Jos kylpyhuone on elinkaarensa päässä kuntotarkastuksen mukaan niin kuka maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ap kuvittelee jonkun muun maksavan hänen remonttinsa?

Kuntotarkastuksen teki taloyhtiö, taloyhtiö on myös maksajana ns. perustasoon asti eli tavallinen suihku, suihkukalusteet jne. ja jos asukas haluaa ekstraa, hän maksaa erotuksen.

Jos asukas haluaa tehdä remontin, mutta kuntotarkastuksen mukaan sille ei ole tarvetta, niin silloin taloyhtiö maksaa vesieristeeseen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä se yhdenvertaisuusperiaate on, meneekö se kaiken muun ohi? Eli kun yhtiökokouksessa kateelliset osakkaat eivät halua jollekin enempää kuin itselle, niin sääntöjen mukaista toimintaa ei sitten kokouksessa seurata, vaan mututuntumaa?

Laki ei tietääkseni tunne yhdenvertaisuusperiaatetta. Eli jos sitä ei ole yhtiöjärjestyksessä, tuskin on, sehän on vain mielikuvituksen tuotetta koko termi, niin mitään sellaista ei ole olemassakaan mitä tulisi sen perusteella tehdä

Asunto-osakeyhtiölaki todellakin "tuntee" yhdenvertaisuusperiaatteen, se on jopa sen keskeisiä periaatteita. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#O1L1P10 voi tutustua asiaan tarkemmin, ettei tule ihan läpiä puhuttua.

Voi olla, että monasti toimitaanki lainvastaisesti

Valkoihoiset

Kumpi sitten on voimakkaampi, yhdenvertaisuusperiaate vai laki siitä että yhtiö kustantaa sen mitä laki aiemmissa pykälissä vaatii. Tai että miten tämä ratkaistaan.

Ai niin, yhtiökokouksessa se ratkaistaan huutoäänestyksellä

Minulla olisi maksettu kokonaan NS. alkuperäiseen tasoon saakka, mutta halusin erilaisen sisustuksen, kuin mitä oli tarjolla, joten maksoin pytyn, suihkun, altaan yms. itse. Hyvä tuli.

Huutoäänestys ei ole äänestys, tai onhan se, muttei demokraattinen

sillä siinä yhdellä tai kahdella on kaikki äänet

Vierailija kirjoitti:

Kumpi sitten on voimakkaampi, yhdenvertaisuusperiaate vai laki siitä että yhtiö kustantaa sen mitä laki aiemmissa pykälissä vaatii. Tai että miten tämä ratkaistaan.

Jos on joskus maksettu jollekin yli perustason niin maksetaan kaikille.

Oletuksena maksetaan perustasoon.

Jos on joskus kieltäydytty tekemästä perustasoon niin moka on asukkaan joka ilman oikeudenkäyntiä tuon nieli. Ja tietty silloisen hallituksen myös, mutta heille on myönnetty jo vastuuvapaus.

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiö ja taloyhtiäö.

Taloyhtiö = talon asukkaat. Kaikki yhdessä.

Täloyhtiö = talon osakkeiden omistajat. Asukas voi olla vuokralainenkin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yhtiöjärjestyksestä.

Ei vaan osakeyhtiölaki tämän määrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yhtiöjärjestyksestä.

Ei vaan osakeyhtiölaki tämän määrittää.

Siis asunto- osakeyhtiölaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Hah, käyttöiän päässä. Ei tarkoita että siellä olisi jotain akuuttia ongelmaa. Itse joudut maksamaan kaiken

Vierailija kirjoitti:

Hah, käyttöiän päässä. Ei tarkoita että siellä olisi jotain akuuttia ongelmaa. Itse joudut maksamaan kaiken

Tai sitten vain odottelet että vauriot tulevat näkyviin, jonka jälkeen yhtiö maksaa ne. Kalliimmaksi tulee niin, mutta minkäs teet.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se yhdenvertaisuusperiaate on, meneekö se kaiken muun ohi? Eli kun yhtiökokouksessa kateelliset osakkaat eivät halua jollekin enempää kuin itselle, niin sääntöjen mukaista toimintaa ei sitten kokouksessa seurata, vaan mututuntumaa?

Kyllä sääntöjä pitää noudattaa, yhdenvertaisuus ei koske tilannetta, jossa joku on halunnut tehdä remonttinsa itse.

Vierailija kirjoitti:

Taloyhtiö perustasoon nykysääntöjen mukaan. Jos haluaa jotain erilaista, niin osakkeenomistaja maksaa erotuksen.

Tämä. 

Suomen asunto-osakeyhtiölain mukaisen perusvastuunjaon mukaan kylpyhuoneremontin maksaja määräytyy sen mukaan, kuka remontin tekee ja miksi. Kun kylpyhuone on teknisen elinkaarensa päässä, tilanne jakautuu seuraavasti:

Oikea vastaus selitettynä: Miten kulut todellisuudessa jaetaan?

Jos taloyhtiö järjestää remontin (esim. linjasaneeraus tai ryhmäkorjaus):

Taloyhtiö vastaa perustasosta kokonaisuudessaan (vaihtoehto 1).

Tämä tarkoittaa, että taloyhtiö maksaa rakenteet, vesieristeet, lattiakaivon, hanat, perustason laatat/muovimatot ja perussaniteetit. Kulu jaetaan kaikille osakkaille yhtiövastikkeen (yleensä neliöiden) mukaan.

Jos asukas haluaa perustasoa kalliimmat laatat tai erikoisemman suihkun, asukas maksaa itse tämän lisätyön ja materiaalin erotuksen.

Jos osakas haluaa remontoida kylpyhuoneen itse omassa aikataulussaan:

Vastuu jakautuu usein vesieristeeseen saakka (vaihtoehto 2), mutta siihen liittyy ehtoja.

Koska rakenteet ja vesieriste kuuluvat lain mukaan taloyhtiön vastuulle, taloyhtiö voi osallistua remonttiin maksamalla vesieristyksen materiaalit ja työn (tai antamalla niistä hyvityksen).

Taloyhtiöllä ei kuitenkaan ole pakkoa maksaa pintamateriaaleja tai purkutöitä, jos kyseessä on osakkaan oma, erillinen remontti ennen taloyhtiön yhteistä hanketta.

Miksi muut vaihtoehdot eivät sellaisenaan päde?

1. Taloyhtiö kokonaisuudessaan: Tämä pätee vain taloyhtiön yhteisessä hankkeessa ja vain perustasoon saakka. Se ei kata osakkaan omia luksustoiveita eikä päde automaattisesti silloin, jos osakas päättää remontoida yksin oma-aloitteisesti.

2. Taloyhtiö vesieristeeseen saakka ja asukas siitä eteenpäin: Tämä on yleinen käytäntö osakkaan omassa remontissa, mutta se ei ole automaattinen lakisääteinen nyrkkisääntö. Taloyhtiön pitää aina hyväksyä osallistuminen ja valvoa työn laatu.

3. Asukas kokonaisuudessaan: Osakas ei joudu maksamaan rakenteita ja vesieristystä yksin, sillä ne kuuluvat lain mukaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Jos yhtiö kieltäytyisi kokonaan osallistumasta elinkaarensa päässä olevan rakenteen korjaukseen, se laiminlyöisi lakisääteistä velvollisuuttaan.

Jos kyseessä on ajankohtainen remontti, kannattaa pyytää kirjallinen selvitys vastuunjaosta suoraan oman taloyhtiön isännöitsijältä.

Ostaja maksaa ja remontoi mieleisekseen noudattaen taloyhtiön sääntöjä ja kaupungin/kunnan rakennusjärjestystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yhtiöjärjestyksestä.

Ei vaan osakeyhtiölaki tämän määrittää.

No ei määritä, vaan yhtiöjärjestys menee edelle, jos siinä on vastuut jaettu jotenkin muuten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yhtiöjärjestyksestä.

Ei vaan osakeyhtiölaki tämän määrittää.

Siis asunto- osakeyhtiölaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Yhtiöjärjestyksessä voidaan sopia toisin ja se menee edelle. 

”Elinkaarensa päässä” ei kyllä tarkoita oikein mitään muuta kuin että kylppäri ei ole enää uusi eikä parhaimmillaan.  

Se ei tarkoita sitä että kylppäriä ei voisi käyttää, tai että se pitäisi pistää remonttiin samantien. Varsinkin jos kivirakenteinen talo niin mahdollisen vuodon vaikutukset ovat aika pienet. Ei se betonilattia siitä tuhoudu jos se kostuu.

Vanhoissa taloissa oli ihan yleistä että suihku kellarissa laski suoraan paljaalle betonilattialle. Siis joka kerta kun suihkua käytettiin niin rakenteet kastuivat eivätkä ehtineet kuivua ennen seuraavaa käyttöä. 

Nykyään ihmiset ovat ihan sekopäisiä kosteuteen liittyvien asioiden kanssa. 

Periaatteessa useimpien talojen laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Pitäisikö sitten kaikki ennen vuotta 1976 rakennetut talot purkaa? No ei tietenkään.