Lue keskustelun säännöt.
Ihmisillä on outo taipumus tehdä epäterveistä toimintamalleistaan ylpeydenaiheita
30.08.2026 |
Tämä on todella outo ja rasittava ilmiö. Ihminen saattaa esimerkiksi olla työnarkomaani ja olla ylpeä siitä huolimatta siitä että se aiheuttaisi haittaa muille elämän osa-alueille. Joku voi olla ylpeä siitäkin että juo paljon alkoholia, etenkin jos nuori ihminen kyseessä. Saatetaan olla ylpeitä siitäkin kun ollaan hyper-itsenäisiä eikä tarvita ketään vaikka usein kyseessä on coping-mekanismi jolla peitetään sitä ettei ole koskaan ollut turvallista tarvita ketään.
Kommentit (12)
Jep. Toksinen positiivisuus. Kaikki on ihanaa ja onnistuu kun vain joogaat ja meditoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etenkin tuo työnarkomania on jopa yhteiskunnallisesti hyväksytty kehuskelun aihe. Ei mitään väliä vaikka työnarkomaanilla lapsia, jotka sitten joutuvat kasvattamaan itse itsensä ja olemaan väsymyksestä raivoavan vanhemman sylkykuppeina, ainoastaan se on hienoa että ihminen tekee töitä 24/7.
Tämä juuri, yhteiskunta toimii tässä asiassa vääristävänä peilinä. Ja se sit saa aikaan sitä että ihmiset muun muassa laiminlyö lapsiaan vailla tunnontuskia. /Ap
Kyse lienee siitä, että välttämättömyydestä tehdään hyve. Eli kun muutakaan ei voi kuin olla oma itsensä.
Minäkin olen snobi, jota pidetään kielteisenä piirteenä, mutta en sitä peittele, koska se tulee ilmi joka tapauksessa enkä mahda sille mitään mistä pidän.
Vierailija kirjoitti:
Kyse lienee siitä, että välttämättömyydestä tehdään hyve. Eli kun muutakaan ei voi kuin olla oma itsensä.
Minäkin olen snobi, jota pidetään kielteisenä piirteenä, mutta en sitä peittele, koska se tulee ilmi joka tapauksessa enkä mahda sille mitään mistä pidän.
Ei ole useinkaan kyse välttämättömyydestä mutta on toki usein helpompaa tehdä epäterveistä toimintamalleista ylpeyden aihe kuin työstää sitä mistä ne toimintamallit kumpuaa. /Ap
Työnarkomania yhdistettynä mainitsemaasi hyperitsenäisyyteen toimii omalla kohdallani erinomaisesti. Olen tottunut selviytymään yksin muiden varaan laskematta, ja koska elämässäni ei ole niin kutsuttua lajitoveriperäistä rasitetta, voin kaikessa rauhassa keskittyä rakastamaani työhön. Yhdistelmä on hyvin pragmaattinen. En kylläkään sillä ylpeile: elän vain elämääni ainoalla osaamallani tavalla ja muita häiritsemättä. Ei meidän kaikkien elämä perustu sössöttämiselle ja läheisyyden kaipuulle. Jotkut meistä pitävät huolen ihan omista pikku asioistaan.
N33; ei koskaan kenellekään minkään arvoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työnarkomania yhdistettynä mainitsemaasi hyperitsenäisyyteen toimii omalla kohdallani erinomaisesti. Olen tottunut selviytymään yksin muiden varaan laskematta, ja koska elämässäni ei ole niin kutsuttua lajitoveriperäistä rasitetta, voin kaikessa rauhassa keskittyä rakastamaani työhön. Yhdistelmä on hyvin pragmaattinen. En kylläkään sillä ylpeile: elän vain elämääni ainoalla osaamallani tavalla ja muita häiritsemättä. Ei meidän kaikkien elämä perustu sössöttämiselle ja läheisyyden kaipuulle. Jotkut meistä pitävät huolen ihan omista pikku asioistaan.
N33; ei koskaan kenellekään minkään arvoinen
Totta kai jokainen saa tehdä kuten parhaaksi näkee ja monet selviytymismekanismit onkin käytössä juuri siksi että ne toimii paremmin kuin muut mahdolliseksi koetut vaihtoehdot. Mut se jos suhtautuu läheisyyden kaipuuseen halveksuen ja puhuu "sössöttämisestä" niin implikoi juurikin että omia tarpeita tukahdutetaan. Mainittakoon että olen itsekin hyper-itsenäinen mutta tiedostan varsin hyvin että tää ei ole tasapainoinen tila ja toivon että joskus olisin itseni kanssa siinä pisteessä että olisi mahdollista luoda turvallisia ihmissuhteita joissa on tilaa olla myös tarvitseva. /Ap
Surkuhupaisaa, että yhteiskunta ihailee työnarkomaniaa, mutta jos palat loppuun etkä kykenekään sitten enää mihinkään, olet silmänräpäyksessä hyödytön yhteiskunnan loinen. Höllätkäähän ihmiset ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin pitää kestää paskat tavat mitä itse tekee. Tekee ylpeyden aiheen siitä niin ei väliä enää niin paljon. Tai se kuulostaa sinusta että toinen ylpeilee vaikka he yrittävät puhua neutraalisti.
Varmaan löytyy syitä kun miettii vain
T.Kelaloinen
Vierailija kirjoitti:
Surkuhupaisaa, että yhteiskunta ihailee työnarkomaniaa, mutta jos palat loppuun etkä kykenekään sitten enää mihinkään, olet silmänräpäyksessä hyödytön yhteiskunnan loinen. Höllätkäähän ihmiset ajoissa.
Jep! Meidän yhteiskunnassa on vähän sitä piirrettä että ihmiset nähdään ensisijaisesti välinearvon kautta. Itseisarvoa ei niinkään tunnisteta. /Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhukset oikein leuhkivat sairauksillaan.
Surkea tapa se.
Vierailija kirjoitti:
Vanhukset oikein leuhkivat sairauksillaan.
Surkea tapa se.
No jotku kyllä joo 😅 Tai saattaa olla semmonen marttyyri-asenne /Ap
Etenkin tuo työnarkomania on jopa yhteiskunnallisesti hyväksytty kehuskelun aihe. Ei mitään väliä vaikka työnarkomaanilla lapsia, jotka sitten joutuvat kasvattamaan itse itsensä ja olemaan väsymyksestä raivoavan vanhemman sylkykuppeina, ainoastaan se on hienoa että ihminen tekee töitä 24/7.