Aion alkaa omavaraiseksi kasvihuoneella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kasvupaikkaa terassilla ruukuissa ja avomaalla noin 10 neliötä. Sillä saa kivan ja kalliin harrastuksen, mutta riittää omavaraisuuteen kasvisten ja juuresten osalta ehkä viikoksi. Yrtit riittävät kesäksi, jos käyttää säästeliäästi. Kasvukautta riittävästi pidentävä pieni kasvihuone suomenoloissa omaan pihaan ei säästä rahaa tai tuo omavaraisuutta - kivan lisän vapaa-aikaan kuitenkin :)

Yrttejä voi kuivattaa myös. 

Monia yrttejä voi kasvattaa pihalla ilman kasvihuonettakin. Basilika vaatii enemmän lämpöä, sen olen pitänyt kasvihuoneessa. Joinakin vuosina olen laittanut erilaisia basilikoita, kuten anisbasilikaa, thaibasilikaa, sitruunabasilikaa. Se on hauska harrastus, samoin kuin erilaiset tomaatit. Mutta jos omavaraista elämää tavoittelee, kannattaa laittaa kunnon perunamaa ja muitakin juureksia, oikeaa ruokaa. 

Kasvihuone on hyvä apu, kun tähtää omavaraisuuteen. Tarvitset myös vähän peltoa. 

Omavaraisuus ja kahvinjuonti? On teillä fantasiat.

Nyt exceli tai ruutupaperivihko esiin ja laskemaan, mitä tarvitsee ja mitä kannattaa kasvattaa.

Monissa omavaraisuuslaskelmissa lähdetään liikkeelle siitä, että yksi ihminen syö hiilihydraatteja (eli pottua, riisiä, pastaa tms) noin puoli kiloa päivässä. Se on siis 180kg perunaa vuodessa. Paljonko vaatii tuollaisen perunamäärän kasvatus?

Sen jälkeen lautaselle tarvitaan muutakin, ne tomaatit, kurkut ja chilit. Erilaiset maustekasvit ovat helppoja sikäli, että niitä pystyy kasvattamaan koko vuoden tarpeiksi; juuri chilit, sit valkosipuli, persilja, oregano on monivuotinen ja oikein monikäyttöinen jne.

Satoisia kasviksia ovat mm. pavut, kurpitsat (kesäkurpitsa mukaan lukien) ja yleensä juurekset. Kasviksia pitäisi olla se vähintään puoli kiloa päivässä, eli taas 180kg. Näiden lisäksi sitten 100-200g hedelmiä ja marjoja, eli noin 40kg per vuosi. Vaihtelun vuoksi kannattaisi olla useampaa eri marjaa ja hedelmää, esimerkiksi viinimarjoja, aroniaa, vadelmaa, karviaisia ja sitten omenoita, päärynöitä ja luumuja.

Nyt sitten miettimään, että a) miten kasvatat tuon määrän b)miten säilöt tuon määrän.

Osa kasviksista ei viihdy kasvihuoneessa, esimerkiksi peruna kärsii liiasta lämmöstä.

Vierailija kirjoitti:

Lisävaloa ja lämpö tarvitset myös, suomessa kasvukausi kovin lyhyt, kylmä ja pimeä. 

Kaukana omavaraisestä kun kasvihuonetta aletaan lämmittämään.  Kasvihuonetta lämmittää vain huonoitsetuntoiset jotka haluaa pröystäillä sos.mediassa. Omavaraiset ei oikeastaan koskaan voi lämmittää kasvihuonetta. Ehkä keväisin jotain pientä tilaa taimia varten.

Vierailija kirjoitti:

Ap käyttää termiä omavaraisuus, ehkä ei tiedä mitä se tarkoittaa. Tuo mitä ap aikoo on enemmänkin fiilistelyä tai pikkuharrastus. Ei noin pienellä kasvihuoneella saa satoa edes talven varalle korkeintaan satokauden syömisiksi riittää. 

Kasvihuoneessa voi kasvattaa suurinpiirtein kurkkua, tomaattia ja chiliä. Myös joitain yrttejä.

Jos chileillä hakee poltteen tuntua, eikä fiilistelyä lajikkeiden määrillä niin pari kolme puskaa riittää. Samoin pari kurkun tainta. Säilöntäkurkut avomaalla. Jos ajattelee syöntitomaatteja jouluun asti niin eri lajikkeita ja tautivapaita että voi kypsentää sisällä loppuun. Pikku kasvihuoneesta n. 2x3metriä tulee myös tomaattia riittävästi säilöntään.

Terv. Puutarhaguru (pikkupurtavan)

S k e kirjoitti:

Nyt exceli tai ruutupaperivihko esiin ja laskemaan, mitä tarvitsee ja mitä kannattaa kasvattaa.

Monissa omavaraisuuslaskelmissa lähdetään liikkeelle siitä, että yksi ihminen syö hiilihydraatteja (eli pottua, riisiä, pastaa tms) noin puoli kiloa päivässä. Se on siis 180kg perunaa vuodessa. Paljonko vaatii tuollaisen perunamäärän kasvatus?

Sen jälkeen lautaselle tarvitaan muutakin, ne tomaatit, kurkut ja chilit. Erilaiset maustekasvit ovat helppoja sikäli, että niitä pystyy kasvattamaan koko vuoden tarpeiksi; juuri chilit, sit valkosipuli, persilja, oregano on monivuotinen ja oikein monikäyttöinen jne.

Satoisia kasviksia ovat mm. pavut, kurpitsat (kesäkurpitsa mukaan lukien) ja yleensä juurekset. Kasviksia pitäisi olla se vähintään puoli kiloa päivässä, eli taas 180kg. Näiden lisäksi sitten 100-200g hedelmiä ja marjoja, eli noin 40kg per vuosi. Vaihtelun vuoksi kannattaisi olla useampaa eri marjaa ja hedelmää, esimerkiksi viinimarjoja, aroniaa, vadelmaa, karviaisia ja sitten omenoita, päärynöitä ja luumuja.

Nyt sitten miettimään, että a) miten kasvatat tuon määrän b)miten säilöt tuon määrän.

Osa kasviksista ei viihdy kasvihuoneessa, esimerkiksi peruna kärsii liiasta lämmöstä.

180 kg perunaa n. 120m2 porkkana 50kg n. 30m2. Valkosipuli (sipuli) n. 150 kpl n 10m2. Avomaankurkku .n 20-30 tainta n. 7m2  voi kasvattaa varhaisperuunapenkien vieressä ja kurkuille vapautuu lisätilaa kesää myöten. Sato n. 50 litraa. Pavut jopa 2,5kg m2. 

Menee paljolti siihen että marjat metsästä. 

Jotain tämmöistä..

Terv. Puutarhaguru (pikkupurtavan)

Meidän kasvihuoneesta tulee paljon pikku tomaatteja, keltaisia ja punaisia ja ovat todella hyviä. Viime yönä oli pakkasta jo vissiin joten saa nähdä kuoleeko tomaatit pian. Pitää kerätä ne pois jos tulee oikein kylmä.

Tuosta on omavaraisuus kaukana.

Oikeiston avulla suomi venälöityy. Perunat kasvatetaan kerrotalon lasten hiekkalaatikossa ja keinujen vieressä kasvaa kurpitsaa...

Vierailija kirjoitti:

Oikeiston avulla suomi venälöityy. Perunat kasvatetaan kerrotalon lasten hiekkalaatikossa ja keinujen vieressä kasvaa kurpitsaa...

Nii! Meno on kuin ysärinä venäjällä. Kaikki nauroi kun mummot kasvatti perunaa kerrostalon pihoissa ja nyt sama tapahtuu Suomessa ja viljelijöinä on ihan matalapalkka-alan aikuiset ihmiset. Se on sitä kun ei ole varaa ostaa työnantajan maksamalla palkalla coopin perunaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisävaloa ja lämpö tarvitset myös, suomessa kasvukausi kovin lyhyt, kylmä ja pimeä. 

Kaukana omavaraisestä kun kasvihuonetta aletaan lämmittämään.  Kasvihuonetta lämmittää vain huonoitsetuntoiset jotka haluaa pröystäillä sos.mediassa. Omavaraiset ei oikeastaan koskaan voi lämmittää kasvihuonetta. Ehkä keväisin jotain pientä tilaa taimia varten.

Käytännössä homma toimii, jos kasvihuonetta lämmittää saunan kiertolämmöllä tai käyttää saunan uunia niin, että kasvihuoneen alla kiertävät lämpöputket, joista savu poistuu. Puuta pitää vain polttaa melko paljon ja tasaisesti. Tämä on käytännössä toimiva keino, kunhan kasvihuoneen alle varaa materiaalia, joka sitoo lämpöä hyvin. Esimerkiksi kivi on hyvä tähän tarkoitukseen, mutta jos tila kylmenee, se alkaa vastaavasti varata itseensä kylmyyttä. Vesi on aina hyvä varaaja, mutta sen toteuttaminen putkilla on Suomessa hankalaa, koska talvi on niin kylmä. Jos lämmittämisen unohtaa, putket jäätyvät ja poksahtavat rikki. Putket pitäisikin saada tyhjennettyä, jos kasvihuonetta ei käytä talvella. Se on kuitenkin mahdollista toteuttaa.

Kasvihuoneen suurimmat ongelmat talvella ovat kosteus ja home. Tilaa pitäisi tuulettaa talvisin hyvin ja silti ylläpitää lämpöä. Siksi itse en lämmittäisi sitä talvella. Toinen ongelma on valo, joka on lähes hyödytöntä syyskuun jälkeen. Aurinko paistaa silloin niin alhaalta sivusta, että valon taajuus on kehnohko. Lokakuun jälkeen aurinkoisina päivinä voi tuntua siltä, että valoa on riittävästi, mutta todellisuudessa näin ei ole. Keinovalo taas vaatii sähköä. Lämmittävät lamput kuluttavat paljon sähköä ja lämmittävät samalla huonetta, jolloin muoveista tai laseista ei ole käytännössä paljoakaan hyötyä talvella tai keväällä kuin korkeintaan muutaman tunnin ajan päivässä. Koko höskän päällä pitäisi melkein olla uusi kerros muovia tai eristettä, ja samalla pitäisi huolehtia tuuletuksesta. Tuuletus on käytännössä kaikista tärkein asia, tai muuten koko tila menee homeeseen.

Suurimmat haasteet ovat siis juuriston lämpötilan ylläpito, kasvihuoneen alaosan eristys ja riittävä tuuletus. Aurinkoisella kelillä yläosa saattaa lämmetä kelvolliseksi ilman valojakin, mutta kaiken kaikkiaan moinen ei ole Suomen oloissa oikein järkevää ympärivuotiseen viljelyyn. Edelleenkin se toukokuu-elokuu on sitä toimivaa aikakautta ja kuukaudet sitä ennen ja jälkeen on lähinnä odottelua kasvulle ja sadon valmistukselle. Lokakuussakin tomaatti voi kypsyä, mutta ei ne siitä oikein punerru. Joissain tapauksissa voi odotella joulukuuhunkin jos on ollut lämmin syksy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisävaloa ja lämpö tarvitset myös, suomessa kasvukausi kovin lyhyt, kylmä ja pimeä. 

Kaukana omavaraisestä kun kasvihuonetta aletaan lämmittämään.  Kasvihuonetta lämmittää vain huonoitsetuntoiset jotka haluaa pröystäillä sos.mediassa. Omavaraiset ei oikeastaan koskaan voi lämmittää kasvihuonetta. Ehkä keväisin jotain pientä tilaa taimia varten.

Käytännössä homma toimii, jos kasvihuonetta lämmittää saunan kiertolämmöllä tai käyttää saunan uunia niin, että kasvihuoneen alla kiertävät lämpöputket, joista savu poistuu. Puuta pitää vain polttaa melko paljon ja tasaisesti. Tämä on käytännössä toimiva keino, kunhan kasvihuoneen alle varaa materiaalia, joka sitoo lämpöä hyvin. Esimerkiksi kivi on hyvä tähän tarkoitukseen, mutta jos tila kylmenee, se alkaa vastaavasti varata itseensä kylmyyttä. Vesi on aina hyvä varaaja, mutta sen toteuttaminen putkilla on Suomessa hankalaa, koska talvi on niin kylmä. Jos lämmittämisen unohtaa, putket jäätyvät ja poksahtavat rikki. Putket pitäisikin saada tyhjennettyä, jos kasvihuonetta ei käytä talvella. Se on kuitenkin mahdollista toteuttaa.

Kasvihuoneen suurimmat ongelmat talvella ovat kosteus ja home. Tilaa pitäisi tuulettaa talvisin hyvin ja silti ylläpitää lämpöä. Siksi itse en lämmittäisi sitä talvella. Toinen ongelma on valo, joka on lähes hyödytöntä syyskuun jälkeen. Aurinko paistaa silloin niin alhaalta sivusta, että valon taajuus on kehnohko. Lokakuun jälkeen aurinkoisina päivinä voi tuntua siltä, että valoa on riittävästi, mutta todellisuudessa näin ei ole. Keinovalo taas vaatii sähköä. Lämmittävät lamput kuluttavat paljon sähköä ja lämmittävät samalla huonetta, jolloin muoveista tai laseista ei ole käytännössä paljoakaan hyötyä talvella tai keväällä kuin korkeintaan muutaman tunnin ajan päivässä. Koko höskän päällä pitäisi melkein olla uusi kerros muovia tai eristettä, ja samalla pitäisi huolehtia tuuletuksesta. Tuuletus on käytännössä kaikista tärkein asia, tai muuten koko tila menee homeeseen.

Suurimmat haasteet ovat siis juuriston lämpötilan ylläpito, kasvihuoneen alaosan eristys ja riittävä tuuletus. Aurinkoisella kelillä yläosa saattaa lämmetä kelvolliseksi ilman valojakin, mutta kaiken kaikkiaan moinen ei ole Suomen oloissa oikein järkevää ympärivuotiseen viljelyyn. Edelleenkin se toukokuu-elokuu on sitä toimivaa aikakautta ja kuukaudet sitä ennen ja jälkeen on lähinnä odottelua kasvulle ja sadon valmistukselle. Lokakuussakin tomaatti voi kypsyä, mutta ei ne siitä oikein punerru. Joissain tapauksissa voi odotella joulukuuhunkin jos on ollut lämmin syksy.

Kiva, mutta kesällä ei saunaa voi käyttää. Muuten käristyy kasvien juuret juurimädälle liiasta lämmöstä. Pitäisi olla säädettävä kesä/syksy lämpöputkijärjestelmä.

Satokausi on 1-2 kk. Jos laittaa energiaa lämmittämiseen, saa varmaan pidennettyä. Mutta valon määrä ratkaisee myös, eli pitäisi olla myös lisävaloa varainkin syksyllä.

Me on syöty omia kurkkuja heinäkuun lopulta alkaen, nyt on menossa viimeinen. Tomaattisatoa on tullut syyskuun ajan ja suurin osa jäänee kypsymättä. Kasvihuone on lämmittämätön ja asumme Keski-Suomen yläpuolella. En osaa edes kuvitella millainen kotikasvihuone pitäisi olla omavaraistaloutta varten.