Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olemmeko tyhmiä ja joustamattomia?
29.06.2009 |
Olen raskaana ja lapsi oli iloinen yllätys, ei siis suunniteltu. Kaiken lisäksi olen opiskelija, mieheni on jo töissä. Päätettiin pitää lapsi ja onnellisena kerrottiin tästä miehen äidille. No ei olisi varmaan pitänyt, sillä miehen äiti sanoi ensimmäisenä, että teette tietenkin abortin, vielä ei ole lasten aika. Ei ollut siis yhtään iloinen uutisestamme.
Me sanoimme, että ok, sinun ei tarvitse pitää päätöksestämme, mutta meidän ei myöskään tarvitse pitää sinuun yhteyttä niin kauan kuin pyydät anteeksi tölväisyäsi.
Hiljaisuutta kesti kuukauden, kunnes anoppi soitteli, että koskas tulette käymään. On kuulemma miettinyt asiaa ja lapsen pitäminen sopii hänelle (ihan kun me sen mielipiteestä välitettäisiin...). Mies kysyi, että pyytääkö idioottimaisia puheitaan meiltä anteeksi, niin siihen ei anoppi kuulemma pysty. No, yhteydenpito on katkolla meidän puolelta ainakin, mutta anopin mielestä ollaan lapsellisia jääräpäitä.
Ollaanko?
Kommentit (69)
Olisitte jättäneet asian siihen. Anoppi hyväksyi jo lapsen tulon ja hänellä on oikeus olla sitä mieltä, että abortti olisi ollut parempi vaihtoehtoa! Mielipiteistä on turha tapella. Sitä paitsi anoppi heltyy varmasti vauvan nähdessään! Saattaa jopa tarjota hoitoapua... :)
PS. Toivottavasti ette olleet laskeneet mitään sen vartaan, että anoppi antaa rahallista apua tai hoitoapua! Se olisi aika kummallista. Nykyajan mummot eivät enää välttämättä ole sellaista tarjoamassa, niin surullista kuin se onkin...
Mies sanoi taas suoraan, että olit törkeä, pyydä anteeksi. Anoppi sanoi, että voi hyväksyä lapsen tulon, mutta ei vedä puheitaan takaisin, koska on edelleen sitä mieltä, että abortti olisi paras ratkaisu. Lisäksi sanoi, että apua on turha pyytää, ei rahallista eikä hoitoapua. Siinäpä se. En tiedä haluanko tarjota lapselle mahdollisuuden mummoon kun mummon asenne on mitä on. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieraille sopivalla hetkellä että anoppi olisi halunnut teidän tekevän abortin. Jospa vaikka pappi sanoisi jotain mikä saisi anopin oikeasti katumaan puheitaan.
On vähän eri juttu jos anoppi sanoo, että teidän pitää nyt tehdä abortti kuin että arvostelee vaikka uutta asuntoa, että teittepä huonot kaupat. Ei tätä voi jättää täysin huomiotta.
Olisitte jättäneet asian siihen. Anoppi hyväksyi jo lapsen tulon ja hänellä on oikeus olla sitä mieltä, että abortti olisi ollut parempi vaihtoehtoa! Mielipiteistä on turha tapella. Sitä paitsi anoppi heltyy varmasti vauvan nähdessään! Saattaa jopa tarjota hoitoapua... :) PS. Toivottavasti ette olleet laskeneet mitään sen vartaan, että anoppi antaa rahallista apua tai hoitoapua! Se olisi aika kummallista. Nykyajan mummot eivät enää välttämättä ole sellaista tarjoamassa, niin surullista kuin se onkin...
Mies sanoi taas suoraan, että olit törkeä, pyydä anteeksi. Anoppi sanoi, että voi hyväksyä lapsen tulon, mutta ei vedä puheitaan takaisin, koska on edelleen sitä mieltä, että abortti olisi paras ratkaisu. Lisäksi sanoi, että apua on turha pyytää, ei rahallista eikä hoitoapua. Siinäpä se. En tiedä haluanko tarjota lapselle mahdollisuuden mummoon kun mummon asenne on mitä on. ap
jotka pitävät kiinni sanomisistaan ja periaatteistaan.
Jos teidän toimintanne on lapsellista ja jääräpäistä, niin mitä on se, että aikuisille ihmisille menee määräämään aborttia ja määräämään että lasten aika ei ole vielä.
Anoppi loukkasi, en ymmärrä miksi ei muka pysty pyytämään anteeksi? Jos anteeksipyytämistä ei hallitse, niin ei voi syyttää kuin itseään jos ihmiset kaikkoavat ympäriltä.
"Raskaana? Te teette tietysti abortin, vielä ei ole lasten aika."
vai
"Raskaana? Minun MIELESTÄNI teidän kannattaisi tehdä abortti, vielä ei ole lasten aika."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin jo 27, kun sain esikoiseni, mutta poikaystäväni oli vasta 23 ja olimme seurustelleet vasta muutaman kuukauden, kun tulin raskaaksi ja opiskelimme molemmat. Tästä huolimatta sekä anoppi että äitini suhtautuivat raskauteen innostuneesti ja kannustavasti, mikä oli minusta ihanaaa. Vaikka oma lapseni olisi saamassa vauvan 16-vuotiaana, en painostaisi aborttiin.
kehoittivat tekemään abortin, kun kolmas lapsi oli tulossa! Eikä kyseessä ollut vain yksi tai kaksi sanomista, vaan hyvin vahvaa painostamista. Pidin kuitenkin lapsen ja nyt isovanhemmat rakastavat pikkuista koko sydämensä pohjasta! Olisi ollut lapsellista ryhtyä vaatimaan anteeksipyyntöä ja pilata sen vuoksi välit! Omat suhteeni vanhempiini viilenivät, mutta ovat nyt lapsen ollessa 2-vuotias jo lähes ennallaan.
Pitkävihaisuudesta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Get over it!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoi että jos nyt tekisit abortin. Eka sattui, nyt olen jo miltei unohtanut kommentin.
Voisin olla tekemisissä anopin kanssa vain pakon edessä, muuta yhteyttä en pitäisi kunnes osaa pyytää anteeksi! Toi on jo todella törkeää!
Joku tuol aikasemmin sano et jotai et "se on jo vanhempi ihminen, ei anteeks pyytäminen sille oo enää niin helppoo"!? MITÄ VIELÄ!
Ei se anteeks pyytäminen ikää katso!
Te teitte jo hyvän aloitteen omasta puolestanne, nyt on anopin aika tulla vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitte jättäneet asian siihen. Anoppi hyväksyi jo lapsen tulon ja hänellä on oikeus olla sitä mieltä, että abortti olisi ollut parempi vaihtoehtoa! Mielipiteistä on turha tapella. Sitä paitsi anoppi heltyy varmasti vauvan nähdessään! Saattaa jopa tarjota hoitoapua... :)
PS. Toivottavasti ette olleet laskeneet mitään sen vartaan, että anoppi antaa rahallista apua tai hoitoapua! Se olisi aika kummallista. Nykyajan mummot eivät enää välttämättä ole sellaista tarjoamassa, niin surullista kuin se onkin...
Missäs sitten on se tulevien vanhempien mielipideoikeus siihen, ettei tulevalla isoäidillä ehkä ole sijaa sellaisen lapsenlapsen elämässä jota ei todellisuudessa halua...
...ihmisiä aika paljon.
Enpä ihan heti keksi, että miten anoppi voisi enempää tulevia vanhempia loukata kuin vaatia heitä abortoimaan lapsensa? Eikä edes vain kerran "heitettynä" vaan uudestaan päivien mietinnän jälkeen hänen mielipiteensä on sama, kuten ap kertoo.
Ja sitten täällä moni kirjoittaa, että "älkää viekö lapselta mummoa jne.". Juma***ta. Mummohan kerta kerran jälkeen sanoo, ettei koko lasta pitäisi tänne edes syntyä. Vielä erikseen katsoi asiakseen kertoa, ettei tarvitse apua tulla pyytämään missään muodossa! Ja täällä ollaan niiiin huolissaan lapsen ja mummon suhteesta....Olette te huiman ihania immeisiä!
Ap:n ja hänen miehensä käytöksellä EI tosiaan ole mitään tekemistä "joustamattomuuden" tai "itsepäisyyden" kanssa toisin kuin muutamat lempeät sielut tässä maalailevat.
Anteeksiantaminen on tärkeä osa elämää. Typeryyttä sen sijaan on sulattaa kusipäiseltä ihmiseltä mitä tahansa (siis ihmiseltä joka ei edes pahoittele tai pyydä anteeksi).
Eiköhän lapsella tule olemaan elämässään muita ihmisiä, toivottavasti yllin kyllin, jotka hänestä ajattelevat kauniimmin kuin tämä kyseinen mummo. En ehkä olisi ihan ensimmäisenä itse vanhempana edistämässä noin kusipäisen ihmisen ja oman lapseni suhdetta. Oli hän sitten lapsen mummo tai ihan kuka tahansa muu.
Ap, hienoa, että olet miehesi kanssa samaa mieltä asiasta ja todella toivon, että teillä on tukiverkostossa muita teistä pitäviä ihmisiä. Totta kai on kurjaa, että anoppi tuollainen, mutta ei sille oikein mitään voi. On tasan varmaa, että jos annatte anopin sabotoida tuollaisilla puheilla perhettänne ja siis nyt siedätte tuon käytöksen, niin tulette jossain vaiheessa olemaan vielä enemmän liemessä hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkeruus vahingoittaa ennenkaikkea itseä. Myös syntyvällä lapsella on oikeus isovanhempaansa.
miehesi äiti on kuitenkin hyvin läheistä sukua. Hänellähän on täysi oikeus omaan mielipiteeseensä asiasta aivan samoin kuin sinullakin on oma järkkymätön mielipiteesi. Miksi teidän pitäisi siksi katkaista sukulaisuussuhteenne että olette jostain asiasta eri mieltä? Ole ap aikuinen ja kestä se että ei kaikkien kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Ja että ei se maailma siihen kaadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, anopin kommentti oli typerä ja loukkaava, mutta harva meistä on niin viisas ettei koskaan möläytä mitään. Typerää on myös vaatia sanallista anteeksipyyntöä vielä sen jälkeen kun toinen on osoittanut olevansa valmis sovintoon ja pahoillaan - vaikka ei sitä "anteeksi" sanaa sanoisikaan. Itsellä ei ole koskaan ollut vaikeuksia pyytää anteeksi, mutta tunnen ihmisiä jotka mieluummin hoitavat sen pahoittelun muilla tavoin, ja se on ihan ok.
Kyllähän ihmiset osoittavat kiintymystäänkin eri tavoin, miksei siis katumustakin?
Siksi toisekseen, kaikkein typerintä olisi nyt pistää välit poikki molemminpuoleisen jääräpäisyyden vuoksi. Olen kohdannut vastaavia tapauksia kaveripiirissäni (siis niin että kavereiden vanhemmat ja jtokut isovanhemmat eivät ole väleissä samantyylisten asioiden takia) ja voin sanoa että kaikki kaverini pitävät tällaisten välirikkojen osapuolia yhdenlaisina idiootteina.
älä tee tulevalle lapsellesi sellaista karhunpalvelusta, että katkaiset välit mummoon jo ennen lapsen syntymää. Viisas väistää vai miten se meni. Äidit kantaa huolta lapsistaan, vaikka nämä kuinka olisivat kasvaneet aikuisiksi ja yllättävässä tilanteessa voi tulla sanoneeksi typeryyksiä.
Mies sanoi taas suoraan, että olit törkeä, pyydä anteeksi. Anoppi sanoi, että voi hyväksyä lapsen tulon, mutta ei vedä puheitaan takaisin, koska on edelleen sitä mieltä, että abortti olisi paras ratkaisu. Lisäksi sanoi, että apua on turha pyytää, ei rahallista eikä hoitoapua.
Siinäpä se. En tiedä haluanko tarjota lapselle mahdollisuuden mummoon kun mummon asenne on mitä on.
ap
Vastailin tuolla ylempänä jo muutaman kerran. Nyt on mielestäni pallo anopilla. Te otitte ensiaskeleen, mutta anoppi ei tullut edes puoliväliin vastaan, joten nyt antaisin asian olla ja ajan kulua. Tekemisissä voisin olla, mutta mitenkään kovin aktiivisesti en.
Ylipäätään kenen tahansa suusta abortin ehdottelu on törkeää yhtään kenellekään.
Miettisin minäkin haluanko mummon olevan lapsen (tai itseni) elämässä ollenkaan. Voihan se siitä vielä pehmentyä, mutta toisaalta voi ikävästi myös vuosien saatossa tuoda omaa alkuperäistä kantaansa julki. Varsinkin, jos teille tulee vaikeita hetkiä.
Meillä se vaikea mummo on oma äitini. Ei sentään lapsen tekoa ole haukkunut mutta kaikkea muuta omassa elämässäni, olen kuulemma epäonnistunut kaikessa. No joo. Täytyy sanoa että mieheni on ihan viisas kun on diplomaattisesti takonut päähäni että ei se vauvan vika ole että mummo on hölmö. Ollaan sitten pidetty asiallisesti yhteyttä isovanhempiin ja mäkin olen yrittänyt hillitä itseni vaikka mieli tekisi antaa sanallisen miekan sivaltaa asiasta ja toisesta. Seurustelun hoitaa mieheni ja vauva on luonnollinen keskipiste. Eiköhän se siitä. Mäkään en jaksa ajatella että suhde äitiini olisi koskaan rennon letkeä, mutta lapsella on oikeus nähdä isovanhempiaan. Tee se lapsesi takia. Isovanhempien ja lapsen suhde on kuitenkin usein jotain aika ainutlaatuista. Ja eiköhän se teidänkin vauva sulata mummon sydämen kun hän näkee että kaikki sujuu kuitenkin ihan ok.
Alue: Aihe vapaa
meilläkin oli niin että mies työ elämässä ja minä opiskelija.
Tulin siis raskaaksi ja meilläkin tämä oli iloinen yllätys ei suunniteltu.
Miehen äidille kun kerrottiin niin tämä onnittelujen sijasta tölväs että ettehän te sitä pidä.Milloin on aika keskeytykseen :S
vasta viikkoa ennen laskettua aikaa tuleva mummi kiinnostui koko raskaudesta.
Meillä mies oli silloin 28v ja minä 20v.
Nyt meille on jo neljäs lapsi tulossa ja mies 36v ja minä 29v mutta joka mukulan kohdalla anoppi on ollut sitä mieltä että abortti olis parempi kun ollaan niiiin nuoria.
Omaa tytärtään,mieheni siskoa kyllä onnitteli vuolaasti kun tämä alkoi odottaa esikoistaan.
Olihan tämä kuitenkin jo luonut uran itselleen ennen mukulaa ja ikää 35 v