Vanhustyö osastolla on aivan hirveää!!! Joka ikinen päivä samat

Minä olen pitänyt vanhuksista ihan teini-ikäisestä saakka. Olin monta vuotta aivan erilaisessa ammatissa, kunnes tein kuten sydän sanoi.   Hakeuduin koulutukseen ja työni on nyt vanhusten parissa.  Teen sitä rakkaudella. Tunnen muitakin, jotka ovat tulleet alalle vanhemmalla iällä, meillä saattaa olla elämänkokemuksen tuomaa näkökulmaa joka on arvokasta monella tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Luolamieskaudella ihmiset eli kolmekymppiseksi. Ehkä sillä on tarkoitus.

Nyt ihmisen loppuvuodet on tollasta karseeta kidutusta vaan. Eivät ne vanhuksetkaan taatusti tuosta nauti.

 

Ei ne nauti. Ihminen on vain eläin muiden eläinten ja luonno joukossa, joka yrittää nyt kokeilla äärirajojaan planeetan ulkopuolella. Ei tule mitään.

Hoitoala on täyttä paskaa ja kusta. Kehitysmaalaisia ei haittaa kun kotimaassa ihan sama meininki kaiken ikäisillä.

Paskaa vaatekomerossa, kusta kukkaruukuissa, silmä mustana 80-v. Kalevin hyökkäyksen jäljiltä, hiv-henkilön veriysköksiä naamaan/silmiin, veriset naarmut Eila-mummon pitkistä kynsistä kämmenselissä. Tätä on työ vanhusyksikössä, ja palkalla ei tule toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Luolamieskaudella ihmiset eli kolmekymppiseksi. Ehkä sillä on tarkoitus.

Nyt ihmisen loppuvuodet on tollasta karseeta kidutusta vaan. Eivät ne vanhuksetkaan taatusti tuosta nauti.

 

30-40 kuulostaisi itselleni oikein sopivalta elinajalta. En ole mitenkään erityisemmin masentunut, mutta koen vain, että olen saanut elää tarpeeksi. Ei ole mitään tarvetta elellä yhdeksänkymppiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Muistisairaat sotkevat vielä monesti paikat paskallaan kun käsi vaippaan ja sen jälkeen taiteilemaan. Pahimmat syövätkin paskaansa. Kaikkinensa muistisairaat on itselleni se kaikkein haastavin ryhmä häröilemässä.

Ei saa astua Lillin kakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun ihminen on itselleen sopimattomassa työssä, siitä kärsii ennenkaikkia asiakkaat (tai potilaat). Miksi kouluttauduit alalle?

Tuttu kouluttautui alalle yli 50-vuotiaana. Ja on nyt kahden vuoden jälkeen burnout. Ihmettelin että miksi kouluttautui alalle? Yhtäkkiä halusikin lähihoitajaksi? Ikinä ei ollut alasta kiinnostunut. Päinvastoin. 

 

Mitä muuta työtä on tarjolla? Vai onko ympärivuorokautinen vanhushoito ainoa työ mitä tarjolla? 

Yleensä niitä vapaita työpaikkoja on eniten Vanhus puolella. Varsinkin yksityisillä, missä mopataan ja siivotaan omien töiden lisäksi. Päälle muutama kielitaidoton työntekijä. Näihin menee töihin ne, jotka ei muualle pääse. 

Hyvissä paikoissa on vähän paikkoja auki ja vaihtuvuus pieni. Ja näistä laiskiaidet ja ammattitaidottomat saa aika nopeaa lähteä, koska hyvää työvoimaa on saatavilla. 

Lähihoitajaksi koulutetaan väkisin työttömiä, oppimisvaikeuksista kärsiviä ja kielitaidottomia ulkomaalaisia. Miten voitte kuvitella, että hoito on silloin laadukasta

.

Miksi helvetissä olet hakeutunut tuolle alalle? Senhän tietää kyllä mitä on luvassa ja ihmisellä täytyy olla oikea halu auttaa, että pystyy tekemään tuota työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun ihminen on itselleen sopimattomassa työssä, siitä kärsii ennenkaikkia asiakkaat (tai potilaat). Miksi kouluttauduit alalle?

Tuttu kouluttautui alalle yli 50-vuotiaana. Ja on nyt kahden vuoden jälkeen burnout. Ihmettelin että miksi kouluttautui alalle? Yhtäkkiä halusikin lähihoitajaksi? Ikinä ei ollut alasta kiinnostunut. Päinvastoin. 

 

Mitä muuta työtä on tarjolla? Vai onko ympärivuorokautinen vanhushoito ainoa työ mitä tarjolla? 

Yleensä niitä vapaita työpaikkoja on eniten Vanhus puolella. Varsinkin yksityisillä, missä mopataan ja siivotaan omien töiden lisäksi. Päälle muutama kielitaidoton työntekijä. Näihin menee töihin ne, jotka ei muualle pääse. 

Hyvissä paikoissa on vähän paikkoja auki ja vaihtuvuus pieni. Ja näistä laiskiaidet ja ammattitaidottomat saa aika nopeaa lähteä, koska hyvää työvoimaa on saatavilla. 

Lähihoitajaksi koulutetaan väkisin työttömiä, oppimisvaikeuksista kärsiviä ja kielitaidottomia ulkomaalaisia. Miten voitte kuvitella, että hoito on silloin laadukasta

.

Hoidettavasta aineksesta johtuen ei taitaisi laadukkaampi hoito auttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka eutanasia laillistettaisiin, ei kaikkia lääkäreitä pakoteta siihen. Suomesta löytyy varmasti riittävä määrä niitä lääkäreitä, jotka suostuvat antamaan kärsivälle ihmiselle vapautuksen tuskistaan tai ihminen voi ottaa ko. lääkkeen itse.

Eutanasian laillistaminen ei ole mikään ratkaisu vanhustenhoidon laadun parantamiseen hoitolaitoksissa.

Kun ei jakseta (resurssit)  tai osata (johdon/henkilökunnan epäpätevyys) hoitaa, niin tuo ei saa olla vastaus. 

Ajatteletko tosiaan, että eutanasiaa kannatetaan siksi, että se ratkaisisi vanhustenhoidon haasteet/ongelmat hoitolaitoksissa? Kyse on paljon laajemmasta asiasta, vaikka toki se osin helpottaisi vanhusten ja vanhustenhoidon haasteita, mutta siitä syystä kukaan tervejärkinen ei ole eutanasiaa vanhuksille toivonut. 

Täällä on keskusteltu useista vanhusten hoitamiseen liittyvistä asioista, ja yksi niistä on, että jos erittäin kivulias, ahdistunut ja syystä tai toiseta jo elämän loppupuolella oleva ihminen haluaisi saada eutanasian, niin pitäisikö vai eikö sitä pitäisi saada. Jotkut ovat merkinneet sen hoitotahtoonsakin ennen muistinsa menettämistä, mutta hekään eivät tietenkään eutanasiaa Suomessa saa. 

On mielenkiintoista, että he, jotka esim. eduskunnassa ja hallituksessa vastustavat eutanasian laillistamista, he myös puolustavat erään "valitun maan (I)" jatkuvia so tahyö kkäyksiä eri maihin, eli ihmisten systemaattista ja harkittua tapp amista, kaiken ikäisten siivilienkin ja samalla he hurskastelevat, kuinka ison kirjan ohjeiden mukaan elävät eivät voi sallia kuolinapua kenellekään, koska se on heidän mielestään tapp amista ja siis syn ti.

Joku päivä moni heistä tulee itsekin eutanasiaa toivomaan, jopa anelemaan - valitettavasti.

Mitä logiikkaa vai pikemmin politiikkaa tuo on?  Vanhusten hoidon ongelmat, tai hoitoalan ongelmat ylipäätään on käsiteltävissä erikseen kuin maan puolustus. Pari pientä puoluetta ei pysty vastustamaan eutanasiaa jos sillä on laaja kannatus. Se kirjataan vain mielipiteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo aloitus ei ole todellinen vaan jokin trollausjuttu. Joku teinipoika kehitellyt koska aihe on hänestä vastenmielinen.   Olen tehnyt työtä vanhusten kanssa hyvin kauan. Jokainen päivä ei suinkaan ole samanlainen, aina löytyy ilon pilkahduksia, aidosti. Jokaista vanhusta kohdellaan kunnioituksella siellä missä minä olen töissä. Kaikki tunteet, huumori, suru ja pelko ovar mukana elämän loppuun asti.  Niitä ei välttämättä pysty enää sanallisesti ilmaisemaan, mutta kaikki ovat kokeneet koviakin kohtaloita joita kantavat mukanaan. He ansaitsevat avun kun elämä on loppusuoralla, niin meistä jokainen kerran. 

Niin vanhat yleensä ottaen, kun on vielä vastavuoroisuutta, mutta muistisairaat ja mt-tapaukset on niitä jotka rasittaa. 

Olen kyllä onnellinen, kun olen vanhuspuolella vain käymässä muutaman tunnin viikossa, henkilökohtaisena avustajana, eivätkä paskahommat kuulu minulle. Haen asiakkaani ja mennään harrastamaan jotain pariksi tunniksi ja takaisin. (En ole eläissäni tahtonut hoitoalalle, juuri näistä syistä - olin nuorena työkokeilussa vanhainkodissa ja tein monta runoa noista eritepäivistä. Tykkään silti vanhuksista mutta en siitä kakkashowsta.)

Itse olen myös vanhusalalla töissä ja pahimpia puolia on muistisairaiden kanssa vääntäminen. Se on todella, todella uuvuttavaa. Joka päivä saat kestää samaa vänkäämistä ja aina samoista aiheista. Sinulla täytyy olla lehmän hermot tässä työssä.

Ainoo kiva oli naisten suihkutus ja naisten vaippojen vaihto. 

T.Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi meille on tulossa kauniita nuoria hymyileviä ahkeria filippiiniläisiä, jotka korvaavat ympäristöä ja toisia vihaavan laiskan ja suomihoitajan. 

Ne on köyhiä, ja omassa maassaan heillä on vielä kurjemmat olot. Tulevat siis rahan takia. Eivät kutsumuksesta. Eivätkä ole erityisen ahkeria tai omatoimisia. Huomaat kyllä. 

Tekevät paljon isojakin virheitä, koska kielitaito puutteellinen. Tätä asiaa ei voi hymyllä korvata.

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa voi haluta vain itselle eikä muille. Se, että keskusteluun aina vedetään sairaat ja vanhukset kollektiivisena ryhmänä, kertoo juuri siitä, että ne, jotka vaativat eutanasiaa, tarkoittavat ne pillerit toisten suihin, koska he ovat varmoja, että ne muut haluavat tai ainakin joutavat kuolla.

Vanhukset usein toivovat pääsevänsä pois elämästä, minunkin äitini sanoo sitä lähes päivittäin. Hän on merkannut sen hoitotahtoonsa sen jälkeen, kun sai muistisairaudesta diagnoosin.

Vanhusten kohdalla tulee muuta väestöä enemmän esiin toiveita eutanasiasta - ymmärrettävästi. Ueimmiten vanhus alkaa toivoa eutanasiaa, kuolinapua tai edes niitä "kuolinpillereitä" itse otettavaksi siinä vaiheessa, kun terveydentila on sellainen, että vanhus on muiden armoilla eikä kykene enää hallitsemaan elämäänsä. Jos vanhuksen on  koettavana voimakkaita kipuja, paljon kaatumisia ja loukkaantumisia ja niiden myötä lisää kipuja, niin on ymmärrettävää toivoa pääsevänsä pois. Kylähän vanhukset tai muut kuolemansairaat ihmiset tiedostavat, ettei  mitään ihmettä, eli hyvälaatuista elämää ole enää tulossa, vaan pelkästään ns. alamäki kohti kuolemaa.

Rakastan äitiäni ja toivon todella jotain ihmettä, että hän saisi parantua ja voisi vielä tehdä mieleisiään asioita, mutta hän on jo 87-vuotias ja istuu tai makaa päivät pitkät masentuneena. Jos yrittää lähteä liikkeelle rollaattorin kanssa, niin useimmiten hän kaatuu. Lonkka on jo leikattu kertaalleen ja tällä hetkellä on kovat kivut ja isot mustelmat olkapäässä.

Ymmärrätkö nyt, miksi vanhukset  ja sairaat"vedetään" mukaan, kun eutanasiasta keskustellaan.  Harva terve ihminen eutanasiaa haluaa.