Lue keskustelun säännöt.
5-vuotias kuin murrosikäinen?!
29.06.2009 |
Kaipaisin nyt vähän neuvoja, tai edes myötätuntoa, jos ei muuta.
Meillä on 5½-vuotias tyttö ja hän on mennyt aivan mahdottomaksi minua kohtaan!
On aina ollut tulinen, kärsimätön ja temperamenttinen, uhmaakin on ollut, mutta nyt hänen käytöksensä on jo pahansuopaa! Käyttäytyy ihan todella kuin pahimmassa murrosiässä oleva lapsi ja erityisesti minua kohtaan. Jos sanon hänelle, etä ruoka on valmista, tule syömään, niin hän ei edes katsettaan käännä, kuin olisin ilmaa. Paiskoo ovia, huutaa ja saattaa jopa sanoa, että "en usko sinua". Isälleen on suhtkoht normaali, mitä nyt hieman uhmaa, mutta ei muuta.
Mistä tämä äitiä vastaan kapinointi johtuu ja mikä siihen auttaisi? On kestänyt jo yli kolme kuukautta, eikä helpottanut yhtään, päinvastoin. :(
Kommentit (38)
Tuohon auttaa vain lahjomattomat rajat ja johdonmukaisuus.
Poika kokeilee rajojaan tämän tästä ja tosiaan huutaa ruokakutsuunkin, että "ihan kohta". Siinä vaiheessa huudan, että tarjoilu päättyy jollei hän tule saman tien pöytään. Tehoaa ;).
Pidä huoli, että olet tiukka, mutta muista myös kiittää ja kehua, kun lapsi tekee kerrasta kuten pyydetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välillä aivan sekopäisesti ja on ajaa isoveljensä hulluuden partaalle myös, kun kaikki on niiiiin vaikeeta.
... välillä kuin nyrkkeilysäkkiä jne. Poika tulee juuri 5 ja tätä on jatkunut nyt n. kuukauden. Välillä uhmakkuus muistuttaa taannoista 3 vuoden uhmaa "juupas eipäs" -jankkauksineen mutta nyt on mukana enemmän verbaaliakrobatiaa ja todellakin useammissa tilanteissa. Aika ihmeissäni ja väsynyt olen. Homma alkaa monasti heti aamusta ja jatkuu nukkumaanmenoon saakka. Onneksi on myös päiviä, jotka sujuu normaalisti.
Tyttö 5,5v ja muljauttelee silmiään mun pyynnöille kuin pahinkin murkku, kyseenalaistaa ja jankuttaa vastaan kun vastaan kysymyksiin joita itse esittää jnejne...
viisivuotias on aika kamala! Ennen niin herttainen ja suloinen tyttö, joka esim.piti suihkusta,(suihkutteli itseään ja lauleskeli) huutaa nyt kuin syötävä "EI KAI TARTTE MENNÄ SUIHKUUN" ja sitten huutaa siellä ihan suoraa huutoa koko ajan. Kaikki ruoka on kamalaa "YÄK;YÄK;EI KAI TÄTÄ", siivoaminen ei onnistu millään, ennen tavarat oli suunnilleen siististi. Niin ja ärsyttää isompia sisaruksiaan tosi taitavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli totaalinen murrosikä alkanut! Ja poika vasta 5.5v. Voimille ottaa, lohduttavaa kuulla, että muillakin on samanmoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän 5,5 vuotiaan tytön raivoamisesta ja uhmasta, joka kohdistuu nimenomaan äitiin. Päiväkodissa on kuulemma erittäin reipas ja hyväkäytöksinen, mutta kotona on kuppi nurin milloin mistäkin aiheesta. Eityisesti syömistilanteet ovat muuttuneet tosi hankaliksi.
ennen niin aina ilonen ja aurinkoinen tyttö on tällainen... tosin vasta viikon päästä 5 v, joten saattanee olla luonnetta vaan... aina ollut sellainen tulisempi muihin lapsiin verrattuna...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelin, olenko tänne unissani käynyt kirjoittelemassa, kun niin tutulta kuulostaa!!!!! Ihan saman ikäinen tyttö meillä ja käyttäytyy kuin murrosikäinen, uhmakkaasti ja jostain ihan pienestä saa järkyt raivikset. Ollut aina hyvin tempperamenttinen ja omapäinen. Toisaalta iltaisin huomaan tarvitsevan enemmän läheisyyttä ja lisäksi kahdenkeskistä aikaa minun kanssani, jolloin on niin iso ja hyväkäytöksinen tyttö. Helpottaa kyllä kummasti, kun tietää tämän olevan ikään kuuluvaa. Aluksi olin aivan kauhuissani, mistä tyttö oireilee. Nyt helpompaa ottaa vastaan ja asettaa rajoja, kun tietää käytöksen olevan normaalia.
Tsemppiä!!!
(Suunnittelemme lauantaiksi ohjelmaa koko perheen voimalla, mutta koska mieheni joutuu päivystämään myös viikonloppuisin, niin suunnitelmat eivät aina ole niin helppo toteuttaa..).
tyttö (6v.): "Oletko jo varannut liput sinne X:ään?"
Minä: En vielä, koska isä voi olla silloin töissä.
tyttö: "No onks isä olevinaan vielä lapsi vai mikä?!? Eiks se voi soittaa sen pomolle ja kysyä?!?"
Minä: "Anna meidän nyt vaan hoitaa tää asia"
tyttö: "Ette te osaa hoitaa koskaan mitään asioita! Isä ei kuitenkaan edes haluu lähtee sinne X:ään, etkä säkään oikeesti haluu lähtee sinne jne. jne...
Meni huoneeseensa, paiskasi oven kiinni ja nyt murjottaa. Välillä jaksan näitä tilanteita paremmin, välillä huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 5,5-vuotiaalla nyt toivottavasti samaa (?), joskin olen ollut huolissani onko häneen iskenyt joku käytöshäiriö kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Aloitti päiväkodin syksyllä ja siellä selvästi kaveripaineita. Ennen lähti kerhosta kotiin kuin naantalin aurinko, nyt täytyy aina ekana uhitella äitille kavereiden edessä...
Kotona on välillä aivan mahdoton kiukkuaja. Pahimpina päivinä käy minun kimppuun ja pahin käytös kohdistuukin aina minuun (äitiin). Isällekkin uhmaa mutta ei samoissa määrin. Tuo fyysisyys on raskainta kun hällä on joku tarve purkaa pahaa oloaan mittelemällä voimia, eikä se tunteiden sanoitus tunnu toimivan. Paitsi kiukun jälkeen jolloin tuulii kääntyy täysin päinvastaiseksi ja haluaa syliin, pyytää anteeksi jne...
Kuuluu ikään, menee ohi muutamassa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä eskarilainen ihan samanlainen. Tämä alkoi lapsen ollessa n.5v 10kk, nyt on 6,5-vuotias ja alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Enää muutamia kiukkukohtauksia viikossa. Vuosi on siis elelty pikkumurkun kanssa. Kuuluu ikään.
Ei varmaan helpota jos kerron että oma 5,5, v lapsenlapseni on vielä ihan lapsi. Tottelee vanhempiaan ja isovanhempiaan. Leikkii lauleskelee ja napisee joskus ruuasta mutta lopettaa jos luvataan herkkua jälkiruuaksi.
Lapselle puhutaan kuin lapselle. Hänet puetaan kuin lapsi. Ei saa itse valita vaatteitaan paitsi värit. Ei oleteta että hän päättäisi mistään mikä ei kuulu vielä 5 vuotiaalle. On innokas viskarilainen jolla on samanlaisia pikkutyttöjä kaverina. HE leikkivät vielä ihan lastenleikkejä tarhan pihalla.
Nykyään annetaan lapsosille liikaa vapauksia.
Kannattaa ottaa selvää niistä lapsen ikävaiheista mikä käytös kuuluu mihinkin ikään..
Jo vauvallehan on tärkeää ihokosketus, oppii tuntemaan oman ihonsa, eriyttämään itsensä,hyväksyvä katse äidiltä jne
En ehdi kirjoittaa nyt pitkaa viestia, mutta meilla ihan sama :-)
5,5 v tytto on ihan kuin murkkuikainen. Itse olen tosiaan ajatellut etta tama on sita 6v uhmaa/muutoskautta.
Valilla naurattaa ja valilla itkettaa...