Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuteni.
12.06.2009 |
Äitini halusi saada minut ilman, että olisi halunnut miehen itselleen tai isää minulle. Hän tuli raskaaksi isäni tietämättä. Ennen raskautta hän oli viettänyt kevyttä elämää juhlien viikonloput. Alkoholikin maistui.
Hän synnytti minut ja laittoi minut hoitoon 3 kk iässä. Hän antoi minulle kaikki lelut ja vaatteet, jotka osasin toivoa, mutta mutta...
Hän ei antanut minulle aikaansa. Hän antoi kyllä minulle joskus laatuaikaa, mutta sitä tavallista ei antanut.
Minut hoiti päiväkoti, naapurin kotiäiti, mummini, ukkini, tätini, mutta ei äitini.
Äitini teki pitkää työpäivää ja sen lisäksi vielä opiskeli ja opiskeli. Hänellä oli pakkomielle saada itselleen titteli. Ensiksi ylioppilaaksi, sitten yliopistoon jne.
Nyt hän on mummi, mutta edelleenkin ura menee mummiuden edelle. Ei malta jäädä edes eläkkeelle. Kuluttaa kaiken ansaitsemansa rahan, joten tässä yksi syy lisää tehdä töitä. Voi antaa rahaa myös minulle (minä säästän, jos hän vaikka tarvitsisi eläkkeellä ollessaan). Sanoo, että laita sinäkin lapsi hoitoon jo alle 1v iässä. En laita. Enkä ymmärrä hänen tapaansa elää, jossa rahalla hoidetaan kaikki ja aikaa ei ole lapsenlapsille.
Kommentit (25)
Äidillä ei ole ikinä ollut lapselle aikaa. On oma valinta, mihin aikansa kuluttaa. Onko illat menoissa vai lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työnsä, johon hänellä oli koulutus ja palkka oli ok. Pakkoko sitä oli opiskella lisää työnohessa, jos oli saanut lapsen? Minun mielestäni hän teki kaiken itsekkäästi. Sai minut ja jätti minut muiden hoidettavaksi. Olisi edes päästänyt isäni aikaisemmin minun elämääni, kun itseään ei kiinnostanut minun asiat. Sain isäni elämääni murrosikäisenä eli olen sikäli onnekas, että isäni hyväksyi minut vielä silloin ja salailujen jälkeen.
ap
ostamisesta ja matkustelusta yms kuin lapsenlapsistaan tai minustakaan.
Ikinä ei ole auttanut minua lasten hoidossa tai nyt valehtelen.. edellisen laman aikaná oli työttömänä pienen jakson ja lupasi silloin hoitaa lastani, mutta maksoin hänelle saman kuin olisin kunnalliseen hoitoon maksanut suurimman hoitomaksun, oli jotain tuhennen markan luokkaa silloin yhdeksänkymmentäluvulla. Tosiasiassa olisimme varmaan saaneet halvemmalla sen kunnallisen hoidon, koska mieheni ja minun tulot eivät silloin olleet kovin suuret. Sen lisäksi hän vielä usein "lainasi" minulta rahaa, kävinhän töissä ja hän oli kotona. Tosin markkaakaan en koskaan saanut takaisin ja summat eivät vielä kaiken lisäksi olleet aina ihan pieniä.
Mutta tämä tästä...tällaista meillä!
Jokainen elää omaa elämäänsä, äiditkin. Ja aina löytyy heitä, jotka näkevät virheen ratkaisussasi, joka kuuluu vain sinulle. Ikävää, jos tunnet itsesi osittain syrjityksi tai hylätyksi. Marttyyrius ei kaunista ketään.
Ikävä tilanne. Oletko puhunut äidillesin tunteistasi?
Toivon, että et katkeroituisi, vaan tarjoaisit lapsillesi toisenlaisen lapsuuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otti lapseen siittiöt yhdeltä ja toiselta taas hoitoavun. Oma inhimillisyytensäkö on vain rahassa mitattavissa?
ymmärtänyt ihmisä, jotka vielä keski-ikäisinäkin vellovat katkeruuedessa äitiään/isäänsä kohtaan. Eiköhän olisi aika antaa anteeksi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkaillut äiti-lapsisuhdettani, nyt kun olen itsekin äiti. Vanhemmiten äitini mielipiteet vain kärjistyvät - niinkuin varmasti tekee muillakin ihmisillä. Hänenlaisensa ihminen on raskasta seuraa lapsiinsa omistautuneelle minälleni. Minunkin on tehtävä omat valintani ja niihin valintoihin kuuluu etten enää mene mukaan hänen materialistisiin hössötyksiinsä. Minulla ei ole aikaa tai haluakaan niihin, sillä lapseni (pian syntyy toinen) tarvitsevat minua.
ap
jos hoidolla tarkoitetaan kodin ulkopuolista hoitajaa. Ehkä isoissa kaupungeissa? Meidän kylässä ainakin perheillä oli todella paljon isovanhempia ja muita sukulaisia asumassa samassa taloudessa, ei vauvoja mihinkään pantu. Lisäksi taatusti yli puolella kyläläisistä oli maatila, jossa ainkin toinen vanhempi oli päätoimisesti, yleensä molemmat. Eli periaatteessa lapset hoidettiin kouluun asti kotona, apuna isovanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja yh:n lapset olivat etusijalla päivähoitopaikkoja jaettaessa. Äitini sanoikin, ettei kannattanut mennä naimisiin, kun halusi minut muualle hoitoon.
ap
julmaakin julmemmalta tiedòlta/kohtalolta?
Sillä äiditkään eivät aina puhu totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näkee noita naisia vieläkin, joilla mummot hoitaa lasta viikonloppuisin, ja kova on hätä töihin jo ennen äitiysloman loppua. Jostain tunnevammasta se minusta kertoo, ei kestä toisen läheisyyttä.
Ap:n äidillä voi olla näin, koska ei parisuhdekaan onnistunut. Mutta vauvan tarvitsevuus voi ahdistaa sellaistakin, joka itse viihtyy muissa läheisissä ihmissuhteissa sellaisessa hoivattavan roolissa.
rakasti sinua vaikkei ollutkaan täydellinen. Unohada katkeruus ja nauti lapsistasi:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"entä jos äitisi on suojellut sinua joltakin
julmaakin julmemmalta tiedòlta/kohtalolta?
Sillä äiditkään eivät aina puhu totta."
En tiedä, mutta hyvä isä minulla nyt ainakin on ja hyvät isovanhemmat silloin kun olin lapsi. Äiti on työnarkomaani ja käytti alkoholia ennen minun syntymääni, muttei enää sen jälkeen.
ap
jonka vuoksi on sellainen kuin on. Jokainen on historiansa summa. Anna äidillesi anteeksi, parhaansa varmaan yritti. Ja ehkä tosiaan jopa kaunistellut totuutta suojellakseen sinua..
Eikä vain voida todeta ap:n äidin tehneen väärin oli äidin syyt sitten mitkä tahansa. Äiti ei antanut aikaansa lapselleen, jolloin lapselle tulee tunne jonkin asteisesta hylkäämisestä ja osittain myös jäämisestä vaille täydestä äidinrakkaudesta. Tottakai noin suuret tunteet vaikuttavat esim. siihen millainen ihmisestä tulee. Lapsuuden kokemukset muokkaavat meistä sellaisia kuin olemme. Mikään tunne ei ole väärä, ei edes katkeruus, vaan on hienoa jos ihminen pystyy tunnistamaan omat tunteensa ja sitä kautta lähteä parantumaan lapsuuden traumoista oli ne sitten pieniä tai isoja. On hyvin epäempaattista vähätellä toisten tunteita ja kokemuksia kun kuitenkin ne on aina subjektiivisia juttuja. Se ettei itse ole "traumatisoitunut" jostain lapsuuden tapahtumasta, voi toisella aiheuttaa vakavan masennuksen.
on kokenut vastaavan tai jopa pahemman lapsuuden. Hänelläkin on oikeus saada myötätuntoa.
Miksihän muuten isiä ei koskaan syyllistetä vaikka hylkäisivät lapsensa totaalisesti??? Kaikki on aina ÄIDIN vika. (Puhin yleisellä tasolla, en ap:n tapauksesta.)
Eihän äitiyslomakaan kestänyt kuin 3 kk aikoinaan... Kasva aikuiseksi Ap. Moni muu on kokenut lapsuutensa aikana paljon kovimpia juttuja kuin sinä...
hieman itsekeskeiseen ajatteluun. Moni on kokenut lapsena väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja vanhemman juopotelua jne. Objektiivisesti ajatellen äiti kuulostaa varsin tavalliselta vanhemmalta vikoineeb.
Alue: Aihe vapaa
hoitoon. Varsinkin jos ei ollut hyvätuloista miestä kuten äidilläsi. Eikö ole hyvä jos kouluttaa itseään??? Parempiko olisi jos äitisi olisi heittäutynut sossun elätiksi?