Käsityöharrastukset ja kierrätys

Miksi alapeukku, voisiko joku kertoa mielipiteen asiasta mieluummin? 

Ihan samaa olen miettinyt, askartelevat kaverit ostaa ihan käsittämättömiä määriä tilpehööriä ja tekee niistä askartelujaan. Jotenkin täysin kestämätöntä toimintaa käyttää luonnonvaroja täysin turhaan toimintaan. 

Maalaan taulupohjan päälle uutta, niin samaa pohjaa voi käyttää monta kertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan samaa olen miettinyt, askartelevat kaverit ostaa ihan käsittämättömiä määriä tilpehööriä ja tekee niistä askartelujaan. Jotenkin täysin kestämätöntä toimintaa käyttää luonnonvaroja täysin turhaan toimintaan. 

Miksi sinä ajattelet, että sinulla on okeus sanoa jonkun muun harrastusta turhaksi? Luuletko tietäväsi harrastuksen merkityksen ihmiselle, joka sitä harrastaa?

Vierailija kirjoitti:

Maalaan taulupohjan päälle uutta, niin samaa pohjaa voi käyttää monta kertaa. 

Tällä säästää myös uuden pohjan hinnan. 

Miksi vanhoille töille pitäisi jotain erityistä tehdä? Minulla on seinällä raanu, jonka mummo kutoi joskus 1950-luvulla eikä sillä ole vielä mitään asiaa kierrätykseen.  Myös mattoni ovat luultavasti vanhempia kuin aloittaja. Uutta elämää niille tulee jossakin eteisen tai vessan mattona, kun jätetään käyttöön vähiten kuluneet kohdat.

2:n kaverit ovat peräti outoja, jos yhtenään ostelevat tilpehööriä askarteluun. En muista ostaneeni muuta kuin pari kranssipohjaa, liimaa, pari maalipurkkia, rautalankarullan noin 30 vuoden askarteluharrastuksen aikana. Luonnosta minä tarvikkeet kerään.

Mutta haluatko tietää, kuinka paljon minulla on lankoja? Ehkä sinua lohduttaa se tieto, että kaikki neuleet ovat käytössä, jos eivät ole jo kuluneet loppuun niin, että tarvitaan uutta.

Aika monesti se käsityön teko vie sen verran aikaa ja vaivaa, että harva tekee turhaa täytettä. On ihan mahdollista harrastaa käsitöitä tehden vain omaan tarpeeseen. Saati jos tekee vielä perheenjäsenten tarpeiksi.

Eniten ylituotantoa syntyy siitä kun joku mummo neuloo esim. vain harmaita perussukkia liukuhihnalla. Harva kuitenkaan tätä harrastaa vaan määrän sijaan lisää haastetta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan samaa olen miettinyt, askartelevat kaverit ostaa ihan käsittämättömiä määriä tilpehööriä ja tekee niistä askartelujaan. Jotenkin täysin kestämätöntä toimintaa käyttää luonnonvaroja täysin turhaan toimintaan. 

Käsityöt turhaa? Istu sitten sohvalla ja katso netflixiä mieluummim tai selaa tiktok videoita että aivot rappeutuu. Esin virkkaus ei todellakaan ole turhaa. Se on jatkuvaa ongelmanratkaisua.

lahjoitan juttujani kierrätyskeskukseen

virkatut tuotteet tulee itselleni käyttöön tai läheisille/lahjoiksi

Itse kun teen esim. kranssin luonnonmateriaaleista, pyrin välttämään kuumaliimaa tms ympäristölle haitallista materiaalia ja käytän samaa rautalankaa ja nauhoja/koristeita uudestaan useampaan kranssiin jos vain saan helposti irrotettua. 

Tiedän, että ne menee käyttöön ja ostajat on olleet iloisia.

Eikai tässä maailmassa kaikella ole tarkoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Aika monesti se käsityön teko vie sen verran aikaa ja vaivaa, että harva tekee turhaa täytettä. On ihan mahdollista harrastaa käsitöitä tehden vain omaan tarpeeseen. Saati jos tekee vielä perheenjäsenten tarpeiksi.

 

Eniten ylituotantoa syntyy siitä kun joku mummo neuloo esim. vain harmaita perussukkia liukuhihnalla. Harva kuitenkaan tätä harrastaa vaan määrän sijaan lisää haastetta.

Mun äidillä on tuo ylituotanto-ongelma. Ylimääräisiä kymmeniä sukkapareja lahjoitellaan naapureiden sukulaisille, remonttimiehille, lähikaupan kassalle ja hammaslääkärille. Sukulaisilla on sukkia loppuelämäksi. Langat ovat uudelleen neulottuja purkulankoja kulahtaneista sukista tai kirppiksen aletangon löydöistä. En ole pitänyt pahana harrastuksena.

Itse korjausompelen, niinikään kirppistarpeista. Vuosien varrella loppuun kulutetuista vaatteista otetaan talteen ehkä kangas, napit, vetoketjut ja kaikki muu käyttökelpoinen. Ei tarvitse ostaa uutta. Koneen huollatin juuri, se raksuttaa vielä toisetkin 50 v. 

Tämä on sellainen aihe, joka jostakin syystä saa tällä palstalla usein raivoa aikaan. Minun mielestäni kysymys harrastuksen ekologisuudesta on ihan relevantti. Siitä voi ja pitää puhua vaikka autoilun kohdalla, miksei sitten käsitöidenkin. Se, että jokin on kivaa, ei itsessään ole puolustus luonnonvarojen tuhlaamiselle tai este sen miettimiselle, voisiko asiat tehdä toisinkin.

Itse pyrin neulomaan kotimaisesta villasta. Saatan myös ostaa kirpparilta kierrätyslankoja. Merinoa vältän, samoin sellaisia sekoitteita, jotka menevät nopeasti jätteeksi. Temutus on täysin no-no.

Epäonnistuneet työt puran aina jos lanka vain suostuu purkautumaan.

Kankaista ompelua olen rajoittanut, koska olen kokenut että tuotan aika paljon sutta ja sekundaa. Mieluummin ostan valmiita vaatteita ja muokkaan niitä.

Olen innostunut viime aikoina leikkaamaan matonkuteita, siinä minun isoin ekotekoni harrastuksien saralla.

Kuumaliimaa en ole koskaan käyttänyt, koska en näe että sillä syntyisi muuta kuin rojua. Keramiikan lopetin yhden lukukauden jälkeen samasta syystä. 

Huomioin siten että lopetin ja nyt myyn kaikki tarvikkeet ja valmiit työt pois. Olisihan se kiva harrastus, teinkin paljon myyntiin esimerkiksi kransseja. Jätän enää langat joista neulon ja myyn pois. Vaikeaa on myyminenkin kun temusta ihmiset tilaa pikkurahalla enemmän. Jos jotain joskus tarvitsen, ostan käytettynä. Tavoite on minimalismi joten ei taida paljon tarvetta enää tulla.

Vierailija kirjoitti:

Huomioin siten että lopetin ja nyt myyn kaikki tarvikkeet ja valmiit työt pois. Olisihan se kiva harrastus, teinkin paljon myyntiin esimerkiksi kransseja. Jätän enää langat joista neulon ja myyn pois. Vaikeaa on myyminenkin kun temusta ihmiset tilaa pikkurahalla enemmän. Jos jotain joskus tarvitsen, ostan käytettynä. Tavoite on minimalismi joten ei taida paljon tarvetta enää tulla.

Tuskin nyt kukaan temusta kranssia hankkii. Ehkä enemmänkin on kysymys siitä, että ne, jotka kransseista pitävät, tekevät sellaisen mieluiten itse tai sitten omistavat jo sellaisen. Itse liitän kranssit enemmänkin vanhoihin ihmisiin, joten uskoisin että kuolinpesistäkin niitä vapautuu.

Minä kierrätän vanhoja vaatteita ja koruja niin, että teen jotain uutta kivaa.