Mitä ajattelet nuorista äideistä jotka tekee paljon lapsia perä perään?

tytön sain 18v ja nyt 20v ja vauvakuume... Aion tehdä niin monta kun vaan jaksan ja saan.



Ja ei liity uskontoon, haluan vaan paljon lapsia ja olen aina halunnut aloittaa nuorena.

ja haluavat pitkittaa todelliseen elamaan joutumistakun avustuksillakin voi elaa

Ei ole lapsuudessa annettu mahdollisuutta selviytyä yksin, passattu ja paapottu. "Aikuisena" ei sitten uskalla elää normaalia elämää, vaan hyppää ensimmäisen yhtä passatun naapurinpojan matkaan. Ei tarvitse opiskella, tehdä töitä, eikä muutakaan. Saa olla kotona, yhtä alistettuna kuin äitinsäkin ja poika saa samanlaisen palvelijan kuin oma äitinsä oli.



Ja kierre jatkuu. Pojat opetetaan siihen, että nainen alistuu ja palvelee, tytöt samoin. Vaikeuksia taas seuraa, jahka tämä sukupolvi kasvaa aikuiseksi.

Esikoisen sain 19v iässä, toinen tulossa ja olen 22v.

Onko se sitten väärin jos nuori haluaa monta lasta? Vaikka itse haluankin 5, ei se nyt tarkoita että putkeen alan kaikki tekemään :)

Ja ei millään tavalla liity uskontoon :)

aloittanut nuorempana lasten teon enkä vasta kolmekymppisenä.

Yhdellä 5 lasta, esikoinen 17v

Yhdellä 4 lasta, esikoinen 20v

Yhdellä 3 lasta peräperään, esikoinen 18v.



No tuota, kyseinen nainen tulee valinnoillaan takaamaan sen, että hänen elämänsä pysyy (tai ainakin sen pitäisi pysyä) lapsi/perhekeskeisenä sinne myöhäiselle keski-iälle saakka... ja sen jälkeen lapset luultavasti saa lapsia joten jatkunee koko iän!



Tässä piilee se vaara, että mieli muuttuu ja tuo hurahdusvaihe menee ohi ja tekisikin mieli tehdä muutakin kuin lapsia ;) Mutta ihan ok, kunhan lapsistaan huolehtii. Parempi tuo kuin vaikka huume- taikka rikollisputki. Enkä nyt niin ole sitäkään mieltä että se kylmän kalsea uraputki olis tuon parempi!

Yksikään nuori äiti jonka tunnen, ei ole saanut passausta kotona :) Ihme vastaus :)

Ei ole lapsuudessa annettu mahdollisuutta selviytyä yksin, passattu ja paapottu. "Aikuisena" ei sitten uskalla elää normaalia elämää, vaan hyppää ensimmäisen yhtä passatun naapurinpojan matkaan. Ei tarvitse opiskella, tehdä töitä, eikä muutakaan. Saa olla kotona, yhtä alistettuna kuin äitinsäkin ja poika saa samanlaisen palvelijan kuin oma äitinsä oli. Ja kierre jatkuu. Pojat opetetaan siihen, että nainen alistuu ja palvelee, tytöt samoin. Vaikeuksia taas seuraa, jahka tämä sukupolvi kasvaa aikuiseksi.

jos tiedän ettei aio kouluttautua ja/tai mennä töihin vaan elelee tuilla, niin en katso hyvällä. Ja valitettavan suuri osa nuorista monilapsisista äideistä on juuri tällaisia...

niin todennäköisesti että tykännevät lapsista sekä niiden hoitamisesta, ja haluavat perheen pienillä ikäeroilla.

nuorempana, mutta ei ollut miestä vielä silloin. ;)

Yksikään nuori äiti jonka tunnen, ei ole saanut passausta kotona :) Ihme vastaus :)

Ei ole lapsuudessa annettu mahdollisuutta selviytyä yksin, passattu ja paapottu. "Aikuisena" ei sitten uskalla elää normaalia elämää, vaan hyppää ensimmäisen yhtä passatun naapurinpojan matkaan. Ei tarvitse opiskella, tehdä töitä, eikä muutakaan. Saa olla kotona, yhtä alistettuna kuin äitinsäkin ja poika saa samanlaisen palvelijan kuin oma äitinsä oli. Ja kierre jatkuu. Pojat opetetaan siihen, että nainen alistuu ja palvelee, tytöt samoin. Vaikeuksia taas seuraa, jahka tämä sukupolvi kasvaa aikuiseksi.

päinvastoin: 15v. asti olen itse käynyt töissä jotta sain ostettua omalla rahallani kaikkea. muutenkin meillä on enemmän isoveli ollut se paapottu jolle vieläkin ostetaan kaikki vaikka on aikuinen ihminen.

Ja tosiaan, olen 22v. ja odotan kolmatta lastani. Tosin lapsiluku jää tähän eli meistä ei "suurperhettä" tule. Mulla vaan on aina ollut se ajatus että äitiys on mun juttu ja olen aina halunnut saada lapset nuorena kun vielä jaksan mennä ja touhuta. Ja onhan se mukava sitten kun (toivottavasti) joskus on lapsenlapsia ja olen nuori isoäiti joka jaksaa heidän kanssaan lähteä reissuille. Itse en ole niin onnekas isovanhempien kanssa ole ollut, vaikka he kilttejä ja mukavia ovatkin.

Saavat lapsia silloin kuin haluavat, tuosta noin vain tulevat raskaaksi.

Keljuttaa sellainen, itsellä on maletyypin hedelmättömyys. Tiedän, että puolisoa vaihtamalla ongelma saattaisi korjaantua, mutta rakastan miestänin vaikka olenkin katkera siitä ettei saada lapsia silloin kun mieli tekee.

ja ensimmäinen on nyt tulossa. Olen kyllä opiskellut itselleni ammatin ja töitä hommannu. Eikä minua ole ikinä passattu..

Minäkin olisin halunnut aloittaa lasten saannin nuorena niin ei tarvi sihan putkessa tehdä jos useamman haluaa. Niin vain kävi että en löytänyt sellaista miestä jonka kanssa olisin uskaltanut jäädä aloilleni perhettä perustaan; yksi oli mammanpoika ja äitissään kiinni (asui kotonaan 26v saakka kunnes muutti yhteen jonkun misukan kanssa); toinen taas kävi joka viikonloppu baarissa ja joi tilinsä, kolmas taas petti ja neljäs oli väkivaltainen. Onneksi löytyi lopulta kiltti ja kunnollinen mies jonka kanssa heti tuntui että hän on tarpeeksi hyvä isäksi.



Mutta nyt kun ikä huitelee jo 4:lla alkavassa luvussa niin pakko sanoa että kun niitä lapsia alkoi saamaan 35+ niin oli kauhea kiire tehdä putkessa että ehti saamaan 3 lasta. Enemmänkin olisin halunnut mutta näin tässä nyt vaan kävi.

Ei ole lapsuudessa annettu mahdollisuutta selviytyä yksin, passattu ja paapottu. "Aikuisena" ei sitten uskalla elää normaalia elämää, vaan hyppää ensimmäisen yhtä passatun naapurinpojan matkaan. Ei tarvitse opiskella, tehdä töitä, eikä muutakaan. Saa olla kotona, yhtä alistettuna kuin äitinsäkin ja poika saa samanlaisen palvelijan kuin oma äitinsä oli. Ja kierre jatkuu. Pojat opetetaan siihen, että nainen alistuu ja palvelee, tytöt samoin. Vaikeuksia taas seuraa, jahka tämä sukupolvi kasvaa aikuiseksi.

Joku on nyt todella kateellisena... :D Etkö saa lasta vai eikö ole edes miestä vielä ja olet 30v... :D

On niin kaukana todellisuudesta tämä sinun näkemys että katkeruus ihan paistaa siitä läpi... Voivoi. :D