Tunnen valtavasti sääliä ja myötätuntoa heille, jotka saavat vauvan vielä yli nelikymppisenä.

on nämä uudet rakkaudet ja rakkauslapset. Eli erotaan 30-40 välillä ja äkkiä haetaan uusi mies, ettei vain jäisi sellaista kuvaa, että eikelpaa kenellekään ja jää yksin. Siihen pitää tehdä vielä se yhteinen lapsi, että uskottavuus säilyisi vakaasta parisuhteesta. Halutaan alkaa alusta uudelleen ja leikitään nuorta paria ja siihenhän kuuluu se uusi ja yhteinen rakkauslapsi. Se on eri asia, kuka sen jaksaa sitten hoitaa.

toiseen kertaan ) äidin ollessa 34v ja isäni 44v.

Minä synnyin seuraavana vuonna. Aivan hyvin kumpikin ovat jaksaneet mut hoitaa ja kasvattaa ja vielä jaksavat haluta lapsenlapsia hoitoonsa vaikka ikää jo 66v ja 77v.

Ihmiset kun ovat erilaisia, myös jaksamiseltaa. Toiset ovat lähes 8kymppisenä pirtsakampia kuin toiset hädin tuskin 6 kymppisinä.

ikävää jos lapset ovat sinulle tuollainen rasite.



Mulla on jo muutama täysikäinenkin, mutta vielä' yksi mahtuisi joukkoon.



t. äitee 40 +

Jos lapsi siis on toivottu.



Varmasti on rankkojakin aikoja luvassa, mutta on se sen arvoista. Ja toisaalta nelikymppiselle moni sellainen asia on helppo joka kaksikymppisen, vasta itsekin aikuisen elämää opettelevan, mielestä on tosi haastavaa.

kun joku 45v. kävelee vastaan vatsa pystyssä. en voi sille mitään. mietin vaan millaisen riskin he ottavat, lapsellehan voi tulla ties mitä kromosomipoikkeamia paljon helpommin kuin nuorelle äidille(ja kyllä, tiedän että myös nuorilla on riskit mutta PALJON pienemmät).

tukiverkosto kuntoon mummoäidit



t. myös mummoäiti, 2 lasta

enemmän nuoremmille. Mutta tää on vähän tulenarka aihe, ei viitsitä siitä taistella.

Ja jos en olisi minä, niin kadehtisin itseäni!

Tiesin kyllä, että se voi olla rankka (niin kuin olikin) ja tiesin voimavarani. Kuopuksen syntyessä mulla oli esikoinen 14-vuotias, pahimmassa murrosiässä. Sekin meni helposti, vaikka yhteen otettiin päivittäin. Kyllä murkkujen kanssa hyvin jaksaa. Mulla on nytkin niitä kolme. Mun mielestä vauva-aika on aina ollut kaikkein rankinta.

Onko Luoja voinut tehdä niin järjettömän suuren munauksen siinä, että yli nelikymppinen nainen tulee luonnollisesti raskaaksi??

Meidänkin työpaikalla moni nelikymppinen on vauvakuumeessa, ja pari sen ikäistä äitiyslomalla.

Enkä yhtään epäile, etteivätkö nämä terveet nuorekkaat leidit jaksa hoitaa vauvaansa MUTTA:

Ei kukaan ajattele, että lapsen ollessa teini, äiti on jo liki 60, ja on aivan eri asia olla 60 kuin 40.

Ikä tuo mukanaan väistämättä rapistumista, väsymistä ja sairauksiakin.

Moni gynekologi on myös sitä mieltä, että lapsi ansaitsee nuoret vanhemmat, vastuu ei ole vain se vauvavuoden mittainen vaan parikymmentä vuotta!

Meidänkin työpaikalla moni nelikymppinen on vauvakuumeessa, ja pari sen ikäistä äitiyslomalla.

Enkä yhtään epäile, etteivätkö nämä terveet nuorekkaat leidit jaksa hoitaa vauvaansa MUTTA:

Ei kukaan ajattele, että lapsen ollessa teini, äiti on jo liki 60, ja on aivan eri asia olla 60 kuin 40.

Ikä tuo mukanaan väistämättä rapistumista, väsymistä ja sairauksiakin.

Moni gynekologi on myös sitä mieltä, että lapsi ansaitsee nuoret vanhemmat, vastuu ei ole vain se vauvavuoden mittainen vaan parikymmentä vuotta!

tukiverkosto kuntoon mummoäidit t. myös mummoäiti, 2 lasta

Ja mulla on 5 vuotta nuorempi mies ;D

naisen tullessa lähelle 50-vuoden ikää, on hän totaalisen väsynyt vastuusta, joka tulee pienten lasten mukana. Toivottavasti itselleni ei enää siunaannu lapsia :)

teiniäitien ikärasismia,jotka tällä plastalla muutenkin viihtyvät.Muilla ei heidän mielestään ole oikeutta tulla äidiksi.



itse uskon näin 40+ ikäisenä omaavani kärsivällisemmän luonteen kasvattaa lastani kuin silloin kun olin 20+.



Lisäksi nämä "oikean ikäiset äidit"valittelevat tällä palstalla päivittäin (nytkin ainakin 1 avaus)etteivät jaksa tätä lapsiperhe-elämää!!!!



T:40+ rv 35

teiniäitien ikärasismia,jotka tällä plastalla muutenkin viihtyvät.Muilla ei heidän mielestään ole oikeutta tulla äidiksi.

itse uskon näin 40+ ikäisenä omaavani kärsivällisemmän luonteen kasvattaa lastani kuin silloin kun olin 20+.

Lisäksi nämä "oikean ikäiset äidit"valittelevat tällä palstalla päivittäin (nytkin ainakin 1 avaus)etteivät jaksa tätä lapsiperhe-elämää!!!!

T:40+ rv 35

t. 22v. kolmen äiti joka jaksaa oikein hyvin

teiniäitien ikärasismia,jotka tällä plastalla muutenkin viihtyvät.Muilla ei heidän mielestään ole oikeutta tulla äidiksi.

itse uskon näin 40+ ikäisenä omaavani kärsivällisemmän luonteen kasvattaa lastani kuin silloin kun olin 20+.

Lisäksi nämä "oikean ikäiset äidit"valittelevat tällä palstalla päivittäin (nytkin ainakin 1 avaus)etteivät jaksa tätä lapsiperhe-elämää!!!!

T:40+ rv 35

Meidänkin työpaikalla moni nelikymppinen on vauvakuumeessa, ja pari sen ikäistä äitiyslomalla.

Enkä yhtään epäile, etteivätkö nämä terveet nuorekkaat leidit jaksa hoitaa vauvaansa MUTTA:

Ei kukaan ajattele, että lapsen ollessa teini, äiti on jo liki 60, ja on aivan eri asia olla 60 kuin 40.

Ikä tuo mukanaan väistämättä rapistumista, väsymistä ja sairauksiakin.

Moni gynekologi on myös sitä mieltä, että lapsi ansaitsee nuoret vanhemmat, vastuu ei ole vain se vauvavuoden mittainen vaan parikymmentä vuotta!

Mun äitini hankki viimeisensä päälle 40-vuotiaana. Nyt kuopuskin on jo aikuinen, joten uskaltaa sanoa miten meni. Hyvin onnistui, vaikkei ollut kaikkein helpoin lapsi. Teini-iässäkin vanhempani olivat läheisiä nuorimman kanssa enkä havainnut sen olevan mitenkään rankkaa eivätkä koskaan maininneet mitään siihen suuntaan.

Nyt päälle 60-vuotiaanakaan en kuvaisi vanhempiani mitenkään rapistuneiksi. Ihan yhtä paljon eivät jaksa kuin nuorempana, mutta jokseenkin yhtä paljon tuntuu virtaa riittävän kuin minulla kolmekymppisellä. Äitini on sanonutkin, ettei ole ehtinyt alkamaan vanhaksi.

ja isommat lapset olivat juuri murroikäisiä silloin. En ymmärrä ollenkaan ap aloitustasi !?!

Kuinka hankalaa sulla on omien lastesi kanssa ?

Lapsethan ovat elinikäinen sitoumus ja jokainen ikävaihe on normaalia elämää. Annatko teinien hyppiä silmillesi ? Nyt olen teini-ikäisen iäkäs äiti ja ihan hyvin menee, normaaleja teini-iän ailahteluja ja kiukutteluja toki on, mutta kuten sanoin, elämäähän se vain on :)

jos 40-vuotias saa lapsen, on lapsi jo 20, kun vanhempi täyttää sen 60 vuotta. Eli ei todellakaan enää (pitäisi) olla pahimmassa murrosiässä, tai sitten se ei ole enää vanhempien vaikutusvallassa se asia...



40-vuotiaana lapsen saanut on reilu 50-vuotias lapsen murrosiässä.

Mua sitten säälittää tälläsien aloituksien tekijät!



Jos joku kokee jaksavansa ja HALUAVANSA lapsen 40+ niin missä mättää: Sinussa.



Kyllä minä 30 täyttävä nainen ymmärrän että 30 vuoden kuluttua olen 60. Lapseni on silloin 30, nuorin koska odotan nyt viimesintä, on vanhempiakin lapsia jokka on 35 kieppeellä..

Mitä sitten jos päätän 10 vuoden kuluttua vielä lisääntyä ja uuuuuu ne iltatähti on täyttäessäni 60: 20- vuotias!



Ei se minua haittaa, ja tuskin sitä tarttee juosta kiinni parkkiksella enää silloin.



Jos 40- vuotias kokee jaksavansa *ja ihmettelen jos sulla 20- vuotiaana on paska kunto ja ajattelet sen "sortuvan" 3- kympin jälkeen niin mitä se sinuun vaikuttaa?



Minusta on ihanaa että saa lapsen. Ei se ole teini-äitien yksinoikeus! Ne tässä säälittäviä on jos jokkut.