Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Analysoikaa anoppini käytöstä

Vierailija
07.06.2009 |

Ollaan oltu yhdessä miehen kanssa reilut kymmenen vuotta. Anoppi on ihmetyttänyt minua tempauksillaan, ja nykyisin olen alkanut miettimään, että vaivaako häntä jokin liittyen minuun.



Esimerkiksi minua hän ei ole vaivautunut onnittelemaan syntymäpäiväni johdosta kuin yhden kerran koko aikana, vaikka tietää syntymäpäiväni. Minä olen reilusti onnitellut joka kerta häntä kun miehen kanssa olemme nähneet häntä syntymäpäiviensä tienoilla.



Hän ei onnitellut minua eikä miestäni kun ilmoitimme toisen lapsen olevan tulossa.



Hän ei voi sanoa minulle kiitosta. Esimerkiksi lainasin hänelle pihalle käsineitä kun hän oli kylmissään meidän pihalla leikkimässä lapsen kanssa. Ulkoa tultuaan hän kiitti lasta! hanskoista, vaikka tasan tarkkaan tiesi niiden olevan minun hanskat.



Anopilla oli säilytyksessä meidän pakastimen sisältöä kun oma pakastimemme meni rikki. Olemme hankkineet uuden, ja anoppi rupesi kyselemään lapseltamme, että milloin viet ne ruuat kotiisi. Ei kai ne lapsen ruokia ole sen kummemmin vaan meidän koko perheen. Mitäpä lapsi osaa tuommoiseen vastata.



Anoppi sopii lapsen (4v.) kanssa suoraan menoja ja tekemistä. Nyt olivat sopineet että menevät sirkukseen kesällä, meillä oli kyllä puhe mennä perheen kesken, mutta eihän lapsi semmoista osaa anopille kertoa. Lapsi sitten kertoi sopimuksesta anopin jo lähdettyä.



Tämmöisiä juttuja, eivät nämä maailmaa kaatavia tosiaan ole, mutta mietityttää että mikä sitä vaivaa. Vai vaivaakohan mikään. Mitä olette mieltä?

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jotenkin arastelee sinua.

Vierailija
2/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mäkään tykkää kaikista ihmisistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä aivan samanlaista.Meillä ei myös onniteltu naimisiinmenosta, siis minua:).Miestä (poikaansa) onnitteli puhelimessa.Minua ei mitenkään kun seuraavan kerran nähtiin.Menimme siis naimisiin salaa maistraatissa.Ikinä ei synttäreitä "muista" vaikka ne tietääkin ja muistaa.Kaikki meidän asunnon tavarat ovat MIEHENI, mukamas vaikkeivat siis todellakaan ole.Jotenkin aina sellainen olo, etten kuuluisi koko porukkaan.Meillä 2 lasta.Ensimmäisiä lapsenlapsiakaan ei ollut kiire katsomaan (me ajettiin 2vkosen vauvan kanssa 200km että isovanhemmat näkevät, he kun eivät voineet tulla..) ja vauvaa on tuskin uskallettu sylissä pitää.Nyt ehkä vähän paremmin menee kun lapset jo vanhempia.Tekisi mieli haistattaa pitkä v****u koko eukolla:D.Ja tokihan meillä on myös anopin mielestä vääränmerkkisiä lapsia:)).Meillä siis 2 poikaa.Nuorimmaisen ristiäisissä kailotti kuinka olisi vajaa ilman tyttöänsä.Eikä tahdintonta mummolta.Noh, tätä paskaa olen saanu niellä myös yli 10-vuotta.Niin, ja esikoisellemme teki ensimmäisenä jouluna vaatteita VAALEANPUNAISESTA kankaasta joka oli lojunut vintillä 20-vuotta tyttärensä syntymästä.Eli kangas oli melkein puhkihapertunut..Esikoisemme siis poika:).

Tuntuu sinunkin anoppi vähän samanmoiselta:).

Vierailija
4/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan mun anopilta, tosin VIELÄ ei sovi lapsen kanssa mitään (tyttö on 10kk).. Vaikka eipä se meihin ole ollut yhteydessä moneen kuukauteen..

Vierailija
5/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuullosti kyllä siltä että keskustelu on tukossa ihan molemminpuoleisesti. Ei tuo sinunkaan puoli vaikuttanut siltä että anoppi kokisi sinut helposti lähestyttäväksi. Varmaan kyräilette puolin ja toisin ja molemmat kuvittelette ettei toinen pidä toisesta ja asiat muuttuvat suhteettomiin mittakaavoihin. Mikset itse reilusti vienyt hanskoja tai puutu tilanteisiin puhumalla suoraan? En tarkoita että sinun pitäisi ladata täysillä anopille mitä mieltä hänestä ja toiminnastaan olet, vaan yritäpä ottaa häntä enemmän huomioon. Soittele hänelle ja kerro kuulumisia, pyri olemaan hänelle avuksi ja ennen kaikkea anna hänelle tilaa olla lapsenne kanssa. En ymmärrä miksei anoppi saisi kahdestaan mennä lapsen kanssa edes kerran sirkukseen? Isovanhempien etuoikeus on ottaa aikaa lapsen kanssa ja usein sitä lapsen kanssa isovanhemmat suunnittelevat paljonkin tuollaisia ensi kesänä sitten-juttuja.



Yritä nyt vielä ennenkuin tuomitset. Minulla oli anopin kanssa nihkeä alku, mutta nykyään pidän toisena Äitinäni ja hänelle olen kuin yksi omistaan.

Vierailija
6/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

numero 7, minä vein anopille siis ne hanskat kun hän niitä pyysi. Ja olin anopin ja lapsen vieressä kun hän ne käsistään riisui ja kiitti siis lasta hanskojen lainaamisesta ja samalla ojensi hanskat lapselle. Mitäpä siihen sitten sanomaan, pyysin vain lasta viemään hanskat eteisen penkille.



Anoppi sopi jo viime kesänä ja pitkin vuotta asioita, mitkä ovat ns. ainutkertaisia ensijuttuja lapsellemme. Milloin on viemässä uuteen vasta avattuun leikkipaikkaan ja kylpylään ym. missä lapsi ei ole vielä käynyt, mutta mihin olemme suunnitelleet menevämme piakkoin. No he ovat sitten lapsen kanssa käyneet osassa näistä paikoista, mihin itse olisin lapsen myös vienyt, en siis ole tyranni joka ei anna anopin tehdä lapsen kanssa mitään.



Ja anopille olen antanut tilaa tehdä lapsen kanssa vaikka ja mitä, lapsi käy välillä yksin leikkimässä anopin luona, että saavat viettää mukavaa aikaa kaksistaan ja välillä on yökylässä lapsen omasta pyynnöstä, ihan vain kivana kokemuksena.



Juttelen anopille leppoisasti ja normaalisti, ja mielestäni meillä keskustelut sujuu ihan kivasti rennoissa merkeissä. Sikäli siis ihmettelen että miksi olisin kovin vaikeasti lähestyttävä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä teille tulee mieleen tästä, oikeesti mua auttais jos joku ulkopuolinen ottais kantaa. Ja kiitos jo kaikille vastanneille. :)

Vierailija
8/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole tarpeeksi hyvä hänen pojallensa. Jos kerran kiittää lasta hanskoista, niin hänhän käyttäytyy kuin sinä olist ilmaa.



Lisäksi vaikka anoppi ja lapsi "sopivat" menevänsä kesällä sirkukseen, ei se estä ettekö te vanhemmat voisi jyrätä tätä sopimusta ja mennä sirkukseen perheenä.



Yritä säilyttää asialliset välit anoppiin miehesi ja lapsesi takia, mutta älä turhaan kuvittele teidän suhteen koskaan muuttuvan.



Meillä anoppi "vastusti" naimisiinmenoa, ei koskaan onnitellut raskaudesta, mutta muistaa yleensä syntymäpäiväni, jouluna jne. On turhankin innokas ostamaan kaikille lahjoja. Varmaankin anoppi on minut jo hyväksynyt, mutta emme osaa keskustella. Kerron lasten tekemisisä, kun harvoin tapaamme, koska koen epäkohteliaaksi vain istua tuppisuuna. Koskaan ei minun kuulumisiani kysy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jota se ei voi sanoa ihan suoraan.

Mul on ollut joitakin kausia anoppi tuollainen, puhui lapsen kautta mulle. Esim. kun aloitin opiskelun vauvan ollessa pieni, anoppi torui minua vauvalle! Ja itse siis kuuntelin vieressä.

Koita mennä kultaista keskitietä, joskus annat anopin viedä lapsi johonkin paikkaan, joskus taas sanot että te olette jo ite sopineet ko asiasta perheen kesken.

Vierailija
10/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Surullinen olo tulee kun nyt asiaa mietin. Ei taida anoppi todellakaan pitää minusta. Tuli mieleeni se kun kerroimme aikanaan häistä hänelle, niin hän kysyi että miksi näin pian. Olimme kuitenkin seurustelleet jo vuosia ja asuneet yhdessä lähes koko seurusteluajan ja kihloissakin olleet useamman vuoden.



Anopilla käydessämme hän käyttäytyy muuten samoin, kuin olisin ilmaa. Puhuu siihen malliin, että minä en halua tai osaa hoitaa lapsiamme. Meillä siis pieni vauva myös. Ohittaa minut ja puhuu vain miehelleni, että hän voi pitää vauvaa että pääset kahville tms.



Surullista, mutta kai se on totta. En ole aiemmin asiaa juuri pohtinut, mutta niin kai se on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

muista et et sä ole anopin kaa naimisissa, vaan sun miehen. Älä anna anopin mielipiteiden vaikuttaa liikaa elämääsi. Ei toisesta tarvi kauheesti pitää, mut kunhan on asialliset välit kuitenkin.

Mitä jos kehuisit anoppiasi jossain sopivassa tilanteessa?

Vierailija
12/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välit on olleet asialliset aina, lämpimiin väleihin ei varmaan koskaan päästä, vaikuttaa vahvasti siltä.



Olen koittanut pitää välejä hyvinä, ja mielestäni olenkin huomioinut anoppia ihan kivasti. Kehunut uusia hankintoja ja kysellyt hänelle ajankohtaisista jutuista, ollut kiinnostunut hänen asioistaan.



Taidan ottaa vähän suoremman linjan tästä eteenpäin. Kun hän puhuu ohitseni niin pitänee puuttua heti tilanteeseen jollain tapaa. Kunhan keksin miten teen sen fiksusti..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
07.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kaipaa hyväksyntää myös sinun puoleltasi.

Oma Anoppi on myös lapsen kautta puhuja silloin kun ei hyväksy jotain tekemääni päätöstä,tai olen HÄNEN mielestä tehnyt jotain päin P:tä !

Ennen lapsia ,puhui aina miehelleni kaikki asiat ja mies taas kertoi ne minulle ja minä istuin kuitenin vaan toisessa huoneessa ja kuulin kyllä oikeinkin hyvin heidän keskustelunsa.

Ehkä se vaan on hyväksyttävä,Äitien on vaikea "luovuttaa" poikiaan toiselle naiselle...

Vierailija
14/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä on kyse myös tuosta että anoppi on joutunut luovuttamaan poikansa toiselle naiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

naiselle. Ja kun oman poikansa tuntee paremmin kun kukaan muu, näkee kyllä heti onko jostain tyttöystävässä aineksia miniäksi. Moni kakku päältä kaunis..., hyvään avioliittoon tarvitaan paljon enemmän kun yleensä kuvitellaan, silloin pitäisi tietää miten tuleva puoliso käyttäytyy missäkin tilanteessa, miten hoitaa taloutta, ja mitkä on prioriteetit, miten kriisitilanteet etc, se että on "hyvä perse" ei avioliitossa auta pitemmän päälle.

Vierailija
16/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tajua sun pointtia. Meillä ON hyvä avioliitto, eikä anopin mielipide sitä muuta miksikään. Ollaanhan oltu jo pitkään yksissä, eikä anopin käytös ole vaikuttanut meihin.



Tässä on ainoastaan kyse anopin ja mun välisestä kitkasta, jota koen tulevan anopin puolelta.

Vierailija
17/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kasvaa aikuiseksi, ja tehdä omat valintansa. Ei minun anoppini ole koskaan meidän suhteeseemme sekaantunut, eikä äitini kuvittele, että hänen asiansa olisi kommentoida veljieni kumppaneita.

naiselle. Ja kun oman poikansa tuntee paremmin kun kukaan muu, näkee kyllä heti onko jostain tyttöystävässä aineksia miniäksi. Moni kakku päältä kaunis..., hyvään avioliittoon tarvitaan paljon enemmän kun yleensä kuvitellaan, silloin pitäisi tietää miten tuleva puoliso käyttäytyy missäkin tilanteessa, miten hoitaa taloutta, ja mitkä on prioriteetit, miten kriisitilanteet etc, se että on "hyvä perse" ei avioliitossa auta pitemmän päälle.

Vierailija
18/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä miksei anoppi saisi kahdestaan mennä lapsen kanssa edes kerran sirkukseen? Isovanhempien etuoikeus on ottaa aikaa lapsen kanssa ja usein sitä lapsen kanssa isovanhemmat suunnittelevat paljonkin tuollaisia ensi kesänä sitten-juttuja. Yritä nyt vielä ennenkuin tuomitset.

sä et nyt oikein tainnut ymmärtää lukemaasi??!

eihän tuossa siitä ollutkaan kyse, etteikö isoäiti saisi olla lapsen kanssa tai vaikka viedä häntä paikkoihin :)

vaan siitä, että hän sopii asioista vain sen 4-vuotiaan kanssa, ohi perheen, puhumatta vanhemmille mitään.

Ja siitä, että perhe oli jo suunnitellut menevänsä keskenään sinne sirkukseen.

Vierailija
19/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

anopin käytöksessä. Itse en esim. muista kenenkään syntymäpäiviä enkä onnittele, tuskin muistan omaani. Isovanhemmilla voi myös olla aivan tapana jutella joskus "lapsen kautta". En minä tuosta loukkaantuisi.



Ja jos anoppi leikkii kylmissään lapsesi kanssa pihalla, eikös tuosta pitäisi olla kiitollinen eikä valittaa jostain hanskojen lainaamisesta. Ettet nyt vain olisi pahastunut ihan turhasta??

Vierailija
20/21 |
08.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistaa kyllä hyvin muiden synttärit, pitää jopa huolen siitä että poikansa muistaa isänsä syntymäpäivänä onnitella isäänsä. Ja tiedän että tietää ja muistaa mun syntymäpäivän.



Toki olen kiitollinen kun leikki lapsen kanssa pihalla, ja muistin myös kiittää häntä. En pahastunut siitä ettei kiittänyt minua suoraan hanskojen lainaamisesta, vaan yritän ymmärtää mistä tämä kaikki johtuu. Siis se että olen välillä ilmaa hänelle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi kuusi