Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi rippikoulu oli niin tärkeä virstanpylväs ennen?
30.06.2022 |
Ei vaan maatalousyhteiskunnassa, vaan vielä myöhemminkin. Monesti oltiin esim.sitä mieltä, että rippikoulun jälkeen saa seurustella ja käydä tansseissa? Rippikoulu nähtiin jonkinlaisena aikuistumisriittinä.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan helppo Google-haku kertoo:
Rippikoululla oli 16001800-luvuilla huomattavasti nykyistä suurempi merkitys yksilön asemalle yhteiskunnassa. Kirkon ja yhteiskunnan ollessa kiinteästi yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta ainoastaan hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen, mikä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Vapauden lisäksi nuoren odotettiin myös kantavan enemmän vastuuta yhteisön elämässä kuin ennen rippikoulua. Kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kuitenkin nähtiin naimalupa eli oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Rippikoulun läpipääseminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä se edellytti kykyä lukea Raamattua ja tuntea Katekismuksessa selitettyjä kristinuskon opetuksia. Rippikoulun reputtaminen oli häpeällistä, sillä se johti avioliittokieltoon ja yhteisön halveksuntaan. Monet joutuivat käymään rippikoulun monta kertaa ennen kuin pääsivät sen läpi.[3]
Kymysmerkkiä ei kuulu laittaa tuonkaltaiseen retoriseen avaukseen.
Siellä saatiin opetus Jumalasta.
Sen jälkeen ihminen on itse vastuussa jumalasuhteestaan, kun on saanut tuon opetuksen.
Nykyään rippikoulu on lähes pelkkää hauskanpitoa.
Konfirmaatiossahan siirrytään hengellisesti aikuiseksi. Ennen sen myötä sai ehkä vanhemmiltaan joitakin aikuisten etuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis ennenhän oli lähes pakko mennä naimisiin ja siihen tarvitsi tietysti rippikoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan helppo Google-haku kertoo:
Rippikoululla oli 16001800-luvuilla huomattavasti nykyistä suurempi merkitys yksilön asemalle yhteiskunnassa. Kirkon ja yhteiskunnan ollessa kiinteästi yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta ainoastaan hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen, mikä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Vapauden lisäksi nuoren odotettiin myös kantavan enemmän vastuuta yhteisön elämässä kuin ennen rippikoulua. Kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kuitenkin nähtiin naimalupa eli oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Rippikoulun läpipääseminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä se edellytti kykyä lukea Raamattua ja tuntea Katekismuksessa selitettyjä kristinuskon opetuksia. Rippikoulun reputtaminen oli häpeällistä, sillä se johti avioliittokieltoon ja yhteisön halveksuntaan. Monet joutuivat käymään rippikoulun monta kertaa ennen kuin pääsivät sen läpi.[3]
Eli 1600-luvulla jotain jotain, ei kyllä mitenkään selitä 1900-luvun loppupuolen asioita, joista kyse. Osaisitko googlata vähän relevantimpaa informaatiota helposti?
Onhan se tärkeä edelleen, nimittäin kirkolle. Rippikoulun tarkoitus on tuottaa riittävä tahdoton massa takaamaan maksamillaan kirkollisveroilla pappis-säädyn elitistinen ökyelämä.
Tämä on koko kirkollisen toiminnan johtava toimintamalli, taata pappissäädylle helppo elämä, elitistinen asema ja korkea ansiotaso.
Hyvin lurjukset tätä peliään ovat jo vuosisatoja pelanneet, aina löytyy uusia kilttejä, mutta auttamattoman yksinkertaisia ihmisiä rahoittamaan pappien elostelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisaikaan ei paljon muita kouluja ollut. Edes kansakoulua eivät kaikki saaneet käydä. Ehkä se antoi hieman sivistystä, kun pääsi edes rippikouluun kirkonkylälle. Seitsemän veljestä -kirjassa lukkari opettaa veljeksiä lukemaan. Taisi olla lukutaito ehtona konfirmaatioon pääsylle.
Vierailija kirjoitti:
Siellä saatiin opetus Jumalasta.
Sen jälkeen ihminen on itse vastuussa jumalasuhteestaan, kun on saanut tuon opetuksen.
Nykyään rippikoulu on lähes pelkkää hauskanpitoa.
Ei rippikoulun historiallinen merkitys tuosta kiinni ollut.
Se oli tarpeen, jotta pääsi naimisiin. Siviiliavioliitosta tuli mahdollinen vasta 1918.
Muutenkin rippikoulu toimi eräänlaisena siirtymäriittinä aikuisuuteen. Sai tehdä kaikkia niitä asioita mitä aikuinen saa. Mm. juurikin seurustella ja käydä tansseissa - eli tehdä sellaista, mistä voi seurata jälkikasvua. Kaikissa kulttuureissa on tuollaisia riittejä, joilla osoitetaan, ketkä ovat aikuisia ja ketkä eivät.
Vaikka laki muuttui, perinne säilyi: rippikoulua edelleen pitkään pidettiin merkkinä aikuistuisesta.
Oikeastaan muutosta asennoitumisessa tapahtui vasta, kun elinkeinoelämä muuttui niin ettei 15-vuotias kyennyt työllään mitenkään enää elättämään itseään. Ei nykyään kukaan enää ajattele, että vasta rippikoulusta päässyt 15-vuotias olisi aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan helppo Google-haku kertoo:
Rippikoululla oli 16001800-luvuilla huomattavasti nykyistä suurempi merkitys yksilön asemalle yhteiskunnassa. Kirkon ja yhteiskunnan ollessa kiinteästi yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta ainoastaan hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen, mikä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Vapauden lisäksi nuoren odotettiin myös kantavan enemmän vastuuta yhteisön elämässä kuin ennen rippikoulua. Kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kuitenkin nähtiin naimalupa eli oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Rippikoulun läpipääseminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä se edellytti kykyä lukea Raamattua ja tuntea Katekismuksessa selitettyjä kristinuskon opetuksia. Rippikoulun reputtaminen oli häpeällistä, sillä se johti avioliittokieltoon ja yhteisön halveksuntaan. Monet joutuivat käymään rippikoulun monta kertaa ennen kuin pääsivät sen läpi.[3]
Tämä on totta. Isäni puolelta suvussa on kerrottu tarinaa, kuinka 1800 luvulla eläneet isoisoiso vanhempani elivät susiparina, koska miehellä ei ollut naimalupaa käymättömän rippikoulun takia. Elivät muutenkin sen ajan mittapuulla huonoa elämää, koska elivät jonkinlaisina kiertolaisina. Asuivat milloin missäkin; hylätyissä rakennuksissa, metsämajoissa ja tekivät kausitöitä. Tai siis silloinen esi-isäni teki työtä (myöhemmin myös perheen vanhimmat pojat), esiäitini hoiti lapsikatrasta ja hankki myös mahdollisuuksien mukaan elantoakin. Lapsia oli 7, ainakin aikuiseksi asti hengissä pysyneitä. Elämä oli rutiköyhää ja alkoholi maistui molemmille.
Itse asiassa kukaan meidän suvusta, niistä päivistä tähän, ei ole mennyt naimisiin, en minäkään ja tyttärenikin elää avoliitossa miehensä kanssa. Siihen maailmanaikaan sitä ei katsottu hyvällä, nykyään on jo ihan normaalia.
Ennen vuotta 1917 ei voinut avioitua ellei ollut käynyt rippikoulua. Sana naimalupa tarkoitti lupaa mennä naimisiin eli avioitua. Vasta itsenäistymisen myötä tuli siviilivihkimisen mahdollisuus. Sitä ennen vaadittiin rippikoulu, koska kirkko ei vihkinyt ellei ollut käynyt rippikoulua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole käynyt rippikoulua ja siksi en vielä nyt viiskymppisenäkään ole naimisissa. Kyllä se luokkakaveri aikoinaan asian tiesi että ripari on käytävä. Miten tätä muuten selittää?
Vierailija kirjoitti:
En ole käynyt rippikoulua ja siksi en vielä nyt viiskymppisenäkään ole naimisissa. Kyllä se luokkakaveri aikoinaan asian tiesi että ripari on käytävä. Miten tätä muuten selittää?
Nykyisin kyllä avioitua voi vaikkei rippikoulua ole käynyt. Siviilivihkiminen tuli vuonna 1917
Miksi ennenvanhaan. Miksi nykyään. Miksi tulevaisuudessa. Miksi minä. Miksi minä en. Miksi naiset. Miksi miehet. Miksi amerikkalaiset. Miksi vesi on märkää. Miksi kala haisee kalalta. Miksi kainalo haisee ammoniakilta. Miksi hiukset lähtevät. Miksi iho hilseilee. Miksi jalkahiki. Miksi lenkkarit. Miksi bensa. Miksi poliisi. Miksi jauhemaksa. Miksei lanttu. Miksi syöpä. Miksi testamentti, Miksi siivous. Miksi känsätuhkelo. Miksi isot korvat. Onko tänään. Mitä sitten.
On se parempi, kuin likaisilla veitsillä suoritettu julma pienen tytön silpominen jossain luolan perällä🤨
Maaseudulla oli vielä 1990-luvulla todella kummallista, jos ei käynyt rippikoulua. Olin yksi harvoista. Kotipaikkakunnallani ei myöskään ollut juuri lainkaan kirkkoon kuulumattomia. Isäni erosi jossain vaiheessa kirkosta, mutta se pyrittiin pitämään salassa, jottei olisi vaikuttanut äitini työkuvioihin.
Monissa maataloissa pidettiin vielä seuroja, eivätkä näiden kotien nuoret olleet mitenkään erityisen ”kilttejä”, esim. jokaviikkoinen ryyppääminen oli huomattavan yleistä jo seiskaluokalta alkaen. Jotenkin se ajatus puolison löytämisestä omalta kylältä eli yhä vahvana (eli jokaviikkoiset viinanhuuruiset pariutumiset yhdistettynä rippikoulun tärkeyteen).
Ehkä jossain on yhä tällaista, en tunne vanhan kotikuntani nykyistä tilannetta. Kyseessä ei ollut edes aivan pieni kunta, kuitenkin lähemmäs 10 000 asukasta.
On se edelleenkin - porvarisperheiden lapsille. Esim. Espoossa todella suosittu.
Alue: Aihe vapaa
Synnyin 1970-luvulla, ja vielä minun nuoruudessani isä sanoi ettei discoon tai tansseihin ennen kuin on rippikoulu käyty.