Lue keskustelun säännöt.
Mikä tyttäreni kaveria vaivaa..?
03.07.2009 |
4.-luokkalainen ei tiedä mikä on juhannus, ei tunnista luumua hedelmäkorista, ei tiedä mikä on Lappi ja on muutenkin tyystin tietämätön mistään, vaikka menestyykin koulussa kohtalaisesti.
Helsinkiläisenä tyttö ei ole koskaan ollut metrossa, ratikassa, laivallakaan ei ole ollut ikinä. Ei ole matkustellut missään. Muitakin omituisuuksia on. Hän on äärettömän hiljainen, koulussa ei uskalla hakea lempiruokaa lisää vaan jää mieluummin nälkäiseksi, ei osaa päättää mitään.
Tytöllä ei ole muita kavereita kuin lapseni, koska lapseni on ainoa jolla kestää hermot ko. tytön kanssa. Tyttö ei ikinä soita kellekään, eikä edes vastaa puhelimeen ellei soita 10 kertaa peräkkäin. Ja sitten kun kaveri lopulta vastaa, hän ei puhu mitään. Kun lapseni kysyy voiko tyttö olla hänen kanssaan, tyttö ei vastaa mitään. Vastausta saa jankuttaa monta kertaa. Lopulta tyttöni pyytää lapsen äitiä puhelimeen ja selittää asian. Tyttö on kuitenkin mielellään meillä.
Meille tullessaan tyttö ei tervehdi, vaikka tervehdin häntä, mennessään ei sano mitään, ruokapöydästä noustessaan ei kiitä.
Mä en tajua miten tyttäreni jaksaa hermoja menettämättä, kärsivällisesti vääntää tuon tytön kanssa vuodesta toiseen! Itselläni olisi hermot mennyt jo aikapäiviä sitten. Mua jo ärsyttää tytön perässä vedettävyys. Jos menemme jonnekin, tyttöä täytyy kirjaimellisesti potkia eteenpäin: "nouse vain bussiin", "Ai mitä teet purkalle? No, heitä tuohon roskikseen", "istu siihen" jne jne..
Mikä ihme vaivaa? Perhe on käsittääkseni ihan normaali, vaikkakin äärimmäisen hiljaisia ja syrjäänvetäytyneitä ovatkin.
Kommentit (48)
tässä vähän valaista itseäni lapsena. Olin TODELLA äärettömän JÄRJETTÖMÄN ujo !!! Varsinkin tuo oli täyttä tuskaa, jos olin vieraassa paikassa ruokapöydän ääressä. Söin ja söin tosi hitaasti ja koko ruokailun ajan vatvoin sitä miten kehtaan sanoa kiitos tai lähteä pöydästä. (tiedän, nyt kuulostaa tosi hullulta, mutta silloin se oli täyttä tuskaa!!)
Usein olin siinä tunninkin ja odotin, että perheen äiti menee vaikka muussa huoneessa käymään ja sitten nousin vaivihkaa ylös ja kipitin johonkin lastenhuoneeseen piiloon. Ja häpesin samalla taas etten kehdannut sanoa kiitos.
Samoin joka muussa asiassa olin niin suunnattoman ujo, etten saanut sanaa suustani, ja kärsin siitä todella paljon. Luojan kiitos olen lähes päässyt siitä (nyt ikää vajaa 30v.). Tosin vieläkin joskus tulee tilanteita, joissa vain punastelen ja änkytän ja olen paniikissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jauhaa näin simppeleitä asioita. Toi kiusaamiskortti nyt ei vaan käy tähän tapaukseen. Joten hellitä jo. Ap
eikä vaan kenessäkään muussa, etenkään sussa.
Kyse saattaa olla tosiaan sairaalloisesta ujoudestakin. Miten sitten tukea tällaista lasta? Voiko vaatia kuitenkin käytöstapoja, vaikka ujo onkin?
Ap
[/quote]
eikä vaan kenessäkään muussa, etenkään sussa.
[/quote]
miten voisi tukea, kun minä en ainakaan päässyt siitä ujoudesta yli kuin ajan kanssa. Ainakin 18 vuotiaaksi asti tätä järjetöntä ujoutta kesti. Vähän kornia, mutta taisin osittain viinan avulla päästä ujoudesta. Kun join ja uskalsin vihdoin jollekin sanoa jotakin, niin sitten pikkuhiljaa uskalsin selvinpäinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla ei oletosiaan mitään järkevää sanottavaa asiaan, niin älä vastaa tähän ketjuun.
eikä vaan kenessäkään muussa, etenkään sussa.
Ap
Jos vanhemmat ovat kanssa hiljaisia tms niin on kotona oppinut.
Anna olla, älä kauheasti kiinnitä lapsen ärsyttäviin tapoihin (opittua mallia on vaikea muuttaa kertaheitolla)
Ensi kerralla kun lapsi nousee pöydästä kysy toivottavasti ruoka maistui, oli hyvää. Voi tosiaankin olla todella ujo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse saattaa olla tosiaan sairaalloisesta ujoudestakin. Miten sitten tukea tällaista lasta? Voiko vaatia kuitenkin käytöstapoja, vaikka ujo onkin?
Ap
Alkaa pelkäämään sua, jos rupeat painostamaan. Et taida tietää mitään pakokauhusta. Ennemmin antaisit ymmärrystä. Ja mahdollisuutta edetä omaan tahtiin.
ei ole olemassa luokkaa, jossa kaikki leikkivät yhtenä porukkana ilman mitään jännitteitä.
Kiusaamisen ei tarvitse olla aina rankkaa ja raakaa, se voi olla lievääkin. Mutta on todella sinisilmäistä ajatella, ettei luokan oppilaiden välillä ole koskaan mitään kiusaamista.
t. ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt halua pelottaakaan ketään. Tyttö on kuitenkin ihan harmiton, vaikka superouto onkin.
Ap
Ennemmin antaisit ymmärrystä. Ja mahdollisuutta edetä omaan tahtiin.
haluaa kasvattaa lapsensa joidenkin tiukkojen kristillisten sääntöjen mukaan täysin marttyyrimaiseksi vihannekseksi jolla ei ole ollenkaan omaa tahtoa ja kaikki omien mielipiteiden ilmaisu tai puhuminen ylipäätään on pahaa ja häpeällistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkia varmasti välillä ainakin kiusoitellaan ja riidellään. Systemaattinen kiusaaminen nyt kuitenkin puuttuu. Ja luokka nyt leikkii yhdessä, usko tai älä, ja tuota hiljaista tyttöä retuutetaan pitkin leikkejä ja vedetään perässä, halusi hän tai ei. Vastalauseita ei ole ainakaan esittänyt.
Tyttö vetäytyy helposti yksin, mutta hänet haetaan porukkaan. Luokassa nyt vain on melko solidaarinen ja hyvä henki verrattuna moneen luokkaan. Ja tämän asian kanssa on tehty ihan tietoisesti työtä vanhempien ja opettajan kanssa.
Mutta on todella sinisilmäistä ajatella, ettei luokan oppilaiden välillä ole koskaan mitään kiusaamista. t. ope
Monta kertaa täällä palstalla on tullut vastaan näitä tyyppejä, jotka solvaavat ihmisiä ilkeästi ja vakuuttelevat, etteivät tietenkään näytä tunteitaan kohteelle. Ihmiset yleensä, ja lapset varsinkin, huomaavat hyvin herkästi mitä heistä ajatellaan, vaikka sitä yrittäisi peitellä. Luulen että tämä hyvin ujo lapsi tajuaa ettet pidä hänestä ja menee siksi entistä pahemmin kipsiin.Onneksi lapsesi on kypsempi kuin sinä.
eikä se kuulu kenellekään. Jotkut nyt vain ärsyttää. Eri asia on jos sen ärsytyksen näyttää avoimesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä linkki siitä kertovalle sivustolle.
http://www.peda.net/veraja/vep/tietoveraja/ongelmia_kasvussa_ja_kehityk…
Hienoa, että hän on löytänyt tyttärestäsi ymmärtäväisen ystävän. Tue tytästäsi tässä ystävyydessä, se ei ole häneltä mistään pois.
niin kiusattaisko kotona sitten..... ? :(
En nyt halua pelottaakaan ketään. Tyttö on kuitenkin ihan harmiton, vaikka superouto onkin.
Ap
Lapsen olla sellainen, kuin on? Opetele sietämään erillaisuutta. Ei kaikki suakaan välttämättä ihan normina pidä.
Sivistynyt ihminen osaa kuitenkin pitää mölyt mahassaan, vaikka inhoaisi esim. pomoaan yli kaiken.
Ap
tuo autismi tai jokin aivoperäinen juttu on varmasti tytöllä...
Ja olen kyllä todella ylpeä tytöstäni, että on ottanut luokkakaverinsa kaikkeen mukaan niin hienosti. Tätä tuen kyllä.
Ap
täysin jotain tynnyrissä kasvaneita (kaupungista huolimatta) tai muuten jotain himouskovaisia.