mitä tehdä kun on aivan sama elääkö vaiko ei?

mut sopivaa hoitokeinoa ei tunnu löytyvän.

Voimia sinulle, toivottavasti olosi helpottuu ja saat asianmukaista hoitoa!

Sitten sun täytyy vaan - vaikka mekaanisesti - yrittää USKOA siihen, että jos masennus ja elämänhaluttomuus on joskus alkanut ja vallannut mielesi, se voi myös loppua. Olitko lapsena onnellinen? Entä nuorena? ...Voit joku päivä taas olla onnellinen, kunhan tuo sairaus talttuu.



Ihan sama, kuin että syöpäsairas voi joku päivä olla taas fyysisesti terve.



Ei kannata kuolla, koska elämällä voi vielä olla tarjota parempaa. Elät siis vain jokaisen päivän aamusta iltaan ja koitat samalla kurkata jokaisen kiven alle. (Syöt lääkkeesi, kuuntelet terapeuttia, yrität uskoa parantumisen mahdollisuuteen, teet kaiken minkä jaksat arkesi toimivuuden eteen...)



Mitä, jos vaikka vuoden päästä oletkin taas onnellinen ja nautit jokaisesta päivästä? Et voi tietää, etteikö näin olisi.



VIRTUAALIHALI!



-2

vauvan kätkytkuolema 5kk:n iässä vajaa vuosi sit ja miehen alkoholismi multa on elämän ilon vieny... edes muut lapset ei tunnu auttavan.

Lasten takia nyt etenkin. Jos isä on alkoholisti, on sinulla ratkaiseva merkitys heidän elämänsä järjestymisen kannalta.



VAADI apua. Kaikkea mahdollista lääkityksestä intensiiviterapiaan. Mikä on tilanne miehen kanssa? Jos hän on juo aktiivisesti, kannattaa pelastaa mieluummin itsensä ja lapset kuin liitto ja erota.



Alkoholismi ja väkivalta ovat sellaisia asioita, joita parisuhteessa ei vain -itsensä ja lasten takia- voi sulattaa.

Miten ilkeät edes ajatella että riistäisit heiltä äidin?

2vko:n aikana ollu 3pv selvinpäin.

Jos olet itsekin masentunut, minkä ihmeen takia poljet omaasi ja lasten elämää pysymällä yksissä miehen kanssa, joka "juo ja ilkeilee"?

Ota ero miehestä. Asumusero välittömästi. Ala pakkaamaan nyt! Muutat lasten kanssa muualle, pidät tiukasti kiinni turvaverkostasi, jos sellainen vaan on. sitten muutatte ruokavalion täysin jos nyt syötte tavallista pöperöä. Rasvahappojen ja tiettyjen vitamiinien puute (esim D) aiheuttaa masennusta. Sen lisäksi haet sitä apua uudestaan sitten kun muutkin asiat ovat toisin (esim. eroon miehestä). Lääkitystä kannattaa pitää siihensaakka kun pärjää ilman. ruokavaliolla pystyt pitämään tasapainon yllä. Sinulla on ihania lapsia jotka tarvitsevat sinua. Kyllä se aurinko vielä sinullekin paistaa! Voimia ja tiukka hali.

Elämä on ihanaa kun ottaa ohjat omiin käsiin. anna lapsillesi hyvä alku elämään!

Sulla kun on niitä lapsia.



Jos et ole a) psykoosissa b) halvaantunut kaulasta alaspäin otat vain matkalaukun, pakkaat sen ja lähdet lasten kanssa.



Ei kai masennushoidoista olekaan apua, mikäli asut jatkuvasti henkistä väkivaltaa harjoittavan riippuvaissairaan ihmisen kanssa!



Ei sua mikään terapia ja lääkitys auta niin kauan, kun jatkat elämääsi sairastuttavassa ympäristössä. Sääli nyt edes lapsiasi. Vain sinä voit pelastaa heidän mielenterveyden lähtemällä...

mies täältä sais lähteä, pystyisin kyllä yksin huolehtiin lainat siihen saakka kunnes talo olis myyty ja päästäis muksujen kans muuttaan johonki muualle. pelkään et jos talon myyminen venyy ja venyy niin miten rahat riittää kaikkeen jos nyt hankin toisen asunnon? kaikki sähkö, vesi yms sopimukset on mun nimissä ja jää siis pelkästään mun maksettavaks jos ukko jäis tähän eikä maksais laskuja...

En ole ap, mutta itsekin masentunut ja mitään ei jaksa, ei edes ruokaa laittaa. Lapset pyörii tuossa ympärillä...



Kyllä se sellaiselle naiselle onnistuu, jolla mt kunnossa, tukiverkot kunnossa, työpaikka, iloinen mieli ja hyvät tulot!



Kaikilla näin ei ole.

tehdä. Vaikka sitten ulkopuolisen avun voimin.



Ymmärrän, että masentuneena pelkkä sängystä ylös pääseminen on vaikeaa, mutta retorinen kysymys: jos lapsellasi todettaisiin syöpä tai hän saisi sairaskohtauksen, etkö -masentuneenakin- veisi hänet sairaalaan saamaan hoitoa? Mikäli et, olet niin (psykoottisesti) masentunut, että lasten on parempi olla väliaikaisesti muiden huollettavana.



Ihan yhtä akuutti asia, kuin että lasten fyysinen terveys on uhattuna, on se, että lasten mielenterveys on uhattuna. Totta kai lapset pitää saada pois kodista, jossa toinen vanhempi on alkoholisti ja henkisesti pahansuopa.

Apua muutto- ja eroprosessiin voi pyytää vaikka paikkakunnan perheneuvolasta, sukulaisilta, ystäviltä, sosiaalityöntekijöiltä tms.

perheneuvola, sossu, ystävät ja sukulaiset tietää meidän tilanteen, silti tuntuu et oon yksin asioiden kanssa.