Hävettää: pillahdin itkuun gynekologin vastaanotolla :)

Nolottihan se vähän, mutta ongelma oli kyllä hammaslääkärin. Hän ei osannut hommiaan kunnolla ja antoi vielä oman hermostuneisuutensa näkyä asiakkaalle.



Inhottava kokemus.

tarvitaanko jotain toimenpiteitä? Synnytyksen aiheuttamat vauriot ovat herkkä paikka, itku ei ole ihme. Gyne vain ei osannut käsitettä asiaan liittyviä tunteita jos heitti sinut ulos.



Voithan käydä jossain juttelemassa asista, jos se helpottaisi asian ylitspääsemistä.

Mitä ihmettä? Ihanko oikeasti vastaanotto päättyi siihen, että gynekologi laittoi sinut tavalla tai toisella pihalle? Olihan edes kohtelias tyyliin: Jos tämä nyt tuntuu liian raskaalta niin jatketaan toiste. Vai?



Kylläpäs kummastelen gynen ammattitaitoa, jos ei osannut mitään muuta itkevälle asiakkaalle tehdä kuin päättää sen kertainen tapaaminen siihen.



Ainahan nämä spontaanit tunteenpurkaukset nolottavat, mutta ei niissä oikeasti mitään hävettävää ole. Parempihan se on päästää ne tunteet pihalle - tällaisella hyväksyttävällä tavalla kuten itkien - kuin padota sisälleen ja antaa niiden ryöpsähtää joskus hallitsemattomina esiin. Silloinkin, kun ei osaa selittää, miksi itkettää :)



Ja synnytyksen jälkeen tuo on enemmänkin kuin normaalia käytöstä. Ihan ilman sen kummempia traumojakaan ;)

vaikka mitään vakavia sairauksia ei ole löytynyt. Luulen, että kun kotona ja omassa työssäni olen se vahva, joka hoitaa ja lohduttaa muita (saan kyllä mieheltäni tukea, mutta en ehkä osaa aina ottaa sitä vastaan), niin tuntuu jotenkin turvalliselta ja hyvältä, kun kerrankin saa puhua omasta voinnistaan ja olla 'hoidettava'. Vaikka ei minulla tällä hetkellä mitään varsinaisia jaksamisongelmia tai murheita edes ole. Jotenkin ne tilanteet vaan herkistää.



Todella tökeröä kyllä gynekologilta, jos ei osannut suhtautua empaattisesti, vähintäänkin olisi voinut ohjata muualle juttelemaan, jos koki ettei itse osaa mitään sanoa.

ja 2 kertaa äitiysneuvolassa, toisella kerralla yli tunnin. vähänkö nolotti seuraavalla kerralla? mulla tosin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta johtuen parku tuli turhan helposti.

kerran työterveyslääkärin ja kerran työterveyshoitajan vastaanotolla. Lääkäriltä menin uusimaan unipillerireseptiä ja aloin vollottaa, kun lääkäri kysyi, että olenko masentunut. Työterveyshoitajan vastaanotolla repsahdin, kun hoitaja kysyi, onko mulla stressiä.



Ja näin tapahtui, vaikken "koskaan" itke julkisesti. Se on aivan tavallista, gynesi ei nyt ollut ammattitaitoinen lainkaan!

Mutta tämä on just tätä. Vaikka peräsuoli, lihakset ja muut paikat repeilee, pissa tulee housuun, niin pitää vaan olla urhea :(



Epäammattimaista käytöstä gynekologilta, jos ei osannut suhtautua asiaan.

että hänellä on nyt kiire ja pitää ottaa seuraava potilas äkkiä sisään ja suurin piirtein työnsi minut ulos ovesta.



Itku tuli itsellekin yllätyksenä, vaikka synnytys oli vaikeahko niin luulin jo päässeeni siitä ylitse.

on yksi synnytyksen jälkeistä masennusta ennustavista seikoista. Ei siis ihme, että sulle tuli itku, älä sitä häpeä!

sydämen sykkeen lakanneen. Ei tullut mieleenkään ajatella gynen suhtautumista.

olisin halunnut purkaa traumaattisia raskaus- ja synnytyskokemuksia (vaikea raskausmyrkytys, keskosuus, tehohoito ym.).

Lääkäri kysyi jäikö raskaudesta tai synnytyksestä jokin painamaan mieltä. Aloitin, että kokemuksessa ei ollut oikein mitään positiivista... Lääkäri keskeytti sanomalla "aha" ja siirtyi seuraavaan kysymykseen, joka taisi olla että onko kuukautiset alkaneet tms.

pitää kysyä potilaalta , jäikö joku painamaan mieltä. Lääkäri kysyi sen sitten pakollisen kaavan mukaan, vaikkei häntä lainkaan se kiinnostanut.



Tuommoisista asioista, mitä lääkärit ovat jättäneet kaavan mukaan sanomatta, tehdään sitten kanteluita ja sitä lääkärit pelkäävät. (Sanoi mun tuttu lakimies, joka näitä kanteluita vastaanottaa lääninhallituksessa.)

pitää kysyä potilaalta , jäikö joku painamaan mieltä. Lääkäri kysyi sen sitten pakollisen kaavan mukaan, vaikkei häntä lainkaan se kiinnostanut. Tuommoisista asioista, mitä lääkärit ovat jättäneet kaavan mukaan sanomatta, tehdään sitten kanteluita ja sitä lääkärit pelkäävät. (Sanoi mun tuttu lakimies, joka näitä kanteluita vastaanottaa lääninhallituksessa.)

Niillä on hyvä veli -periaate eikä niistä hoitovirheistä mitään seuraa. Vaihtavat duunipaikkaa eikä vanhoja juttuja kukaan enää kaivele. Potilaat saavat surkeat korvaukset, vaikka niillä olisi kuinka kauaskantoiset seuraukset.

Nähty on.

muttei sentään ulos ole heitetty.

Mutta kerran itkin lääkärin vastaanotolla kun olin hakemassa sairauslomaa. Olin käynyt edellisenä päivänä sairaanhoitajan luona terveyskeskuksessa joka kirjoitta vaan yhden päivän lomaa sen takia koska mulla ei ollut kuumetta. Oikeesti mulla oli todella kipeä olo.



Seuraavana päivänä marssin yksityiselle lääkärille, joka oli todella ymmärtäväinen. Sanoi että voihan ihminen olla kipeä vaikka ei ole kuumetta ja kirjoitta 5 päivää sairauslomaa. Mä olin niin helpottunut siitä että pillahdin itkuun ja kun se lääkäri vielä oli niin sympaattinen ja ymmärtäväinen, toisin kuin se sairaanhoitaja akka arvauskeskuksessa.

Ekan kerran odotusaikana, kun olin niin väsynyt, kun mulla teetettiin töissä kolmen ihmisen työt. Sairaslomaa välittömästi loppuraskaus. Ja toisen kerran jälkitarkastuksessa. Kamala synnytys ja päätin, etten siitä puhu, mutta lääkäri oikeen kaivamalla kaivoi ja sanoi, että nyt se asia puhutaan (vaikkei itse edes ollut synnytyksessä mukana). Kuunteli ja selitti asiat, miksi mikäkin asia tehtiin niin ja missä ajassa minkäkin vaivan pitäisi parantua ja mitä voin itse tehdä edistääkseni paranemista. Lopuksi antoi vielä potilasasiamiehen numeron, että jos vieläkin koen tulleeni huonosti kuulluksi synnytksessä olla yhteydessä sinne. Niin ja tämä lääkäri oli vasta erikoistumisvaiheessa oleva ja todella nuori. Toivottavasti pääsee vielä pitkälle. :)



Että epäammattimaisesti se lääkäri sua kohteli.

Jos lääkäri heittää sut ulos vastaanotolta sen takia, että sua itkettää (vaikeista asioista puhumisen takia), niin kyllä on p***a lääkäri. Ei kun valitusta kehiin ko. aseman johdolle. Ei noin saa toimia.



Sun ap varmaan kandee varata aika jonnekin asiantuntijalle, jossa voit purkaa noita synnytysasioita. Itse märehdin niitä yli kaksi vuotta mielessäni. Odottaessani seuraavaa lasta sain ajan pelkopolille, jossa sitten kävimme ihanan kätilön kanssa edellisen synnytyksen läpi. Kyllä helpotti, eikä tuleva synnytys nyt enää ihmeemmin pelota.

jossa olen käynyt, jopa työterveyshoitsun luona vaikka kävin vaan verenpainemittauksessa.



Tämä alkanut vuosi kun on ollut elämäni karmein!

Tajusin myöhemmin että se oli iso syy sille miksi menin niin huonoon kuntoon kotiuduttuamme.