Help! Miten hautajaisissa käyttäydytään? (ov)
Ekaa kertaa elämässäni olen menossa hautajaisiin enkä tiedä ollenkaan miten siellä kuuluu olla.
Ilmeisesti on tapana "ottaa osaa" eli sanoa niin kaikille ketä paikalla on? Mitä tuohon vastataan, samoin sanoinko? Osa ihmisistä on tuttuja, osa ennestään tuntemattomia.
Vaatepuoli on hallinnassa, mutta saako etiketin mukaan olla hiukset auki, koruja kaulassa ym?
Kommentit (7)
Olen siis ns. kärsineempi osapuoli, eli vainaja on ollut mulle läheisempi kuin toivottajalle. Otan osaa sanotaan mun mielestä vainajan läheisille, ei ihan kaikille tarvitse toivottaa.
Pukeutuminen on tummaa ja pelkistettyä, ei mitään isoja bling bling koruja tai maalattua naamaa (meikkiä tietenkin saa olla, muttei mitään räikeää).
Käyttäytyminen ihan normaalia, toki ihmiset on aika vaisuja hautajaisissa, mutta kyllä meidän hautajaisissa on naurettukin, esim. vainajan hauskoja tempauksia muistellessa. Kun on yleensä ottaen kunnioittava ja arvokkaasti käyttäytyvä, ei voi hirveän isoa etikettimokaa tehdä.
Ei niitä tartte ottaa pois, jos ei ole kauheaati. Hillitysti. Yleensä joku omaisista ottaa vieraat vastaan ja heille esittelet surunvalittelun, ei muille tarvitse. Jos lasket kukkatevehdyksen arkulle, niin sen jälkeen siinä oysähdytään hiljentymään hetkeksi, ja sitten nyökätään omaisia päin.
Jäykkä ja puupökkelö ei tarvitse kuitenkaan olla. Kannattaa pitää silmät auki ja katsella ja kuulostella, miten juuri näissä hautajaisissa käyttäydytään ja toimitaan. Luonteva ja joustava käyttäytyminen on parasta - kuten missä tahansa muuussakin elämässä.
Vaatetuksen ja muun ulkoisen habituksen on hyvä olla myös tilaisuutta kunnioittavaa. Hiukset voivat olla auki ja koruja voi myös olla, mutta viimeisimpiä diskohilekuteita ei kannata hilata päälle, vaikka sattuisivatki olemaan mustat.
Siunaustilaisuuteen, kirkkoon tai kappeliin, mennään ajoissa. Paikalle tullessa on kohteliasta tervehtiä ihan niitä lähiomaisia. Voi sanoa "otan osaa" ja kätellä, ihan yhtä kohteliasta on kätellä ja taputtaa olalle, halata, tms., jos se olisi muuten luontevaa ko. henkilön kanssa.
Lähimmät omaiset istuvat etupenkissä, muut taaempana. Ota virsikirja hyllystä, samoin varmista, että omat kukkasi ovat vieressäsi tai muuten helposti saatavilla. Kukat lasketaan joko alkumusiikin jälkeen, siunaustilaisuuden lopuksi, tai haudalla. Järjestys: lähiomaiset, muut sukulaiset, ystävät. Kukat lasketaan, mahd. värssy luetaan, ollaan hetki hiljaa. Sitten nyökkäys lähiomaisille.
Muistotilaisuus on jo usein vähän rennompi. Usein lauletaan virsi aluksi, sitten on ruokaa ja kahvia. Usein on muutama muistopuhe, jotka voivat olla etukäteen sovittuja, tai sitten spontaaneja. Monesti pappi puhuu myös vielä. Adressit luetaan usein ruoan jälkeen, ennen kahvia, tai kahvin loppupuolella, jos ruokaa ei ole tarjottu. Näiden jälkeen tilaisuus on usein vapaata seurustelua, vainajan muistelua jne., jolloin voi vaikka vaihtaa pöytää ja jutella muiden vieraiden kanssa.
Minä pukeutuisin hillitysti, jos olen epävarma, valitsen sen "konservatiivisemman" vaihtoehdon. Itse laittaisin hiukset kiinni, ja jättäisin isommat korut kotiin.
Hautajaistavoissa on yllättävän paljon paikkakunta- ja sukukohtaista vaihtelua. Seuraa, miten toiset toimivat ja tee perässä.
Jos olet itse järjestämässä hautajaisia, lähiomainen siis, niin kysy rohkeasti kaikkea, mikä askarruttaa, siunaavalta papilta (tai hautaustoimistosta)! Jos et tapaamisessa muista kysyä kaikkea, niin soita rohkeasti perään, tai kysy ennen siunaustilaisuuden alkua.
T: Pappi
Ja jos itse kuulut lähipiiriin, ei tarvitse oikeastaan sanoa kuin kiitos tai nyökätä. Korut jättäisin pois.