Jumala on. Älä murehdi. Iloitse elämästä. kampanja tulee
Uskovien vastaisku ateistien bussikampanjalle
Uskovien vastaisku ateistien bussikampanjalle
Julkaistu: 16.6.200992 kommenttia
Kuva: Suomen Raamattuopisto
Kuva: Suomen RaamattuopistoJuhannuksen jälkeen HKL:n busseissa Helsingissä alkaa näkyä ateistien mainoksia, joissa julistetaan: ”Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä.”
Nyt uskovat kertovat iskevänsä vastaan. Suomen Raamattuopisto, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Taivallahden seurakunta järjestävät elokuun lopussa mittavan hengellisen kesätapahtuman otsikolla ”Jumala on. Älä murehdi, iloitse elämästä!”.
Jumala on -otsikolla järjestettävä tapahtuma on osa Suomen Raamattuopiston 70-vuotisjuhlallisuuksia. Puhujaksi on tulossa muun muassa Helsingin piispa Eero Huovinen, joka on julkisuudessa kritisoinut voimakkaasti uskon ja tieteen vastakkainasettelua.
– Kaupunkilaisilla on nyt mahdollisuus itse ottaa selvää, kumpi vakuuttaa enemmän: ateistien mainoskampanja vai Raamatun viesti, sanoo Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala lehdistötiedotteessa.
Kommentit (69)
niputetaan kaikki uskonnot yhteen. Ikään kuin kaikki uskoisivat helvettiin tai kaikilla olisi sama käsitys sielusta. Myös ateistit voitaisiin niputtaa tällä perusteella uskoviksi, koska he uskovat ettei Jumalaa oli ja ovat todella fanaattisia omissa uskon käsityksissään. Vai onko skientologeilla ja buddhalaisilla mielestänne enemmän yhteistä kuin ateistilla ja muslimilla?
Ateisteille nauretaan kun pitävät mainoskampanjaansa ja muutenkin ääntä aatteestaan.
Kuitenkin kirkko on mainostanut "liittymää yläkertaan" aiemmin ja muutenkin tunkee nokkaansa joka asiaan, ja tämä on ok.
Suomessa tuntuu ateismi olevan hyväksyttyä niin kauan kun pitävät suunsa kiinni siitä.
Ja juuri siksi tämä kampanja on nostettu esiin.
niputetaan kaikki uskonnot yhteen. Ikään kuin kaikki uskoisivat helvettiin tai kaikilla olisi sama käsitys sielusta. Myös ateistit voitaisiin niputtaa tällä perusteella uskoviksi, koska he uskovat ettei Jumalaa oli ja ovat todella fanaattisia omissa uskon käsityksissään. Vai onko skientologeilla ja buddhalaisilla mielestänne enemmän yhteistä kuin ateistilla ja muslimilla?
koska jumalan olemassaolosta ei voi olla varma. Samoin en voi myöskään todistaa ettei huoneessani tällä hetkellä ole näkymätöntä yksisarvista, mutta voin sanoa että se on äärimmäisen epätodennäköistä.
Matematiikka on ainoa asia maailmassa missä voi varmasti sanoa että joku asia on totta ja joku toinen ei.
Äitini on näyttänyt niin "hyvää" esimerkkiä uskovaisesta, joka kuvittelee voivansa olla ilkeä ja kade ja puhuvansa kaikista pahaa ihan siksi, että on uskovainen. Yleisemminkin uskon nimissä on tehty maailmassa pahaa enemmän kuin minkään muun asian nimissä. Ja sitten on vielä näytön puute: mikään ei todista sen hyväksi, että olisi olemassa jumala tai jumalia tai tuonpuoleista elämää, tai että jumala tuomitsisi oikeudenmukaisesti ihmisiä.
Minä pyrin elämään elämääni itse, olemaan hyvä muille, ja kun kuolen, ruumiini tuhkataan ja levitetään vaikka kesämökkipaikkani maille.
Kuolema on minulle luonnollinen osa elämän kiertokulkua. Elämä jatkuu lapsissa, enkä minä unohdu ihan heti, koska he muistavat minut ja kertovat minusta lapsilleen. Se riittää minulle.
Mä luulen että ateismiin johtaa tietynlainen defenssi, puolustusreaktio, nimenomaan kuoleman ja tuomion kysymysten edessä. Mennään sellaiseen ääripäähän, että kielletään ehdottomasti Jumala (tai jumalat). Ahdistava asia suljetaan pois, ja näin saadaan rauha. Sen vuoksi ateistit ovat aika usein täällä aika kireitä ja aggressiivisia. Poikkeuksena tässä ketjussa tuo joka toivotti vastakampanjan tervetulleeksi, en muista numeroa.
Jos ei pelkää kuolemaa, niin kuoleman ajattelun ei pitäisi ahdistaa. Jos kuolema ahdistaa, niin silloinhan kuolemista ei ole aidosti hyväksynyt.
1. En pelkää kuolemaa, olen sen hyväksynyt että joskus kuolen. Tämä ei tarkoita sitä että haluan kuolla ja toisiaan pelkään että kuolen ennenaikaisesti koska se aiheuttaisi hirveää tuskaa lähimmäisilleni
.....
... nimenomaan se että elämä tosiaan loppuu kokonaan oli aika vaikea käsittää ja mietityttää edelleen (elämän tarkoituksen näkökulmasta). Normaali ihminen ei halua kuolla ja se, että kuoleman jälkeen tosiaan katoaa muistoja lukuunottamatta on aika ahdistava.
tuomitaan itsemurhan tekeminen. Elämää ei saa tuhota, vaan elämää tulee aina suojella.
joo, kaikki kuolee kuitenkin. ei se tarkoita etteikö elämästä voisi sitä 'odotellessa' nauttia. sitäpaitsi eikös tuolla logiikalla nimenomaan uskovaisten pitäisi haluta kuolla, kun pääsevät sitten sinne taivaaseen?
Jos vaikka kuvitteellisesti joskus löytäisit jonkun hengellisen ulottuvuuden elämääsi, seuraisit kaiketi kyseisen uskonnon oppeja, pyhää kirjaa tai opettajia, et äitiäsi, eikö niin?
Minut on siihen johtanut kaksi asiaa: uskovien kaksinaamaisuus ja sitten ihan järkisyyt Äitini on näyttänyt niin "hyvää" esimerkkiä uskovaisesta, joka kuvittelee voivansa olla ilkeä ja kade ja puhuvansa kaikista pahaa ihan siksi, että on uskovainen. Yleisemminkin uskon nimissä on tehty maailmassa pahaa enemmän kuin minkään muun asian nimissä. Ja sitten on vielä näytön puute: mikään ei todista sen hyväksi, että olisi olemassa jumala tai jumalia tai tuonpuoleista elämää, tai että jumala tuomitsisi oikeudenmukaisesti ihmisiä. Minä pyrin elämään elämääni itse, olemaan hyvä muille, ja kun kuolen, ruumiini tuhkataan ja levitetään vaikka kesämökkipaikkani maille. Kuolema on minulle luonnollinen osa elämän kiertokulkua. Elämä jatkuu lapsissa, enkä minä unohdu ihan heti, koska he muistavat minut ja kertovat minusta lapsilleen. Se riittää minulle.
Mä luulen että ateismiin johtaa tietynlainen defenssi, puolustusreaktio, nimenomaan kuoleman ja tuomion kysymysten edessä. Mennään sellaiseen ääripäähän, että kielletään ehdottomasti Jumala (tai jumalat). Ahdistava asia suljetaan pois, ja näin saadaan rauha. Sen vuoksi ateistit ovat aika usein täällä aika kireitä ja aggressiivisia. Poikkeuksena tässä ketjussa tuo joka toivotti vastakampanjan tervetulleeksi, en muista numeroa.
Etsikaa vastauksia sisaltanne. Ette tarvitse siihen mitaan uskontoja. Loydatte vastaukset kaikkiin elamaan suurempiin kysymyksiin sisaltanne, jos vain alatte itse niita kysymaan. Mitaan muuta ette valttamatta tarvitse! Kukaan muu ei voi teita kaannyttaa uskomaan Jumalaan tai mihinkaan muuhunkaan. Uskomisen ei tarvitse olla uskontoihin sidottua!
Mina olen uskova (en kuitenkaan mihinkaan yhteen uskontoon sidottu) ja sieluni elaa sisallani. Olen yhteydessa Jumalaan, enkeleihin ja jo kuolleisiin ihmisiin, jotka ovat olleet lahella sydantani. Olen kristitty, buddhalainen, muslimi, taolainen, juutalainen, krisnalainen jne. ! Uskon Jeesukseen, mutta en helvettiin. Olemme kaikki yhta! Uskoit sitten mihin tahansa lopulta palaamme kaikki sinne mista olemme lahteneetkin, olit sitten kristitty, muslimi, buddhalainen tai ateisti. Olit sitten kotiaiti, uranainen tai tyoton. Olit sitten murhaaja tai pahoinpitelija. Kaikki palaavat lopulta samaan paikkaan. Toiset nopeampaan, toiset hitaammin....
Tulevat vuodet tuovat suuria muutoksia ihmisten henkiseen kasvuun ja monet ihmiset tulevat heraamaan ja kohtaamaan oman jumalallisuutensa mika tulee nostamaan koko maapallon varahtelya ja viemaan meita kaikki kohti ylosnousemusta.
Tutustukaa kaikkiin uskontoihin ja henkisiin kirjoihin (varsinkin nykyajan kirjoittajiin, jotka kirjoittavat ihmisen henkisyydesta ja siihen miten te jokainen itse voitte loytaa sen sisaltanne!) Kerran ku oivallatte etta teidan sisallanne on jotain voimallista ja kuolematonta saavutte paikkaan joka antaa teille paljon vastauksia suuriin kysymyksiin...niihin joita me kaikki kysymme ja mihin emme ole saaneet vastauksia. Etsikaa niin te loydatte! Koputtakaa niin teille avataan! Jeesus naytti meille tien mita kohti me kaikki olemme menossa.
Tassa pari sivua joilta voi lahtea etsimaan vastauksia:
http: // www. jeshua. net / fi /
http: // www. kryon. com / k_25 .html