Oletteko muut törmännyt tähän ilmiöön: painonhallinta ärsyttää joitakin!

Ja sitäkään ei tyrkytetä, vaan saa ihan itse ottaa kuoharia:-)

mutta oikeasti on olemassa näitä, jotka ottavat painonhallintansa esiin joka ikisessä tilanteessa missä ollaan syömässä kahvipöydässä ym., ja se kyllä pilaa kaikilta tunnelman, varsinkin, jos tämä syömisiään kauhisteleva ei ole se pyörein porukasta.



En tiedä, miten hyvin ap osaat arvioida omaa käytöstäsi, mutta luulen, että jos toimintasi ärsyttää muita, se voi liittyä siihen, miten tuot sen esiin, ei siihen, miten paljon oikeasti syöt.

Minusta tuntuu vähän epäkohteliaalta tuollainen pullasta kieltäytyminen. Tavallaan asetat oman dieettisi muiden ihmisten edelle. itse en kehtaisi alkaa hössöttää jostain pullasta tuolla tavalla. Mikset syö sitä pullaa ja jätä sitten seuraavalta aterialta jälkiruoka pois jos on kerran pakko rajoittaa?

Ensin nauroin ääneen, mutta sitten tajusin että kirjoittaja taitaakin olla tosissaan. Aika sanattomaksi vetää.

Taidat olla virkamies, koska enpä usko että yksityisellä enää missään mussutetaan pullaa talon sisäisissä palavereissa ja kahvitauoilla, elleivät tädit itse paakaa.

Jos tilanne on niin hyvä, että saatte hommata talon piikkiin kestitystä, ehdottaisin hedelmävatia. Siitä voitte nauttia hyvällä omallatunnolla, olitte dieetillä tai ette.

Tämä keskustelu on näyttänyt kääntyvän nyt hiukan ihmeelliseen suuntaan. Olen jo useaan otteeseen sanonut että EN PIDÄ METELIÄ ja aloituksessa sanoin myös että kieltäydyn JOSKUS (eli en siis jatkuvasti). Ja yritän tehdä sen mahdollisimmän huomaamattomasti ja hienovaraisesti. Eli kyse ei ole nyt minun käytöstavoistani.

Useimmiten nämä tapaukset koskevatkin juuri työpaikkaani. Siellä palaveerataan jatkuvasti ja näissä tapauksissa otan lähes aina jotain kohteliaisuussyistä, mutta en jaksaisi AINA tunkea sitä työkaverin tarjoamaa pullaa vielä siihen päälle. joskus otan joskus en. Ja meidän työpaikassamme se ei tosiaan ole mitään "harvinaista herkkua" tai juhlan aihe jos joku tuo töihin herkkuja. Totta kai jos menen joihinkin juhliin tms. missä on kahvitarjoilu otan edes vähän jotakin. Töissä olenkin huomannut että joillakin on tapana että "kahvin kanssa tarvitaan aina jotain makeaa". Minusta se on ihan ok, ei kuulu minulle, mutta saisinpa minäkin joskus olla ottamatta ilman että MUUT TEKEVÄT SIITÄ NUMERON.

Minusta tuntuu vähän epäkohteliaalta tuollainen pullasta kieltäytyminen. Tavallaan asetat oman dieettisi muiden ihmisten edelle. itse en kehtaisi alkaa hössöttää jostain pullasta tuolla tavalla. Mikset syö sitä pullaa ja jätä sitten seuraavalta aterialta jälkiruoka pois jos on kerran pakko rajoittaa?

Ensin nauroin ääneen, mutta sitten tajusin että kirjoittaja taitaakin olla tosissaan. Aika sanattomaksi vetää.

Ihan infona vaan, että en ollut täysin tosissani. Ihmettelen kyllä miten tosissaan ihmiset voivat olla dieettiensä kanssa! Siis minkälainen ihminen ei ota pullaa vaikka paino ei ole ongelma ja muutkin syö? Ortorektikko?

myös minulle! ihmiset kommentoivat usein ruokailutottumuksiani, mikä on todella ärsyttävää. en käytä sokeria ja vehnää ollenkaan ja sehän ihmisiä kummastuttaa. en nirsoile tai valita heille, valitsen vain sen ruisleivän patongin ja hedelmän pullan sijaan. useat vaikuttavat kateellisilta, koska eivät itse pysty hillitsemään itseään. ja sehän on minun vikani, kyllä. huhhuh.

tarve joillakin on sitä pullaa tyrkyttää? Eivät kaikki tykkää pullasta, ja itse en syö juuri ollenkaan herkkuja koska treenaan kovaa ja haluan pitää ruokavalioni terveellisenä. Pullan voimalla ei paljoa juosta. En syö valkoisia jauhoja yms. joten en syö pullaakaan. En saa siitä mitään nautintoa keskellä päivää töissä syötynä.

Juhliin tai tilaisuuteen kutsuttuna syön jotain, silloin tarjottavia on yleensä enemmän ja niiden joukosta voin valikoida itselleni sopivimmat-

Minulla ei ole koskaan ollut paino-ongelmaa ihan siksi että syön järkevästi. Syön herkkujakin, mutta en ryhtyisi syömään joka päivä pullaa jos joku sitä alkaisi tarjoamaan koska en erityisemmin välitä pullasta ja en halua käyttää "herkkukiintiötäni" pelkkään pullaan vaan johonki parempaan ja itse valitsemaani.

Ihan infona vaan, että en ollut täysin tosissani. Ihmettelen kyllä miten tosissaan ihmiset voivat olla dieettiensä kanssa! Siis minkälainen ihminen ei ota pullaa vaikka paino ei ole ongelma ja muutkin syö? Ortorektikko?

jotka todellakin tekevät shown siitä syömisestä. Meilläkin on töissä pari karppia, jotka ovat niin terveellisiä. Ja sitten kuitenkin syövät esim. piirakasta täytteet ja jättävät pohjan lautaselle. aaaargh!! Ja yleensä nää ikuiset dietteilijät/painoaan tarkkailevat ovat juuri niitä punkeroita, jotka änkevät naamansa täyteen pekonia, kun kukaan ei nää.

Syön joka päivä puoli pakettia keksejä tai muutaman jäätelön tai karkkia työtä tehdessäni. Painan 58 kiloa, saman minkä olen painanut jo edelliset 20 vuotta. En tajua miten ihmiset voivat ottaa yhden pullan noin tosissaan! Ei siitä kuulkaa liho, varsinkaan jos käy ikinä lenkillä.

on kieltämättä sanamuodoiltaan aika hurjaa, veikkaan ettei sitä oikeasti ole tarkoitettu nälvimiseksi.



Kun niillä on vähän huono omatunto siitä että itseä hoikempi ihminen kieltäytyy pullasta painoonsa vedoten, haluavat itselleen uskotella ettei sillä pullalla ole mitään tekemistä minkään kanssa, ja että on ihan hassua olla syömättä pullaa jos kerran mieli tekee.

kotona yhdessä perheen kanssa kuin jotain tylsää pullaa töissä. Jos syön herkkkuja sekä töissä että kotona niin paino nousee.

Syön joka päivä puoli pakettia keksejä tai muutaman jäätelön tai karkkia työtä tehdessäni. Painan 58 kiloa, saman minkä olen painanut jo edelliset 20 vuotta. En tajua miten ihmiset voivat ottaa yhden pullan noin tosissaan! Ei siitä kuulkaa liho, varsinkaan jos käy ikinä lenkillä.

etten oikeasti tykkää sellaisista tahmeista teollisista pullista joita meillä on töissä yleensä tarjolla. Ja sitten kun kieltäydyn, alkaa just se mun mahdollisilla dieeteilläni spekulointi - mikä on todella kiusallista, sillä olen n. 5 kiloa ylipainoinen mutta en suinkaan ole dieetillä.



Inhottavaa että siitä tehdään yleinen keskustelunaihe vain siksi etten halua tunkea suuhuni ällöä dallaspullaa.

Ja vasta nyt olen pikkuhiljaa tajunnut miksi olin nuorempana hoikka...se johtui siitä etten syönyt juuri mitään verrattuna nykyiseen touhuuni. Välillä meni karkkia tai leivonnainen mutta sitten skippasinkin yhden tai kaksi ateriaa- enkä lihonut.



Jos syö ns. normaalisti JA lisäksi niitä herkkuja, onko ihme että paino ei putoa tai jopa nousee? Virallinen suositus antaa ymmärtää että pulla päivässä on ihan ok mutta kun SE EI OLE!!

Kuinka joku voi vetää puolipakettia keksiä, pari jäätelöä (jaMitäMuuTASiinäOli?!) OLEMMA aina sen 58kg, minkä on omistanut viimeisen 20 vuotta.

Tämä lihomis-laihtumis juttu kun on myöskin tuolla geeneissä ja sitä mukaa myös joillain todettuja kilpparin liika toiminnalla ja toisin päin.

EI SE OLE AINA NIIN YKSINKERTAISTA.

Joihinkin vaikuttaa valkoiset jauhot, joihinkin suklaa. Joillekin joku toinen..

Mä itse olen mielestäni ollut hoikka aina, lapsena pyöreä. Ikinä en oo vaakaa tuijottanu, ja nuorempana jos oli pari päivää miltei syömättä ni jeesas oikeen hyvin ;) JA EI, ei varmastikaan mikään paraskeino, mut helppo ja nopee ja ihmiselle joka ei tiennyyt mitkä ovat vatsalihakset tai muutkaan liikkumismuodot (muu kuin ratsastus) niin ei vaan osannut ajatella muita vaihtoehtoja.

Joka tapauksessa, nyt olen ollut viimeisen 1,5 vuoden aikana painavimmillani 61kg. Huomasin että on tullut ylimääräistä ja menin puntarille. Aloin miettimään mitä suuhuni pistän ja n.6kk niin painon taas sen 54kg.

Tutut jotka ovat aina olleet lihavia tai ylipainoisia ja myös kovaan ääneen siitä puhuvat/valittavat on mun mielestä niin samanlaisia kun AP puhui. Joka väliin mainostetaan sitä että kun oon laiha, tai tikku tai luuranko tms. Enkä muuten edes ole. Oon tosi lyhyt, jotain 160.

Mä en voi sitte kestää ihmisiä jotka valittaa kiloista ja ei edes tee niille mitään! Sitten kun joku tekee, katsotaan nenänvartta pitkin. Onse nyt P*rkele vaikka olis kateudesta kyse, mutta mä nostaisin hattua 8 metriin jos niistä joku menis ja vähän laihtuis. Ja tässä ei todellakaan ede puhuta pullan kieltäytymisestä tai mitään, vaan sitä piikittelya kuuluu kjoka suunnasta joka lauseeseen se välillä tuntuu sopivan. Välillä taas se unohtuu hetkeksi.

En ymmärrä tätä painokeskustelua oikeen muutenkaan, koska jokainen PYSTYY olemaan sen painoinen kun haluaa (puhumatta sairauksista) JOS haluaa, pituutta/nenän mallia/korvien mallia/hiusten laatua ei voi valita.

Eli mitä tästä voimme päätellä, otetaan vaan puheeksi jopa ystäviemmekin seurassa vain asioita johon ei voi vaikuttaa.

Siis minkälainen ihminen ei ota pullaa vaikka paino ei ole ongelma ja muutkin syö?

Sellainen joka ei halua tehdä painosta ongelmaa?

Sellainen joka ei pidä pullasta?

Sellainen joka ei kaipaa sokerin tuomaa väsymystä?

Yllättävän moni varsinkin vanhempi naisihminen elää vieläkin pula-ajan asenneilmapiirissä, jossa mahdollisimman laaja kahvipöytätarjonta symbolisoi vaurautta ja henkilökohtaista osaamista. Hyviä tarjottavia kun ei niin vain saanut kaupasta, vaan niiden tekeminen vaati taitoa, aikaa ja rahaa. Kun kehui pullaa, niin oikeasti kehuttiin emäntää. Vaivalla tehdyistä ja arvokkaista leivonnaisista kieltäytyminen voitiin oikeasti kokea loukkauksena.

Nykyään varsinkaan nuoremmat ihmiset eivät osaa arvostaa sitä, että emäntä on itse omin käsin osannut poimia pakastealtaasta juuri niin hyviä pullia. Harva tulee ajatelleeksi, että diabeteksen ja ylipainon välttely voisi loukata jotakuta.

Minä olen hoikka nuori nainen. Olen tosi perso makealle. Minä söisin herkkuja loputtomiin, jos mikään ei estäisi. Yritän tietoisesti itse hallita herkkujen syömistä, jotta välttyisin migreeniltä, lihomiselta, väsymiseltä, ym. vaivoilta.

Jos joku tarjoaa minulle pullaa, se on kuin tarjoisi alkoholistille kaljan. Siitä voi lähteä putki päälle ;) Olkaa tyytyväisiä kaikki te, jotka tosiaan voitte ottaa vain sen yhden pullan, keksin tai pari suklaapalaa.

Minuakin katsotaan kummallisesti, jos kohteliaasti kieltäydyn tarjotusta herkusta. Olen sitten hirveä nipo ja liian laiha. Juuri sen vuoksi, että ihmiset suhtautuvat niin nihkeästi johonkin pullan syömättä jättämiseen tuntuu, että sitä täytyy sitten ääneen perustella. Sitten taas valitetaan, että ihminen tekee ruokavaliostaan numeron...