Oikeestiko tohtoriopintoihin mielivän täytyy vaan otta yhteyttä eri tutkijoihin ja yrittää löytää kaksi,

Lääkiksessä saa tehdä tohtorin kuka tahansa, riittää kunhan löytää ohjaajan, jolla on annettavana aihe väikkäriin. Lääkäreistä noin 30 % väittelee jossain kohtaa uraansa.

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä joutuu vähän näkemään vaivaa. Ei tuo niin kauhean raskaalta kuulosta.

Työelämässä määrätyn suuruinen palkka napsahtaa tilille joka kuukausi. Tutkijakoululainen ei useimmiten tiedä, onko seuraavaksi vuodeksi ruoka- tai vuokrarahaa, ja nekin onnekkaat, jotka onnistuvat kovassa kilpailussa apurahan saamaan, ovat varsin köyhiä, sillä apurahat ovat pieniä. 

Moni kyllästyy ainaiseen epävarmuuten ja siirtyy kesken opintojen työelämään. Osa heistä saa myöhemmin väitöskirjansa valmiiksi työn ohessa, osa ei koskaan. Oma jälkikasvuni muiden mukana on valinnut työelämään siirtymisen. Raha ei vaan riitä, kun pariutuu ja perhe kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä joutuu vähän näkemään vaivaa. Ei tuo niin kauhean raskaalta kuulosta.

Työelämässä määrätyn suuruinen palkka napsahtaa tilille joka kuukausi. Tutkijakoululainen ei useimmiten tiedä, onko seuraavaksi vuodeksi ruoka- tai vuokrarahaa, ja nekin onnekkaat, jotka onnistuvat kovassa kilpailussa apurahan saamaan, ovat varsin köyhiä, sillä apurahat ovat pieniä. 

Moni kyllästyy ainaiseen epävarmuuten ja siirtyy kesken opintojen työelämään. Osa heistä saa myöhemmin väitöskirjansa valmiiksi työn ohessa, osa ei koskaan. Oma jälkikasvuni muiden mukana on valinnut työelämään siirtymisen. Raha ei vaan riitä, kun pariutuu ja perhe kasvaa.

Sen tohtorintutkinnonkin voi suorittaa muiden töiden ohella. Ei tarvitse rahoituksesta stressata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä joutuu vähän näkemään vaivaa. Ei tuo niin kauhean raskaalta kuulosta.

Työelämässä määrätyn suuruinen palkka napsahtaa tilille joka kuukausi. Tutkijakoululainen ei useimmiten tiedä, onko seuraavaksi vuodeksi ruoka- tai vuokrarahaa, ja nekin onnekkaat, jotka onnistuvat kovassa kilpailussa apurahan saamaan, ovat varsin köyhiä, sillä apurahat ovat pieniä. 

Moni kyllästyy ainaiseen epävarmuuten ja siirtyy kesken opintojen työelämään. Osa heistä saa myöhemmin väitöskirjansa valmiiksi työn ohessa, osa ei koskaan. Oma jälkikasvuni muiden mukana on valinnut työelämään siirtymisen. Raha ei vaan riitä, kun pariutuu ja perhe kasvaa.

Sen tohtorintutkinnonkin voi suorittaa muiden töiden ohella. Ei tarvitse rahoituksesta stressata.

Niin voi suorittaa kaiken muunkin koulutuksen. Usein tutkijakoulu onkin maisterien plan b, kun vakituista työpaikkaa ei löydy heti valmistumisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinun tarvitse muuta kuin löytää joku, joka maksaa palkkaa, ja hyväksyttää tutkimussuunnitelma. Useimmiten palkka on tutkimusryhmän johtajan hakeaa rahoitusta. Jälkimmäinen puolestaan on yliopistojen keksintöä ja oikeasti pelkkä muodollisuus, koska heidän agendansa on tuottaa nopeasti tutkintoja, joiden avulla he varmistavat tulevaisuuden rahoituksensa. 

 

Väitöskirjan voi tehdä ilman mitään tutkimusryhmää. Tässä on tiedekuntakohtaisia eroja ja siinäkin, millaista väitöskirjaa on tekemässä.

Voi mutta silloin on hankala tehdä uraa. Ja yleensä tarkoittaa myös ei-vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja. En itse lähtisi mustään hinnasta tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä joutuu vähän näkemään vaivaa. Ei tuo niin kauhean raskaalta kuulosta.

Työelämässä määrätyn suuruinen palkka napsahtaa tilille joka kuukausi. Tutkijakoululainen ei useimmiten tiedä, onko seuraavaksi vuodeksi ruoka- tai vuokrarahaa, ja nekin onnekkaat, jotka onnistuvat kovassa kilpailussa apurahan saamaan, ovat varsin köyhiä, sillä apurahat ovat pieniä. 

Moni kyllästyy ainaiseen epävarmuuten ja siirtyy kesken opintojen työelämään. Osa heistä saa myöhemmin väitöskirjansa valmiiksi työn ohessa, osa ei koskaan. Oma jälkikasvuni muiden mukana on valinnut työelämään siirtymisen. Raha ei vaan riitä, kun pariutuu ja perhe kasvaa.

Sen tohtorintutkinnonkin voi suorittaa muiden töiden ohella. Ei tarvitse rahoituksesta stressata.

Tutkimuksen ohella se vaatii ihan kohtalaisen määrän lisäopintojakin.

Itse tiesin jo maisterivaiheessa, että tohtoriopinnot kiinnostaa, joten valitsin silloin jo ohjaajan sitä ajatellen. Sitten pidin häneen kohtuu tiiviisti yhteyttä, tavattiin livenä, pyrin tekemään hyvän vaikutuksen ja hän suostui ohjaajaksi. Maisteriseminaarissa oli kaksi ohjaajaa, joista toisen tajusin sopivan väikkäriohjaajaksi, joten pyysin häneltä tapaamista, kyselin vinkkejä graduun, jutskailin asioista, kyselin hänen tutkimuksesta jne, eli loin suhteita. Seminaarin lopuksi pidin esityksen, johon panostin kovasti. Sitten kysäisin, että alatko toiseksi väikkäri ohjaajaksi. Nykyään monet tekee asioita etänä, esim moni osallistui seminaareihin etänä. Livenä paikalle, juttelua, tervehtimistä, hyvän vaikutelman antaminen ja sitten vaan kysyy. Suhteita siis ja ihan ilman mitään vaikutusvaltaisia vanhempia, vaan omalla käytöksellä ja kiinnostusta osoittamalla. Ai niin, otin myös graduvaiheessa yhteyttä alan tutkijoihin, joiden tutkimuksia käytin ja kyselin kiinnostuneena heidän tutkimuksista. Tutkijat mielellään puhuu niistä. Yksi tarjoutui ihan kirjoittamaan artikkelia kanssani. 

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanutkaan, että olis helppoa, mutta pääseekö kukaan, jolla ei ole jo valmiiksi kavereita ko. lafkassa? 

Pääsee. Mitäpä lottoat. 

🤷