Lue keskustelun säännöt.
miksi kadehdit maataloutta?
03.07.2009 |
olen kyllästynyt siihen että maataloutta kadehditaan ja haukutaan jos jonkinlaisista asioista vaikkei tiedetä asioiden oikeaa laitaa ollenkaan.
Kertokaapa rehellisesti mitä asiaa kadehditte kaikkein eniten maataloudessa ja niissä emännissä ja isännissä?
Kommentit (360)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 10:37"]
Suurin syy kadehtimiseen löytyy historiasta. Kun aikanaan Suomi kaupungistui, tilat jäi vanhimmille lapsille ja nuoremmat lähti kaupunkeihin, ahtaisiin olosuhteisiin ja tehdastyöhön. Tästä nämä nuoremmat sisarukset loivat sellaisen kateuden ilmapiirin, jossa toiset elelee siellä maaseudulla leveästi ja he raatavat kaupungissa. Samaa ilmapiiriä loivat myös entisten torppareiden, mäkitupalaisten yms. jälkeläiset, jotka asuivat kaupungissá ja olivat lapsena jo muodostaneet kateuden suurtilallisia kohtaan.
[/quote]Sama perimysjärjestys vei talollisen lapset torppiin jo ennen kaupungistumista ja lopulta talon muiden käsiin, kun ei aina saatu lapsia. Eikä kaikki talot olleet välttämättä vauraita.
Osa minunkin esivanhemmistani oli torppiin ajautuneita talollisten lapsia.
[/quote]
Mun esivanhempien suvuissa oli tapana ostaa kaikille pojille oma tila. Niin tehtiin vielä 1800-luvun loppupuolella, torppareiksi ei ryhtynyt kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:40"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 10:37"]
Suurin syy kadehtimiseen löytyy historiasta. Kun aikanaan Suomi kaupungistui, tilat jäi vanhimmille lapsille ja nuoremmat lähti kaupunkeihin, ahtaisiin olosuhteisiin ja tehdastyöhön. Tästä nämä nuoremmat sisarukset loivat sellaisen kateuden ilmapiirin, jossa toiset elelee siellä maaseudulla leveästi ja he raatavat kaupungissa. Samaa ilmapiiriä loivat myös entisten torppareiden, mäkitupalaisten yms. jälkeläiset, jotka asuivat kaupungissá ja olivat lapsena jo muodostaneet kateuden suurtilallisia kohtaan.
[/quote]Sama perimysjärjestys vei talollisen lapset torppiin jo ennen kaupungistumista ja lopulta talon muiden käsiin, kun ei aina saatu lapsia. Eikä kaikki talot olleet välttämättä vauraita.
Osa minunkin esivanhemmistani oli torppiin ajautuneita talollisten lapsia.
[/quote]
Mun esivanhempien suvuissa oli tapana ostaa kaikille pojille oma tila. Niin tehtiin vielä 1800-luvun loppupuolella, torppareiksi ei ryhtynyt kukaan.
[/quote]Niillä oli sitten enemmän fyrkkaa. Varmaan tavat ja varsinkin olot on vaihdelleet eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Osa talollisista esivanhemmista on sitäpaitsi tyttäriä -he perivät veljensä jälkeen jos hyvin kävi.
Kuten kerroin, tilat ei aina olleet rikkaita. Osilla torpista meni myös ihan kohtalaisesti. Näin mun sukuhistoriassani.
Kotitaloni perusti itsellinen torppari poikineen, vaimonsa (naapurin kotivävyn sisko, molemmat ex-renkejä/piikoja) perinnön turvin, ja se oli aikoinaan ajanmukainen tila. Eräät toisetkin naapurit on rikastuneet pääsemällä torpista hyviin naimisiin tai muun onnekkaan kohtalon turvin (tämä omissa,mm. kirkonkirjoihin perustuvissa tutkimuksissa esiin tullutta). Ollaan Varsinais-Suomen rälssitila-kartanovyöhykkeeltä.
[/quote]
Samalla vyöhykkeellä minäkin. Tyttäret (niitä oli tosin vähän) naitettiin rikkaisiin taloihin ja pojille ostettiin omat tilat, muutama opiskeli yliopistossa ja lähti niille teilleen. Löytyy sieltä muutama sellainenkin, jotka kirjoitti ammatikseen liikemies. Torppiin ei päätynyt yksikään, yhdellä oli torpasta vaimo, joka tosin kuoli nuorena ja seuraava puoliso olikin sitten tilallisen tytär.
[/quote]Mun talolliset juuret päättyvät 1800-luvun alkuun ja puoliväliin, kun ajat oli erilaiset ja talotkin köyhiä. Sillä hyvinmenneellä perheellä oli äiti isosta talosta ja hyvä perintötorppa, joka elätti seuraavan sukupolvenkin (yhteensä 11 lasta 2 avioliitosta ja pari elätettävää sukulaista). Etenkin kun suurperheen isä kuoli onnettomuudessa ja lapsia oli pirtti täynnä.
Suuri osa suvusta on ollut valmiiksi torppareita eli pieneläjiä. Osa muutti kaupunkiin ja koki kuka mitäkin kuolemantapausta, työpaikan vaihdosta jne. Yhdellä oli hetken jopa piikoja ja renkejä, mutta sillä olikin suurtalollinen appiukko.
Eli elämä oli kaukana yliopistoista ja pysyvyydestä silloin, kun alettiin liikkua enemmän. Yhdellä kouluun päässeellä meni niin hyvin, että jälkeläisestään tuli tehtaanjohtaja paperiteollisuuteen, mutta sekin oli sattumasta kiinni.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:11"]
Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että maatalousyrittäjät eivät voi määrätä sitä että millä summalla myyvät tuotteitaan samalla tavalla kuin muut yrittäjät. Yrittäjät normaalisti laskevat kustannukset ja sen mukaan hinnoittelevat tuotteensa ja palvelunsa, maatalousyrittäjät eivät juuri koskaan saa omiaan takaisin kun myyvät tuotteitaan, saatika saisivat voittoa, siksi maataloustuet on keksitty, että maatalous ei loppuisi kokonaan Suomesta ja muualta euroopasta, ja on kai niitä tukiaisia muuallakin. Suomessa uskotaan että jos tuottajat saisivat käyvän hinnan tuotteistaan, suomalaisilla kuluttajilla ei olisi varaa sitä ruokaa ostaa kaupasta, koska kaikkien välikäsien pitää saada voittonsa. Ainoa ratkaisu tähän olisi se että ruoka ostettaisiin suoraan tuottajilta.
[/quote]Itse olet ihan kuutamolla. Aivan samalla tavalla kaikki yrittäjät myyvät tuotteesna markkinahinnalla. Helppoahan se yrittää olisi jos saisi itse päättää millä hinnalla myy =D
[/quote]
ei nuo maajussit ymmärrä hevon vittuakaan yrittämisestä. Turha niille on selittää :D
[/quote]
Siltä kyllä valitettavasti näyttää kun tätäkin ketjua lukee... Ei uppoa ei vaikka kuinka rautalankaa väännettäisiin. Toisaalta ei tarvitsekaan koska kepu ja maataloustukiaiset :( .
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:11"]
Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että maatalousyrittäjät eivät voi määrätä sitä että millä summalla myyvät tuotteitaan samalla tavalla kuin muut yrittäjät. Yrittäjät normaalisti laskevat kustannukset ja sen mukaan hinnoittelevat tuotteensa ja palvelunsa, maatalousyrittäjät eivät juuri koskaan saa omiaan takaisin kun myyvät tuotteitaan, saatika saisivat voittoa, siksi maataloustuet on keksitty, että maatalous ei loppuisi kokonaan Suomesta ja muualta euroopasta, ja on kai niitä tukiaisia muuallakin. Suomessa uskotaan että jos tuottajat saisivat käyvän hinnan tuotteistaan, suomalaisilla kuluttajilla ei olisi varaa sitä ruokaa ostaa kaupasta, koska kaikkien välikäsien pitää saada voittonsa. Ainoa ratkaisu tähän olisi se että ruoka ostettaisiin suoraan tuottajilta.
[/quote]Itse olet ihan kuutamolla. Aivan samalla tavalla kaikki yrittäjät myyvät tuotteesna markkinahinnalla. Helppoahan se yrittää olisi jos saisi itse päättää millä hinnalla myy =D
[/quote]
Näinpä, varmasti alkaisi yrityksiä olemaan Suomi täynnänsä jos näin lokoisaa yrittäminen olisi.
googlettakaapa ketkä saavat suomessa isoimmat maataloustuet?
Ettei vain olisi valtiota ja isoja tehtaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:23"]
googlettakaapa ketkä saavat suomessa isoimmat maataloustuet?
Ettei vain olisi valtiota ja isoja tehtaita?
[/quote]
Mutta sehän tässä onkin niin kätevää: valtio saa hurjia summia maataloustukea ja kuitenkin tuollakin aikaisemmassa professorin "totuudessa" nämä summat olivat mukana tavismaanviljelijöille "maksetuissa" summissa. Eli valtio maksaa itselleen ja sitten ilmoitetaan, että maajussit saa hirmuisia summia tukea, vaikka se raha siirtyi valtiolla taskusta toiseen.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 10:37"]
Suurin syy kadehtimiseen löytyy historiasta. Kun aikanaan Suomi kaupungistui, tilat jäi vanhimmille lapsille ja nuoremmat lähti kaupunkeihin, ahtaisiin olosuhteisiin ja tehdastyöhön. Tästä nämä nuoremmat sisarukset loivat sellaisen kateuden ilmapiirin, jossa toiset elelee siellä maaseudulla leveästi ja he raatavat kaupungissa. Samaa ilmapiiriä loivat myös entisten torppareiden, mäkitupalaisten yms. jälkeläiset, jotka asuivat kaupungissá ja olivat lapsena jo muodostaneet kateuden suurtilallisia kohtaan.
[/quote]Sama perimysjärjestys vei talollisen lapset torppiin jo ennen kaupungistumista ja lopulta talon muiden käsiin, kun ei aina saatu lapsia. Eikä kaikki talot olleet välttämättä vauraita.
Osa minunkin esivanhemmistani oli torppiin ajautuneita talollisten lapsia.
[/quote]
Mun esivanhempien suvuissa oli tapana ostaa kaikille pojille oma tila. Niin tehtiin vielä 1800-luvun loppupuolella, torppareiksi ei ryhtynyt kukaan.
[/quote]Niillä oli sitten enemmän fyrkkaa. Varmaan tavat ja varsinkin olot on vaihdelleet eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Osa talollisista esivanhemmista on sitäpaitsi tyttäriä -he perivät veljensä jälkeen jos hyvin kävi.
Kuten kerroin, tilat ei aina olleet rikkaita. Osilla torpista meni myös ihan kohtalaisesti. Näin mun sukuhistoriassani.
Kotitaloni perusti itsellinen torppari poikineen, vaimonsa (naapurin kotivävyn sisko, molemmat ex-renkejä/piikoja) perinnön turvin, ja se oli aikoinaan ajanmukainen tila. Eräät toisetkin naapurit on rikastuneet pääsemällä torpista hyviin naimisiin tai muun onnekkaan kohtalon turvin (tämä omissa,mm. kirkonkirjoihin perustuvissa tutkimuksissa esiin tullutta). Ollaan Varsinais-Suomen rälssitila-kartanovyöhykkeeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:11"]
Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että maatalousyrittäjät eivät voi määrätä sitä että millä summalla myyvät tuotteitaan samalla tavalla kuin muut yrittäjät. Yrittäjät normaalisti laskevat kustannukset ja sen mukaan hinnoittelevat tuotteensa ja palvelunsa, maatalousyrittäjät eivät juuri koskaan saa omiaan takaisin kun myyvät tuotteitaan, saatika saisivat voittoa, siksi maataloustuet on keksitty, että maatalous ei loppuisi kokonaan Suomesta ja muualta euroopasta, ja on kai niitä tukiaisia muuallakin. Suomessa uskotaan että jos tuottajat saisivat käyvän hinnan tuotteistaan, suomalaisilla kuluttajilla ei olisi varaa sitä ruokaa ostaa kaupasta, koska kaikkien välikäsien pitää saada voittonsa. Ainoa ratkaisu tähän olisi se että ruoka ostettaisiin suoraan tuottajilta.
[/quote]Itse olet ihan kuutamolla. Aivan samalla tavalla kaikki yrittäjät myyvät tuotteesna markkinahinnalla. Helppoahan se yrittää olisi jos saisi itse päättää millä hinnalla myy =D
[/quote]
ei nuo maajussit ymmärrä hevon vittuakaan yrittämisestä. Turha niille on selittää :D
[/quote]SÄ et tiedä maatalousyrittämisen perusteista niin yhtään mitään!
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 10:37"]
Suurin syy kadehtimiseen löytyy historiasta. Kun aikanaan Suomi kaupungistui, tilat jäi vanhimmille lapsille ja nuoremmat lähti kaupunkeihin, ahtaisiin olosuhteisiin ja tehdastyöhön. Tästä nämä nuoremmat sisarukset loivat sellaisen kateuden ilmapiirin, jossa toiset elelee siellä maaseudulla leveästi ja he raatavat kaupungissa. Samaa ilmapiiriä loivat myös entisten torppareiden, mäkitupalaisten yms. jälkeläiset, jotka asuivat kaupungissá ja olivat lapsena jo muodostaneet kateuden suurtilallisia kohtaan.
[/quote]Sama perimysjärjestys vei talollisen lapset torppiin jo ennen kaupungistumista ja lopulta talon muiden käsiin, kun ei aina saatu lapsia. Eikä kaikki talot olleet välttämättä vauraita.
Osa minunkin esivanhemmistani oli torppiin ajautuneita talollisten lapsia.
[/quote]
Mun esivanhempien suvuissa oli tapana ostaa kaikille pojille oma tila. Niin tehtiin vielä 1800-luvun loppupuolella, torppareiksi ei ryhtynyt kukaan.
[/quote]Niillä oli sitten enemmän fyrkkaa. Varmaan tavat ja varsinkin olot on vaihdelleet eri paikkakunnilla ja eri aikoina. Osa talollisista esivanhemmista on sitäpaitsi tyttäriä -he perivät veljensä jälkeen jos hyvin kävi.
Kuten kerroin, tilat ei aina olleet rikkaita. Osilla torpista meni myös ihan kohtalaisesti. Näin mun sukuhistoriassani.
Kotitaloni perusti itsellinen torppari poikineen, vaimonsa (naapurin kotivävyn sisko, molemmat ex-renkejä/piikoja) perinnön turvin, ja se oli aikoinaan ajanmukainen tila. Eräät toisetkin naapurit on rikastuneet pääsemällä torpista hyviin naimisiin tai muun onnekkaan kohtalon turvin (tämä omissa,mm. kirkonkirjoihin perustuvissa tutkimuksissa esiin tullutta). Ollaan Varsinais-Suomen rälssitila-kartanovyöhykkeeltä.
[/quote]
Samalla vyöhykkeellä minäkin. Tyttäret (niitä oli tosin vähän) naitettiin rikkaisiin taloihin ja pojille ostettiin omat tilat, muutama opiskeli yliopistossa ja lähti niille teilleen. Löytyy sieltä muutama sellainenkin, jotka kirjoitti ammatikseen liikemies. Torppiin ei päätynyt yksikään, yhdellä oli torpasta vaimo, joka tosin kuoli nuorena ja seuraava puoliso olikin sitten tilallisen tytär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:29"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 15:23"]
googlettakaapa ketkä saavat suomessa isoimmat maataloustuet?
Ettei vain olisi valtiota ja isoja tehtaita?
[/quote]
Mutta sehän tässä onkin niin kätevää: valtio saa hurjia summia maataloustukea ja kuitenkin tuollakin aikaisemmassa professorin "totuudessa" nämä summat olivat mukana tavismaanviljelijöille "maksetuissa" summissa. Eli valtio maksaa itselleen ja sitten ilmoitetaan, että maajussit saa hirmuisia summia tukea, vaikka se raha siirtyi valtiolla taskusta toiseen.
[/quote]
On siellä mukana myös suuria kaupunkeja mm Helsinki ja Vantaa.
Luuletteko te ihmiset, että maataloissa vain istutaan rahakasan päällä ja sato kasvaa itsekseen? Kesällä sitten tulee vähän matkailijoita ja tuovat lisärahaa tullessaan. Hoitavat varmaan itse ruuat ja vaihtavat lakanansa. Talo ja piha pysyy kunnossa omia aikojaan ja karja on sekin jalostettu hoitamaan itse itsensä, kun ei ole turisteja ruokkimassa.
Miksi te puututte asioihin, joista te ette tiedä mitään ja kokemusta ei ole?
Minkä takia ihmiset yleensäkin ovat tietävinään työstä, joista heillä ei ole harmainta aavistusta, vain omia ennakkoluuloja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 21:11"]
Mikä siinä on niin vaikeaa tajuta, että maatalousyrittäjät eivät voi määrätä sitä että millä summalla myyvät tuotteitaan samalla tavalla kuin muut yrittäjät. Yrittäjät normaalisti laskevat kustannukset ja sen mukaan hinnoittelevat tuotteensa ja palvelunsa, maatalousyrittäjät eivät juuri koskaan saa omiaan takaisin kun myyvät tuotteitaan, saatika saisivat voittoa, siksi maataloustuet on keksitty, että maatalous ei loppuisi kokonaan Suomesta ja muualta euroopasta, ja on kai niitä tukiaisia muuallakin. Suomessa uskotaan että jos tuottajat saisivat käyvän hinnan tuotteistaan, suomalaisilla kuluttajilla ei olisi varaa sitä ruokaa ostaa kaupasta, koska kaikkien välikäsien pitää saada voittonsa. Ainoa ratkaisu tähän olisi se että ruoka ostettaisiin suoraan tuottajilta.
[/quote]Itse olet ihan kuutamolla. Aivan samalla tavalla kaikki yrittäjät myyvät tuotteesna markkinahinnalla. Helppoahan se yrittää olisi jos saisi itse päättää millä hinnalla myy =D
[/quote]
Rautalangasta saa vääntää näille toopeille jotka eivät ymmärrä alun alkaenkaan mitään omavaraisuudesta tmv. Täällä on monta kertaa sanottu että myös Suomessa voitaisiin poistaa maataloustuet jos ne poistettaisiin myös muista maista, sen sijaan poistamalla maataloustuet Suomesta aiheutettaisiin suomalaisen ruoan raju hinnannousu ja sitten kuluttajat siirtyisivät ostamaan muiden maiden maataloustuettuja tuotteita ja siten tukisivat oman valtion talouden sijaan ulkomaita. Ymmärrätkö vieläkään?? Vai luuletko että Suomi on ainoa maataloustukia jakava valtio?
Sitten päästään siihen että Suomi on euroopan alueen ainoa maa jossa siipikarjaa ei ole viimeiseen 4 vuoteen lääkitty kertaakaan antibiootilla, muualla ne saavat profylaktisen antibiootin että jaksavat elää sen 37 vuorokautta sairastumatta siinä hirveässä tautipaineessa. Tanskassa sikatiloilla on järjestään MRSA:ta ja euroopassa kaikkialla muualla kananmunasta voi saada salmonellan. Mutta miksi sitä söisi kotimaista ruokaa?
Ja jos maataloustuet poistettaisiin kaikilta mailta nousisi ruoan hinta todella rajusti, kaikilla ei olisi varaa ostaa ruokaa ja sekös vasta hyvinvointivaltion vastaista onkin. Maataloustuet ovat yhdenlainen sosiaalituki, valtio subventoi ruokakuluja jotta suurimmalla osalla ihmisistä on varaa ruokaan. Aika hukassa olette jos kuvittelette että joku oikeasti niillä tuilla rikastuu. Herlinien ja Wahlroosin tilatkin myös vievät rahaa, eivätkä ole ilmaisia pitää.
Sitten on vielä se mahdollinen kriisitilanne, jossa todellakin on tärkeää että valtio on edes jokseenkin omavarainen ravinnon suhteen.
Mutta turha näitä asioita on täällä selittää kun jauheliha tulee kaupan kylmäaltaasta, leipä pussista ja maito jääkapista.... Kateellisuus tosiaan vie kalatkin vedestä!
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:57"]
Kaikki tapahtuu kepun hiljaisella hyväksynnällä maalaiskunnissa, yleensä yli 90% kepulaisenemmistö päättää pienten kuntien asioista.
[/quote]
missä on kunta, iso tai pieni jossa päättäjistä on yli 90% kepulaisia? minä en tiedä yhtään tälläistä, mutta sinä voit nimetä vaikkapa 3 tälläistä kuntaa niin uskon
[/quote]
Jos otetaan mukaan valtuusto ja lisäksi kepun jäsenyyttä edellyttävät virat kunnassa niin ei taida edes 90% riittää. Jo valtuustoissa kepu päättää yksinvaltiaana + poliittisesti valitut virkamiehet päättävissä tehtävissä (= kepun jäsenkirja vaaditaan virkaan valittavalta), näistä se koostuu monessa maatalousvaltaisessa kunnasssa esim. itä-suomessa. Tarkkoja % haluavat osannevat käyttää netin hakukoneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:43"]
Luuletteko te ihmiset, että maataloissa vain istutaan rahakasan päällä ja sato kasvaa itsekseen? Kesällä sitten tulee vähän matkailijoita ja tuovat lisärahaa tullessaan. Hoitavat varmaan itse ruuat ja vaihtavat lakanansa. Talo ja piha pysyy kunnossa omia aikojaan ja karja on sekin jalostettu hoitamaan itse itsensä, kun ei ole turisteja ruokkimassa.
Miksi te puututte asioihin, joista te ette tiedä mitään ja kokemusta ei ole?
Minkä takia ihmiset yleensäkin ovat tietävinään työstä, joista heillä ei ole harmainta aavistusta, vain omia ennakkoluuloja?
[/quote]Miksi maatalousnäyttelyn parkkipaikalla hienompia autoja kuin jonkun lähiön
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:47"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 13:38"]
Kaupunkilaisyrittäjänä (kampaaja) kadehdin maatalouslomittajajärjestelmää. Meikäläinen on lomalla ilman tuloja. Maatalouden harjoittaminen ei ole siis mitään yrittäjätoimintaa vaikka niin he väittävätkin. Maatalous on hyvin raskaasti tuettua eikä kannattaisi sellaisenaan ollenkaan. Siksi maatalouden harjoittajat eivät saisi nimittää itseään yrittäjiksi. Kateutta se ei ole mutta suututtaa tuollainen turha tituleeraaminen.
[/quote]
Ei kateutta vaan tietämättömyyttä. En minäkään latele mielipiteitä asioista joista en todellisuudessa mitään ymmärrä.
Tosin jos maatalus kiinnostaa siitä on melko helppo ottaa selvää.
[/quote]
Täällä uhoaa krapulaiset demarit joilla ei ole muuta kohdetta mihin purkaa pahaa oloaan.
[/quote]
Krapulaiset maajusssit ryypänneet tukieurojaan juhannuksena, nyt horkassa provosoituvat herkästi ennenkuin tasoittavat alkaa vaikuttaa :D .
En kadehdi yhtään.
Raskasta työtä se on ja vielä paperihommat päälle.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:45"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:43"]
Luuletteko te ihmiset, että maataloissa vain istutaan rahakasan päällä ja sato kasvaa itsekseen? Kesällä sitten tulee vähän matkailijoita ja tuovat lisärahaa tullessaan. Hoitavat varmaan itse ruuat ja vaihtavat lakanansa. Talo ja piha pysyy kunnossa omia aikojaan ja karja on sekin jalostettu hoitamaan itse itsensä, kun ei ole turisteja ruokkimassa.
Miksi te puututte asioihin, joista te ette tiedä mitään ja kokemusta ei ole?
Minkä takia ihmiset yleensäkin ovat tietävinään työstä, joista heillä ei ole harmainta aavistusta, vain omia ennakkoluuloja?
[/quote]Miksi maatalousnäyttelyn parkkipaikalla hienompia autoja kuin jonkun lähiön
[/quote]
No onhan se jo selvinnyt tässä keskustelussa niilekin jotka ei sitä vielä tienneet: koska mataloustuet ja veroedut.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 16:00"]
En kadehdi yhtään.
Raskasta työtä se on ja vielä paperihommat päälle.
[/quote]
Mutta ne paperihommat vasta tuottoisia ovatkin, niillä tehdään se maatalous"yrityksen" tulos.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:45"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:43"]
Luuletteko te ihmiset, että maataloissa vain istutaan rahakasan päällä ja sato kasvaa itsekseen? Kesällä sitten tulee vähän matkailijoita ja tuovat lisärahaa tullessaan. Hoitavat varmaan itse ruuat ja vaihtavat lakanansa. Talo ja piha pysyy kunnossa omia aikojaan ja karja on sekin jalostettu hoitamaan itse itsensä, kun ei ole turisteja ruokkimassa.
Miksi te puututte asioihin, joista te ette tiedä mitään ja kokemusta ei ole?
Minkä takia ihmiset yleensäkin ovat tietävinään työstä, joista heillä ei ole harmainta aavistusta, vain omia ennakkoluuloja?
[/quote]Miksi maatalousnäyttelyn parkkipaikalla hienompia autoja kuin jonkun lähiön
[/quote]Koska näyttelyissä käy vaurasta yleisöä, esim. toimihenkilöitä tutustuttamassa lapsiaan kotieläimiin ja maaseutuun?
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 10:37"]
Suurin syy kadehtimiseen löytyy historiasta. Kun aikanaan Suomi kaupungistui, tilat jäi vanhimmille lapsille ja nuoremmat lähti kaupunkeihin, ahtaisiin olosuhteisiin ja tehdastyöhön. Tästä nämä nuoremmat sisarukset loivat sellaisen kateuden ilmapiirin, jossa toiset elelee siellä maaseudulla leveästi ja he raatavat kaupungissa. Samaa ilmapiiriä loivat myös entisten torppareiden, mäkitupalaisten yms. jälkeläiset, jotka asuivat kaupungissá ja olivat lapsena jo muodostaneet kateuden suurtilallisia kohtaan.
[/quote]Sama perimysjärjestys vei talollisen lapset torppiin jo ennen kaupungistumista ja lopulta talon muiden käsiin, kun ei aina saatu lapsia. Eikä kaikki talot olleet välttämättä vauraita.
Osa minunkin esivanhemmistani oli torppiin ajautuneita talollisten lapsia.