Omasta tahdosta osa-aikaisesti töitä tekeville kysymystä

Teen 30h viikko ja tienaan ihan riittävästi että edes jaksaisi kiinnostua ajattelemaan muita 

Terveysrajotteen vuoksi piti vaihtaa työnkuvaa firman sisällä, ja sopiva työ on osa-aikainen. Rajoite oli aikoinaan vuosia niin kuormittava että vetäsin burnoutin josta ei näy kokonaan toipuvan koskaan, joten tämä sopii minulle, vaikka rahassa en ryve tietenkään, mutta olen oppinut siihen sopeutumaan. On isoa palkkaa ihanampaa tehdä lyhyttä päivää terveempänä ja iloisempana, jaksan auttaa läheisiäkin ym merkityksellisiä asioita. Töiden takia  en aio enää enempää sairastua!

Teen mutta joudun lopettamaan kohta,paras kompromissi vapaan ja rahan suhteen.

Sen verran korkeasti palkattu työ, ettei kokoaikaisuus kannata kun osa-aikasestikin tienaa hyvin. 60 % marginaaliverolla ei viitsi itseään enempää rasittaa, täyttä päivää tekisin vaikka jos palkka siitä tulis mulle eikä verottajalle

En jaksa tehdä kokoaikatyötä. Ehkä jaksaisin jos pääsisin tekemään jotain kiinnostavaa, käyttämään taitojani ja kehittymään, työ olisi omassa työhuoneessa tms rauhallisessa ympäristössä tehtävää eikä olisi vuorotyötä.

Joitakin tuntuu nyppivän se, että omien olemattomien rahataitojensa ja kulutushimojensa vuoksi joutuvat raatamaan enemmän kuin oikeati  tahtoisivat. Siitä vapaaehtoisesti osa-aikanen -ihan pelkällä olemassaolollaan- ikävästi muistuttaa (sitä enemmän, mitä vähemmän valittaa rahasta), joten pitäähän se nokitella jotenkin.

Suurinta osaa ei kiinnosta, tai ovat tyytyväisiä kun huomaavat että elämässä on vapaus monenlaisiin valintoihin. Omassa työpaikassani en myöskään ole ainoa 80Prossanen, tosin ehkä ainoa 80 prossanen yhden vanhemman taloudessa.