Lue keskustelun säännöt.
MIKSI ulkomaille lomalle ilman lapsia?
16.06.2009 |
Selittäkäähän tyhmälle, miksi isin ja äidin pitää päästä ulkomaanlomalle ilman lapsia?
Itse en siis voisi kuvitellakaan, että lähdettäis miehen kanssa kaksin. Meillä siis 4 lasta ja aina liikutaan porukalla. Kalliiksihan se tulee, joten käydään sit harvemmin. Mutta aina kun mennään, mennään koko perheellä. Ja kaikki nauttii! Tottakai lapsetkin tajuaa, että ollaan ulkomailla ja että asiat on toisin kun kotona. Tykkäävät uusista jutuista ja kokemuksista.
Miksi heidät pitäisi jättää paitsi näistä jutuista??
Ja ollaan käyty etelässä rantalomilla sekä esim. Lontoossa ja Pariisissa eli kaupunkilomillakin.
Ja vielä nytkin lapset on ihan innoissaan, kun näkevät jossain Big Benin tai Eiffeltornin.
Kommentit (39)
matkustelua ja haluaa tilaisuuden tulleen lähteä ulkomaille, meni sitten perheen kanssa tai puolison kanssa kaksin? Mikä täällä Suomessa on niin hienoa ja parempaa, ettei voi muualla käydä? Mulle matkustaminen ei ole rasite, vaan tykkään siitä ja en ole matkustelua edes lasten syntymisen vuoksi lopettanut.
Miks ne pitäis jättää paitsi siitä ilosta??
olla kaksinkin ja tehdä matkoilla sellaisia asioita, joita lasten kanssa on hankalampi toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä joskus mummo ja ukki HALUAA tytön yökylään kotiin tai mökille esim. pidennetylle viikonlopulle. Tyttö on ihan innoissaan, koska se on hänelle vaihtelua. Lisäksi hänellä on ihan omat juttunsa mummon ja ukin kanssa.
Miksi pitäisi homehtua miehen kanssa aina kotona kaksistaan, kun voi käydä tällä ajalla vaikka Tallinnassa, Ruotsissa, Lontoossa tms.?
Tosin usein ollaan vain kotona tai käydään leffassa tms. mihin ei pienen tytön (alle 3v.) kanssa oikein voi mennä.
Meistä on ainakin ihanaa esim. syödä rauhassa ravintolassa ilman kiirettä (tyttö ei oikein niissä viihdy).
Käydään kyllä ulkomailla koko perheenkin kanssa esim. etelässä, mutta joskus on kyllä kiva päästä jonnekin ihan vain kaksistaan.
joillakin on sekä kouluikäisiä ja nuorempiakin lapsia. Jos meillä olisi odotettu, että nuorimmainen on kouluikäinen, tarkoittaisi se sitä, että perheen isommat lapset eivät jotkut olisi päässeet koskaan minnekään. Vanhin kun on jo täysi-ikäinen ja nuorimmainen ei vieläkään kouluiässä.
meidän ei ole koskaan tarvinnut pohtia, matkustaisiko kaksin vai perheellä. Kun on aina otettava lapset mukaan joka paikkaan, niin valinta on aika selvä.
Ihan kertakaikkiaan pönttöjä ihmisiä vaikeroiden "miks joku haluaa matkustaa ilman lapsia..."
Voi pyhä yksinkertaisuus, hahhaaahaa.
No, ottaisitko lapsen mukaan Kamputseaan vierailemaan punakhmerien työleireillä? Tai Puolan keskitysleireillä? Tai Vatikaaniin useaksi tunniksi jonottamaan ja sitten talsimaan käytäviä? No minä en ottaisi- mutta itse olen kiinnostunut kyllä. Ja käynyt kaikissa noissa kun en itsekkäästi halua odottaa viittätoista vuotta että lapsi olisi isompi.
Repikää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että "ulkomaat" on yksi suuri kokonaisuus jossa ei siis ole vauvoja, lapsia tai lapsiperheitä vaan ainoastaan hirvittäviä vaaroja? Käykö kaikki perheet viettämässä varhaislapsuuden Suomessa että saavat rauhassa kontata?
Eihän siellä "ulkomailla" ole edes ruokaa lapsille!! :D
koko perhettää lennättää ulkomaille. lähden itse parhaan ystäväni kanssa matkalle, mies ja lapset mökille.
Mies menköön sitten kun kerkeää jonkun kaverinsa.
ja mennään varmaan koko perhekkin taas. Ja ehkä miehen kanssa kahdestaakin, jos joku hoitaa lapsia.
Ja kellekkään ei jää traumoja, kumma kyllä.
Harjoitan elämää perheen ulkopuolellakin, ihan kivalta tuntuu. Niin mieskin. Ja lapsillakin on kavereita. huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan käyty miehen kanssa kahdestaan Pariisissa (3 pv) ja Brysselissä (4 pv). Syy miksi lasta ei haluttu ottaa mukaan on että kävelemme _paljon_, emme käytä siis julkisia ollenkaan vaan kilometrejä tulee yleensä 8-15 päivässä kun kierrämme katselemassa paikkoja. Lapsen kanssa tämä ei onnistuisi (ei käytä enää rattaita mutta ei jaksa kävelläkään kilometrikaupalla, eikä kukaan enää jaksa myöskään lasta kantaa montaa km). Lapsen kanssa on reissattu kotimaassa ja sen perusteella myös tiedämme että lapsemme ei jaksa vielä kovin kummoisia matkoja tehdä vaan pienet jutut riittää hyvin.
Lapsi pääsee kaupunkilomille mukaan eskari-kouluikäisenä, rantalomilla emme edes käy. Itse pääsin ekan kerran ulkomaille 10-vuotiaana, enkä koe mitenkään kärsineeni siitä että vanhemmat kävivät sitä ennen pari kertaa juuri Pariisissa ja Lontoossa.
mutta joskus on ihan kiva lähteä jonnekin Roomaan tai New Yorkiin ihan vaan miehen kanssa kahdestaan. Voi kerrankin vaan olla, nauttia aamiaisesta rauhassa, käydä syömässä hyvin (rauhassa), shoppailla, kävellä, katsella nähtävyyksiä ja välillä ottaa yksi drinksu jossain kivassa katubaarissa. Ja nyt joku tietty sanoo että voihan lastenkin kanssa tuota tehdä, siihen sanon vaan että get real.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta joskus on ihan kiva lähteä jonnekin Roomaan tai New Yorkiin ihan vaan miehen kanssa kahdestaan. Voi kerrankin vaan olla, nauttia aamiaisesta rauhassa, käydä syömässä hyvin (rauhassa), shoppailla, kävellä, katsella nähtävyyksiä ja välillä ottaa yksi drinksu jossain kivassa katubaarissa. Ja nyt joku tietty sanoo että voihan lastenkin kanssa tuota tehdä, siihen sanon vaan että get real.
Ja jopa niin hävyttömästi että vain toinen lapsista ollut mukana, hyi meitä... ;)
Mutta kyllä se vaan niin on, että kun matkustetaan aikuisten kesken niin loma on ihan eri luonteinen kun lasten kanssa mentäessä. Eiköhän siinä ole se syy miksi joskus tehdään jotain ihan kahdestaan miehen kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen kyllä lapsena käynyt kolmesta mainitsemastasi paikasta kahdessa.
kun matkustelette miehen kanssa? Ja sekin kiinnostaa, että jos teillä on vaikka viikon talviloma, ettekö pidä lasten kanssa ollenkaan yhteistä lomaa jos vietätte sen viikon jossakin matkalla miehen kanssa? Tai kaksi viikkoa kesälomasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittäkäähän tyhmälle, miksi isin ja äidin pitää päästä ulkomaanlomalle ilman lapsia? Itse en siis voisi kuvitellakaan, että lähdettäis miehen kanssa kaksin. Meillä siis 4 lasta ja aina liikutaan porukalla. Kalliiksihan se tulee, joten käydään sit harvemmin. Mutta aina kun mennään, mennään koko perheellä. Ja kaikki nauttii! Tottakai lapsetkin tajuaa, että ollaan ulkomailla ja että asiat on toisin kun kotona. Tykkäävät uusista jutuista ja kokemuksista. Miksi heidät pitäisi jättää paitsi näistä jutuista?? Ja ollaan käyty etelässä rantalomilla sekä esim. Lontoossa ja Pariisissa eli kaupunkilomillakin. Ja vielä nytkin lapset on ihan innoissaan, kun näkevät jossain Big Benin tai Eiffeltornin.
Ei se sulje pois sitä että ei muuten ulkomailla käytäisi koko perheen kanssa.
Mä en ymmärrä miksi vanhempi ei joskus saisi olla vaan "itsekäs" ajatella vaan itseään ja puolisoa?
Meidän lapset pääsee ihan varmasti ulkomaille, mutta on se välillä vaan kiva kuherrella kahdestaan miehen kanssa niissä muissa maisemissa.
Meillä on loistava perhe ja loistava parisuhde ja mä olen ihan varma siitä että osaksi se johtuu siitä että me osataa antaa myös toisillemme aikaa, siis me vanhemmat.
Yhdessä ollaan oltu kohta 20 vuotta, edelleen pyyhkii hyvin.
Käymme vain viikonloppumatkoilla kahdestaan, eli yleensä to-su. Pidemmillä etelänlomilla käymme koko perheen voimin aina. Meillä ei ole mitään kiinteitä lomia, minä olen kotiäiti ja mies yrittäjä.
kun matkustelette miehen kanssa? Ja sekin kiinnostaa, että jos teillä on vaikka viikon talviloma, ettekö pidä lasten kanssa ollenkaan yhteistä lomaa jos vietätte sen viikon jossakin matkalla miehen kanssa? Tai kaksi viikkoa kesälomasta?
että ensimmäisen kerran lasten saamisen jälkeen lähdimme lomalle kahden, koska se oli meidän 5 v häämatka,koska meillä on luotettavat hoitajat (isovanhemmat)jotka ehdottivat meille lomaa ja koska itsekkäästi halusimme viettää aikaa kahden . Reissu oli ihana ja parinkuukauden päästä lähdimme koko perheellä.
en ole kyseinen kirjoittaja, mutta vastaan miksi ei voisi joskus lomailla ulkomailla ilman lapsia: meillä on ollut nyt lapsia perheessä yli 15 vuotta. Vielä kestää joku 10 vuotta että lapset voivat jäädä keskenään kotiin. Ei haluta olla matkustamatta 25 vuotta. Siksi ei lomailla ilman lapsia.
mutta joskus on ihan kiva lähteä jonnekin Roomaan tai New Yorkiin ihan vaan miehen kanssa kahdestaan. Voi kerrankin vaan olla, nauttia aamiaisesta rauhassa, käydä syömässä hyvin (rauhassa), shoppailla, kävellä, katsella nähtävyyksiä ja välillä ottaa yksi drinksu jossain kivassa katubaarissa. Ja nyt joku tietty sanoo että voihan lastenkin kanssa tuota tehdä, siihen sanon vaan että get real.
Mäkin komppaan tätä. Paitsi että lasten kanssa ei olla vielä matkusteltu, kahden isomman kanssa olen käynyt kahdestaan, mies kavereiden kanssa, ja me miehen kanssa kahdestaan.
Miksi kahdestaan?
a) Kun 5 lapsisen perheen palkkatulot on 1000-2000e/kk keskimäärin niin menisi monta vuotta säästää edes yhteen reissuun kun säästövaraakaan ei ole.
b) Ne 2 reissua ovat olleet nimenomaan siksi että saisimme olla kahdestaan. Myös esim. yöelämä ei oikein lasten kanssa onnistu.
Jos olisi rahaa matkustettaisiin varmaan lastenkin kanssa useammin.
Viimeisimmällä kaukomatkalla tuli kyllä mieleen, että saisi matkasta enemmän irti kaksin. Toki lapset nauttivat ja reissu oli todella onnistunut, mutta moni asia jäi näkemättä ja se harmitti koska matka oli kallis.
Muksut juuri siinä iässä että rattaissa eivät malta istua mutta eivät jaksa kävellä pitkiä matkoja, päiväunet on nukuttava mutta eivät nuku enää rattaissa (siis oltava hotellihuoneessa joka päivä tiettyyn aikaan), ravintolassa käytös ei vielä ihan salonkikelpoista joten vahdittavaa riittää ja siitä syystä hienommat paikat jätettiin väliin, illalla tietysti mentävä ajoissa nukkumaan ja siksikin ilta loppui kesken. Joten varmasti parin vuoden päästä lähdetään miehen kanssa kahdestaan, käydään sukelluskurssilla ja viidakkosafarilla ja syödään hienoissa paikoissa!