Mistä tiedät/tunnistat onko pk:ssa töissä lto vai sosionomi?

Mitä väliä sillä on kasvataako pk:ssa lapsianne sosionomi vai lto, ettehän te itsekään ole kumpaakaan vaikka olette lapsia hankkineet?



Meillä pk:ssa lasten askartelut suunnittelee LAPSET itse, ei kukaan tarhan ope sano että nyt askarrellaan tällaiset oravat ja tässä on malli. Kehittää paljon enemmän lapsen luovuutta, yhteistyökykyä, motivaatiota harjoitella esimerkiksi vaikeaa saksien käyttöä yms. Samoin nusiikkihetket vedetään niin että lapset suunnittelevat ne yhdessä aikuisten kanssa. KAsvatushenkilöstön tehtävänä on ottaa lasten suunnittelemiin asioihin sellaisia elementtejä mukaan, jotka sitten vahvistavat lapsen taitoja ja mahdollisesti harjoittavat niitä asioita jotka kullekin lapselle ovat vaikeita.



Näissä asioissa ryhmämme lto ja sosionomi ovat aivan yhtä päteviä.

tiimi vuorollaan veti esiopetustuokion, myös lastenhoitajat.

yleistäminen on masentavaa. Tänään Helsingin Sanomissa oli aivan mainio artikkeli lasten kasvatuksesta ja koulutuksesta. Kirjoitus painottui kouluun, mutta mielestäni siitä saavat kyllä osviittaa kaikki kasvattajat lapsen eri ikävaiheissa, myös vanhemmat.

Lukekaa:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Koulun+pit%C3%A4isi+kasvattaa++…

Ihme käsityksiä on ihmisillä. Siis todellakaan ei ole pääsykoekirjoja, vaan ne soveltuvuustestit (myös luovuus yhtenä osa-alueena) ja psykologin haastattelu ja se ryhmäkeskustelu, niin kuin täällä on jo todettu.



Mä olen vasta vuoden opiskellut, mutta täytyy sanoa, että tenttien ja kirjallisten raporttien määrä yllätti! Ja tenttikirjat tosiaan pitkälti samoja ja raportit laajoja, eikä todellakaan ole yhdentekevää, miten ne kirjoittaa. Meidän koulutushan on muuten vuoden pidempi kuin yliopisto-lto:n. Ehkä se ensimmäinen vuosi on sitten enemmän niitä yleisiä juttuja?



Juu, valitsin AMK:n, koska mulle sopii paremmin (tykkään enemmän) se, että saan jo koulussa toteuttaa käytäntöä ja se, että koulutus on monipuolinen. Lukupäätä olisi, mutta nenä kiinni kirjassa jatkuvasti ei niin sovi mulle, paitsi kohtuudella. Lapsena olen kuitenkin lukenut paljon ja lukion vedin läpi (vain) keskivertoarvosanoin yleistiedolla kurssikirjoja juuri lukematta.



Juu, en todellakaan hauku tai arvostele yliopistokoulutusta, ajattelin vain kertoa omastani. En pidä sitä parempana, joskaan en myös huonompana. Vain erilaisena.



Miten tuo luovuus yhdistetään vain yliopistoon? Sen soittotaidon takiako? Siis luovuus=musikaalisuus, ei mitään muuta? Näin joidenkin kommenteista voisi käsittää. Meillä on ollut paljonkin luovuuteen liittyviä kursseja, jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ja sitten vastapainona esim. sosiaalilainsäädäntöä.



Sivuaineeksi voi valita luovat menetelmät tai muuten vain käydä niitä kursseja vapaavalintaisena. Ja pääainehan valitaan kanssa, ei siis ihan kaikkea opiskella vähän, vaan saadakseen lto:n pätevyyden, pitää olla tarpeeksi varhaiskasvatukseen liittyviä kursseja ja harjoittelut sekä opinnäytetyö pitää myös tehdä siihen liittyen.



On muuten kiva, kun opintojen aikana jo pääsee itse osalliseksi työelämän kanssa toteutettuihin projekteihin. Itse saa suunnitella ja käyttää luovuuttaan ja kohdata asiakkaita. Siis muutenkin kuin harjoittelussa. Toiminnallinen projekti lähiökeskuksessa avartaa maailmankuvaa entisestään ja opettaa. Ja on ihanaa, kun annetaan vapaat kädet ja luotetaan siihen, että opiskelijatkin voivat saada jotain aikaan.



Eri AMK:t painottavat eri juttuja. Meillä tuo painotus on sosiaalipedagogiikka. Pääainevaihtoehdot sosiaalipedagoginen sosiaalityö ja sos.ped. kasvatus. Ihmettelen, jos sosiaalipedagogiikkaa lukenut löytää lapsesta ja perheestä vain huonoa sanottavaa???



Meillä on koulussa ollut kaikki niin positiivista ja ihmisistä pyritään löytämään ne vahvuudet ja vahvistamaan niitä. Yleensäkin meillä on opinnoissa ja projekteissa ollut paljon voimaannuttavia juttuja. Ja se ajatusmaailma, että pelkästään opettaja ei opeta, vaan myös oppii itse toiselta ihmiseltä. Ihminen on itse itsensä paras asiantuntija ja kyllä meitä koulutetaan siihen, että me tätä asiantuntijaa kuuntelisimme ja arvostaisimme, sekä oppisimme häneltä. Mun mielestäni sosionomin arvomaailmaan ei kuulu itsensä nostaminen kenenkään yläpuolelle.



Mutta mä nyt tosiaan olenkin vasta ensimmäisen vuoden opiskellut sosionomiopiskelija. Ja aion lto:n pätevyyden hankkia. Toki lastensuojelu kiinnostaa myös.

Jos epäkohtaa jossain olisi, siihen tartuttaisiin yhdessä koulutustaustasta riippumatta. Kun ei ole juuri ollut, olen tyytyväisenä kiittänyt hyvin tehdystä työstä kaikkia lasteni kanssa työskenteleviä aikuisia. Joitain asioita tulkitsemme ehkä eri tavoin riippuen aiemmista kokemuksista ja koulutuksesta myös, mutta tämä pätee ihmisiin muillakin elämän tahoilla.



Siinä mielessä olen joskus miettinyt tätä asiaa, että kas kun joku aivan huipputyyppi ei ole itse halunnut enempää muodollista pätevyyttä, mutta siihen se ajatuskulku on jäänyt. Persoonalla kukin työtään lopulta tekee ja niillä kokemuksilla, joita elämässä on vastaan tullut sekä koulutuksen että muun elämän myötä.

huomaa mistään. Omien lasteni päiväkodin paras hoitaja on sosionomi, mutta myös toisen ryhmän lto on ihana. Ei ehkä kannata miettiä näitä näin tarkasti ;)

Entä jos on luova ja musikaalinen sosionomi? Osaan itse esim. soittaa kitaralla, pianolla ja viululla paljon enemmän kuin pelkät alkeet, askartelen ja teen käsitöitä jatkuvasti. Mielestäni mielipiteesi oli asiaton. Sossun koulutuskin on erilainen kuin lastenhoitajan!

AmmattiKORKEAKOULU on korkeakoulu, ja kaikissa muissa maissa vastaa TÄYSIN kandin tutkintoa, paitsi byrokraattisessa Suomessa, jossa p***ettäkään ei saa lapselta pyyhkiä jos ei ole siihen koulutusta. Saa kyllä vanhemmalta olla kasvattajan taidot itseltä täysin kadoksissa jos pitää miettiä että omaa lasta kasvattamaan tarvitaan yliopistotutkinnon suorittanut...ei niitä lapsia kasvattaessa papereita katsota.

henkilöstön esittelyiden perusteella.

Jokainen on kirjoittanut itsestään, koulutuksestaan ja erikoisosaamisestaan esittelyn, joka on kaikkien nähtävillä pk:n kotisivuilla.

No kyllä arvostan LTO:ta kuin kirjaviisaudella lastani kasvattavaa sosionomia. LTO-koulutuksen pääsyvaatimuksina on luovuus ja taiteellisuus, kun taas sosionomiksi pääsee vaikka rekkakuski jos perse kestää kirjastoissa pääsykoekirjoja päntätä.

Sosionomi-tutkinnot sopivat sossun tädeille, mutta eivät lastentarhaan

Niin. Molemmillahan on nuo soveltuvuuskokeet kirjallisten lisäksi. Soveltuvuuskokeissa ihmistieteiden ammattilaiset arvioivat hakevien henkilöiden soveltuvuutta alalle. Arvioijat eivät tässä toki aina onnistu, itse useissa päiväkodeissa työskennelleenä voin kertoa kummankin tutkinnon suorittaneista löytyvän sekä mainioita lastentarhanopettajia että täysin alalle sopimattomia henkilöitä. Kumpikin koulutus on suhteellisen helppo suorittaa ulkoluvulla mitään oppimatta ja sen jälkeen pääseekin toteuttamaan omaa agendaansa päiväkotiin. Kunhan vain pääsee jompaan kumpaan kouluun sisään.

Myöskin kummastakin porukasta löytyy jengiä, jotka osaavat kanavoida luovuutensa taiteellisiin menetelmiin ja niitä jotka eivät. Tämä kyseinen luovuus kun on meidän kaikkien ihmisten perusominaisuus, joka ei missään nimessä rajoitu vain taiteen eri muotoihin. Taidekasvatusta lienee molempien opinnossa, ainakin omat sosionomiopintoni ovat pitäneet sisällään niin kuvataide- ja musiikkikasvatusta kuin draamaakin.

Kyllä kasvattajan hyvä ammattitaito lähtee oikeista motiiveista ja teorian tuntemuksesta, joka sisältyy kumpaankin tutkintoon. Parhaitenhan tällä alalla opettaa itse työ. Hajotkaa itseenne, parjasitte sitten kumpia tahansa

yliopistoon hakiessa täytyy nimenomaan päntätä 200 sivuinen kirja ulkoa, eikä pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa ole tietoakaan luovuudesta!



sen sijaan AMK:n pääsykokeissa ei ollut kirjaa luettavana, vaan tehtiin persoonallisuus- ja psykologisia testejä, hahmottamistestejä ym. oli psykologin haastattelu ja ryhmätilanne.



että näin... helpommin sinne yliopistoon pääsee kirjaviisas kun amkkiin...



ja toisekseen AMK:ssa on huomattavasti enemmän käytännön toteutuksia, joilla opetellaan KÄYTÄNNÖN työtä, eikä pelkästää teoriaa, toisin kun yliopistossa.



Nimenomaan yliopisto LTO:t on niitä kirjaviisaita, jotka on kirjasta lukenu kuinka lasta kasvatetaan! me amk:ssa ollaan opeteltu sitä ihan käytännössä, ei pelkästään kirjoista!!!



t. valmistuva sosionomi

ensimmäisen kanssa. Minulla 5 sosionomikaveria ja eivät kehu lasta tai perhettä=negatiivisia.Sitten on ne muun koulutuksen saaneet kaverit 4 jotka oikeasti ovat lasten kanssa, eivät etsi vikoja.

vain lto-koulutettuja ja olisikohan vain kaksiheistä ollut hyviä ja positiivia. Muut olivat negatiivisia eivätkä osanneet vanhempien kanssa tehdä yhteistyötä. Saattoi tietysti olla heidän peroonansakin kyseessä. Tällä yritän kertoa sen, että suurin vaikutus on varmaankin juuri persoonalla eikä koulutuksella.

Puppua itse LTO:ksi yliopistossa opiskelevana voin kertoa, että yhtä lailla meillä opiskellaan asioita lapsiryhmässä eli käytännössä kuin teilläkin. Pääsykokeissakin on haastatteluja ja ryhmätöitä eli myös persoonallisuutta mitataan :) On ikävää mennä parjaamaan toista koulutusta huonommaksi, jos kokemusta ei ole :)

Puppua itse LTO:ksi yliopistossa opiskelevana voin kertoa, että yhtä lailla meillä opiskellaan asioita lapsiryhmässä eli käytännössä kuin teilläkin. Pääsykokeissakin on haastatteluja ja ryhmätöitä eli myös persoonallisuutta mitataan :) On ikävää mennä parjaamaan toista koulutusta huonommaksi, jos kokemusta ei ole :)

Itse tykkään eniten siitä hoitajasta joka vaikuttaa aidosti lämpimältä ihmiseltä. Huomaan että kun pienten ryhmässä tulee pipi niin hänen syliinsä juostaan!



Itsellä maisterin paprut ihan muulta alalta mutta mielestäni tuota työtä tehdään sydämellä!

Itsekin kävin jotain kasvatustieteen kursseja (aikoja sitten) ihan mielenkiinnosta ja muistelen sitä konstruktivismin ylistystä.. Vaikka itse maalaisjärjellä tuntuu että perus behaviorismi on osittain varsin toimivaa...

No joo.. Tärkeintä on että välittää aidosti!

[quote author="Vierailija" time="26.10.2010 klo 15:13"]

Onnekseni oli oikea LTO (kasvatustieteen kandi), ei sosionomi. Ja olenkin ollut enemmän kuin tyytyväinen. Silti en menisi yleistämään. Sosionomeissa löytyy varmasti myös hyviä ja LTO:issa työhönsä tympääntyneitä ja negatiivisia tyyppejä. Kesän jälkeen lapseni vaihtaa isompien ryhmään, ja jos molemmat ryhmän LTO:t ovat sosionomeja, vaihdamme päiväkotia. En vain voi antaa lapseni varhaiskasvatusvastuuta AMK-ihmiselle, kun mahdollisuus on korkeakoulutettuun jossain toisaalla.

Olen samaa mieltä .

Lastentarhanopettajilla on laaja-alainen koulutus. Siihen koulutukseen hakeutuu alasta kiinnostuneet ja kovan seulan jälkeen vain osa hyväksytään. Pedagoginen koulutus on todella tärkeä pienten lastenkin kohdalla. Lisäksi lastentarhanopettajien taidekoulutus on vailla vertaa: Ennen ainakin jokaisen piti oppia säestämään musiikkitunteja varten. Sosionomit laittavat cd-soittimet soimaan eivätkä edes osaa opettaa lapsille lauluja kunnolla.

Kun meidän lapsi meni esikouluun, jossa on oikea lastentarhanopettajakoulutuksen saanut opettja, jolla lisäksi musiikkikoulutus, oli ero lasten esityksissä todella järkyttävän suuri verrattuna päiväkodin esityksiin. Harmittelin kovasti, miksi päiväkodissa ei ollut kunnon musiikkikasvatusta ja miksi siellä oli niin monta sosionomia talossa. Otin selvää ja sain tietää, että monen ryhmän päiväkodissa oli vain yksi oikea lastentarhanopetaja, siitä huolimatta nuo sosionomit kehtasivat antaa sen kuvan, että olisivat lastentarhanopettajia. Esittelivät aina itsensä "lastentarhanopettaja se ja se".

Miksi oikeat lastentarhanopettajat hyväksyvät sen, että heidän paikoilla on epäpätevämpiä sosionomeja. Ajatelkaa vielä, kun päiväkotia johtaa vielä sosionomi. Miten päivähoidosta vastaava henkilö ylipäätään voi valita lastentarhanopettajiksi ja päiväkotien johtajiksi tai vastaaviksi lastentarhanopettajiksi sosionomeja?! 

Vain lastentarhanopettajakoulutuksen saaneet lastentarhanopettajien tehtäviin!!!

henkilökunnasta nimi ja tehtävänimike.



Jos ryhmään on haettu lastentarhanopettaja, niin voisi lukea sillä nimikkeellä vaikka koulutus olisikin sosionomi tai sosiaalikasvattaja jne.



Korkeintaan suluissa voisi olla koulutus, sillä koulutuksella ei sitä työtä tehdä suoranaisesti vaan tehtävän vaatimalla tavalla, johon on koulutus. Monesti jos seinällä lukee päivähoitaja, lastentarhanopettaja sekä sosionomi, voi vanhemmilla olla epätietoisuutta, että miten hommat toimii, ei kaikilla tietenkään, mutta selventämiseksi paremminkin se nimike jota päihähoidossa käytetään työtehtävissä, on OK.



Esim. oli aiemmassa puhetta kuinka sosionomi voi olla päiväkodin johtajana, jolloin vastaako hän puhelimeen - Ome....n päiväkoti,

sosionomi A...ta H.....la, päivää. Soittaja kenties kysyy, saisiko johtajan puhelimeen.



Eräs sosionomi kysyi valmistuttuaan ja aloittaessaan ryhmässäni, mitä hän kirjoittaa eteisen seinään nimensä perään, kysyin missä työtehtävässä hän on täällä, mihin valittu jne.

- Lastentarhanopettajana, jolloin vastaus tuli siinä. Toki esim. vanhempainilloissa voi olla esittely henkilökunnasta, koulutus jne. mutta eiköhän perheet luota siihen että työtehtäviin on valittu oikeat henkilöt.

meillä ainakin on tarhan seinässä nimi ja perässä Lto tai lh. Ei siinä sen kummempaa tarvitse kuin lukutaidon!

Itse olen sosionomi ja kyllä se on niin, että persoona ratkasee ja tietysti työyhteisön määrittelemät mahdolliset työtehtäväjaot jne. Ehkä koulutuksellisesti voisi yleisesti ottaen sanoa, että lto:t paneutuvat enemmät pedagogiseen puoleen (kädentaidot jne) ja sosionomit hyvinvointiin ym liittyviin asioihin.

Ite en a?nakaan lukenut sos?onom?n paasykoke?s??n k?rjoja. Paasykokeena ol? soveltuvuustest?t ja haastattelut. Harva n??h?n paasykoke??n etes paasee..