto meneillään, hyvä että edes kerran viikossa:)
T:vikli80 ja Aada 4.1.08 eli viikon päästä jo 5kk!
PS: Anteeksi kuvan sotkuinen tausta. Tietokone vähän reistailee, siksi sekin on lattialla:)
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=f8a364fd-2bb7-11dd-8d86-…!