"Päivääkään en vaihtaisi pois" Vai vaihtaisitko? Kuinka paljon?
Mulla on perästäpäin ja jälkiviisaana katsottuna useampiakin vuosien jaksoja, jotka vaihtaisin heti pois. Ottaisin mieluusti riskin, että kärsimyksen oletettu jalostava vaikutus persoonaani jäisi pois.
Mm. Alakouluiässä jakso, jolloin olin jotenkin ulkopuolinen ja yksinäinen vaikken kiusattu onneksi, 2-3 vuoden masennusjakso 20+ iässä, parin kolmen vuoden mökötys- ja kiukutteluvaihe lapsiperheiässä. Parin kolmen vuoden kränävaihe lasten poismuuttoiässä ja samassa yhden lapsen vaikeudet muuten. Työelämässä jaksoja, joissa voin työssä huonosti.
Varmaan n. 30% voisi vaihtaa pois.
Onneksi viimeiset n. 10 vuotta lähinnä auvoa. No, vanhuuden vaivoja odotellessa, mutta niitä en sure etukäteen.
Oma "hukkaprosenttisi" ja ikäsi?
M 64 v
Kommentit (9)
Täysin hedelmätön jossittelu, kun ei niin kuitenkaan voi tehdä.
Miksi käyttää energiaa tälläiseen jota kaivelemalla tulisi vain paska fiilis?
Olen jo hyvin nuoresta asti pitänyt järkevänä buddhalaista näkemystä, että elämä on täynnä vastoinkäymisiä ja kärsimyksiä. Ne kuuluvat maalliseen vaellukseen jokaisella. Toisiin asioihin voi itse vaikuttaa, mutta osaan taas ei ja siihen on tyytyminen.
Voisin vaihtaa vähintään sata sellaista hetkeä, jossa olen tehnyt tai sanonut jotain typerää. 2010-luvun voisin vaihtaa kokonaan pois, se oli alusta loppuun ihan hirveä.
En ehkä päiviä mutta hetkiä aivan helvetisti.
Vaihtaisin pois sen päivän, kun yritin itsemurhaa.
Epäonnistuin. Ehkä vielä joskus...
Voin sanoa että en.
M.62