Te jotka kävitte ammattikoulun, minkälaisia muistoja teille jäi siitä ajasta?

Vierailija kirjoitti:

Laiskat opettajat, joiden opetus oli vain piirtoheitinkalvojen vaihtamista. Ja niin nopeasti, että piti kirjoittaa niin nopeasti ettei kerennyt sisäistää asiaa, eikä edes tekstistä saanut jälkikäteen selvää.

Tyttöjen härskit ja seksistiset puheet. 

Totta, olisipa tuollaisia tyttöjä vielä, ihan parhaita.

Huonot kokemukset, opettaja yritti saada minut lopettamaan koulun ja tietyllä tavalla myös kiusasi minua koska olin luonteeltani hänen mielestään liian ujo/hiljainen ja tyhmänäkin hän piti minua. Noh, lopulta lopetin ja vaihdoin aikuisopiskelulinjalle ja kappas eipä ollut siellä opettajalle mitään minua vastaan, vaan päinvastoin, sain hyvät arvosanatkin. 

Ei valittamista.

Minulla ei ole käymistäni amiksista mitään hyvää sanottavaa.

Ensimmäisessä opiskelin logistiikkaa puoli vuotta. Luokkakaverit kuin opettajat olivat perseestä ja huusivat koko ajan. En tuntenut kuuluneeni siihen joukkoon. Erosin koulusta ja menin toiseen oppilaitokseen opiskelemaan VALMAa (tutkintoon valmentava koulutus).

VALMAssa opettajat puhuivat koko ajan lässytellen ja pahoitellen koko ajan pienestäkin jutusta. Pahoittelivat silloinkin kun en päässyt mukaan luokkaretkelle Sipoon yleiselle uimarannalle, joka ei kiinnostanut minua tippaakaan. VALMAssa kaikki koulupäivät olivat 3h pituisia klo 8-11 tai klo 12-15 täytellen YTO-aineiden tehtäviä (joista ei tippunut kuitenkaan opintopisteitä). Ei ollut todellakaan kivaa kulkea julkisilla 50 minuutin kestoista matkaa vain laputtaakseni 3 h kuluttua samat 50 minuuttia kotiin. Tosin joka toinen koulupäivä oli etäopetusta (tämä siis korona-aikana). Tutustuin koulutuskokeilussa kiinteistönhoitajan ammattiin, josta olin niin innostunut, että päätin opiskella kiinteistönhoitajaksi. Opiskelupaikan varmistuttua, keskeytin VALMAn opinnot jälkeen ja siirryin kolmanteen amikseen kiinteistölinjalle. Ehdin viipyä VALMAssa 4 kk.

Kiinteistölinjassa opettajat olivat perseestä ja huusivat koko ajan. Koulu tuntui henkisesti logistiikka 2.0:lta, paitsi että luokkakaverit olivat ystävällisiä. Opettajat romahduttivat minulla motivaation opintoja kohtaan häiriten koko ajan opiskelua kiusaamalla. Asiaa ei yhtään auttanut sekään että tavallisesti koulupäivät (kestoltaan 3-6h/pv), koostuivat luokassa istuskelusta ja peukaloiden pyörittämisestä. Jos tehtäviä oli, ne loppuivat nopeasti enintään kahdessa tunnissa. Opetuksen sijasta puhuimme elämästä ja arjesta. Ei ollut todellakaan kivaa saapua ajoissa tunnille, vaikka ei ollut opetusta. Lisäksi opettajat saapuivat aina 10 minuuttia myöhässä luokkaan. Ihmeen kaupalla jaksoin kuitenkin ne paskat 3 vuotta peukaloiden pyörittelyä ja opettajia. Valmistuttuani en osaa kiinteistöalasta yhtään mitään, ja ainoat asiat mitkä minua lohduttaa, että laajennettu oppivelvollisuus on suoritettu, ja työttömyyden alussa ei tarvinnut odottaa kuukausia ennen kuin työmarkkinatuen päivärahat alkoivat kertyä.