Outokummun terästehtaan sähkönkulutus on 2,64 TWh/vuosi, eli moninkertainen datakeskuksiin verrattuna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuottaa metallia ulkomaille vietäväksi ja työllistää monia henkilöitä vuoden ympäri vuodesta toiseen ja toimii valtavana talousveturina. Mitäs se datakeskus tuottaa ja työllistää?

Käytännössä iso tönö joka maksaa kiinteistöveron ja sähköstä vähän jotain. Me tienataan datakeskuksilla.

Datakeskus työllistää max. 10 henkilöä toimiessaan. Eikä ne henkilöt ole kotoisin Maaningalta ja Kajaanista ja Petäjävedeltä, vaan ovat kiertäviä dataduunareita joiden tuloverot menevät niiden kotimaihin. Niitä tyyppejä kierrätetään. Joku kiinteistönhuoltopaskapuulaaki saa lumenauraussopparin ja nettoaa noin 200 euroa vuodessa.

Otetaas verrokiksi kuukkelin Haminan keskuksen lukuja, jotka ei ole mutuja vaan todennettua tietoa:

 

Googlen oman tytäryhtiön (Tuike Finland Oy) suorassa alaisuudessa on noin 100–110 työntekijää.

300–400 henkilöä työskentelee päivittäin urakoitsijoiden ja kumppaniyritysten kautta IT-ylläpidossa, sähkö- ja mekaniikkahuollossa, kiinteistönhoidossa, turvallisuuspalveluissa, siivouksessa ja cateringissa.

Suomalaisten riippumattomien selvitysten ja vaikuttavuusarvioiden mukaan datakeskuksen toiminta ja hankinnat tukevat vuosittain 600–1 000 suomalaisen yrityksen ja toimittajan ketjuja eri puolilla Suomea.

 

Datakeskuksen merkittävin suora kunnallinen verotulo Haminan kaupungille on kiinteistövero, joka ennen laajennuksia oli n. 2 miljoonaa.

Googlen suomalainen yhtiö (Tuike Finland Oy) toimii nk. kustannusvastaavana palveluyhtiönä emoyhtiölleen, minkä vuoksi sen tulos ja maksettava yhteisövero vaihtelevat vuosittain. Yhteisöverokertymä on vaihdellut vuosittain 0 eurosta aina noin 8,9 miljoonaan euroon (esim. vuonna 2022).

Suorien ja alihankkijoiden työntekijöiden palkoista maksettavat ansiotuloverot ja kunnallisverot tuovat tasaisia tulovirtoja Haminaan ja lähikuntiin.

Datakeskukset kuuluivat Suomessa teollisuuden alemman sähköveroluokan (luokka II) piiriin, mutta Sähköveron suuri muutos 1.7.2026 alkaen siirsi datakeskukset alemmasta veroluokasta II korkeampaan yleiseen veroluokkaan I yli 40-kertaiseksi (+2,19 snt/kWh).

Haminan keskuksen mittakaavalla (1,5–2 TWh/v) uusi sähkövero tuo valtiolle yksinomaan Googlen Haminan laitokselta noin 33–45 miljoonaa euroa vuodessa (alv 0 %).

Mene nyvttuun sen googlen kanssa. 99 prosenttia datakeskuksista on aivan muuta ja työllistävät murto-osan porukkaa. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimialaselvitysten mukaan vakituinen operatiivinen toiminta (Tuotantovaihe) työllistävät Suomessa tällä hetkellä arviolta 3 000 – 5 000 henkilötyövuotta (luku kattaa suoran operatiivisen henkilöstön sekä kiinteän kumppaniverkoston).

 

Luule sinä, tietäjät tietää.

Niin, tuotantovaihe. Käyttövaiheessa sit muutamia kymmeniä ainakin ai-laskentakeskukset.

Kun se on toiminnassa, siellä tuotetaan yrityksien tuotteita sekä palveluita ja tätä voi verottaa.

Niin, fiksuna kommentoijana jo varmaan tiedätkin kuin suurenmoisia ovat nämä verotulot datakeskuksilta olleet.

Datakeskukset ovat aika uusi ilmiö, eikä niiden verokohtelua vaikka 10 vuoden päähän ei tiedä vielä kukaan. 

Suomessa veroilla on taipumus nousta. Datakeskusten sähköverotus muuttui 1.7.2026:

Datakeskusten käyttämä sähkö siirrettiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen veroluokkaan I mikä nosti veron määrän 40 kertaiseksi.

Muutos nosti veron määrää 21,9 milj. €/1TWh

Fingridin toteutuma-arvio vuodelle 2030: Toteutuva datakeskusten kulutus asettuu välille 9–18 TWh/vuosi. 18TWh edellyttäisi kaikkien tiedossa olevien hankkeiden toteutumista ja niiden todella korkeaa käyttöastetta. 

1 GW:n tehoinen datakeskusinfrastruktuuri maksaa kiinteistöveroa keskimäärin noin 5–15 miljoonaa euroa vuodessa (vaihdellen rakennusten iän, investoinnin koon ja sijaintikunnan kiinteistöveroprosentin mukaan).

Googlen Haminan datakeskuksen teho on noin 0,15 GW ja on maksanut kiinteistöveroa 1,5milj./vuosi

Toiminnassa olevien datakeskusten yhteisöverot vaihdelleet vuosittain 2-30milj. €/v johtuen investointien suuresta määrästä

Tähän päälle henkilöstön ja alihankkijoiden verot, niin nyt toiminnassa olevat datakeskukset ovat maksaneet veroja suuruusluokkana yli100milj./vuosi.

Sähköveron korotus nostaa summaa huomattavasti.

Jos Fingridin kaavailema 1,5 GW:n toteutuma toteutuu toteutuisi 12–13 TWh/v, yksinomaan datakeskusten sähkövero tuottaisi valtiolle vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa ja kuntien kiinteistöverotulot nousevat noin 40–60 miljoonaan euroon.

Suomen kaksi teräsjättiä – Outokummun Tornion tehtaat (maailman suurin ruostumattoman teräksen integroitu tuotantolaitos) ja SSAB:n Raahen tehtaat – muodostavat yhdessä merkittävän osan Suomen raskaasta teollisuudesta. Terästehtaiden maksama kokonaisverosumma eli verokädenjälki liikkuu vuositasolla noin 150–300 miljoonan euron välillä. Tämä summa kuitenkin vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden (teräksen maailmanmarkkinahintojen ja liikevoiton) mukaan.

1 hehtaari metsää tuottaa suoraa kiinteistö-/pääomatuloveroa kunnalle/valtiolle 15–30 €/v (koko teollisuusketju mukaan lukien n. 250 €/v).