Lue keskustelun säännöt.
Korkeakouluhauista: ensikertalaisuuskiintiöstä pitäisi luopua
04.06.2026 |
Jos on vaikka kulunut 10 vuotta valmistumisesta, pitäisi olla oikeus ilman tiukennuksia sisäänpääsyssä hakea uusiin mahdollisuuksiin elämässä. Kaikilla ei ole ollut onnea, että siitä ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta olisi syntynyt kestävää uraa. Suomessa väitetään, että jokainen on oman onnensa seppä ja aina voi opiskella saavuttaakseen paremman aseman ja toimeentulon. Miten, jos parista ei-ensikertalaispaikasta taistelevat pääsykokeissa sadat ja tuhannet ihan hyvät hakijat? Ensikertalaiskiintiö ei auta edes nuoria, koska yhä useampi nuori ei jatka lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin, kun väärän alan valitsemisesta seuraa elämän mittainen rangaistus.
Kommentit (58)
Ensikertalaisuus pois ja parhaiden valinta. Miksi huonoimmilla pisteillä, huonommalla soveltuvuudella ja huonommalla motivaatiolla olisi oikeutettu opiskelupaikkaan?
Plus toisen asteen päättäneiden välivuosi on halvempi. Todella monet nuoret voivat asua vielä vanhempiensa nurkissa eikä heidän asumistaan yms. tarvitse yhteiskunnan maksaa. Keski-ikäinen työtön maksaa huomattavasti enemmän ja yhteiskunnan elätettävänä voi olla lapsetkin ja asunto ja koko eläminen. Olisi kannattavaa saada hänet ensin uusille urille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ek-kiintiö oli muutenkin aivan paska muutos!
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni ei ole uskaltanut vielä hakea minnekään, kun ei osaa valita. Ei ole mahdollisuutta epäonnistua, ettei menetä ensikertalaisuutta.
Voihan sitä hakea ja opiskella jonkin ammattitutkinnon tms. Myös avoimessa korkeakoulussa voi lukea aineita, ilman että menettää ensikertalaisuuden.
Ensikertalaisuus koskee vain korkeakoulututkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Tuttava luki 50+ iässä yliopistotutkinnon, arvatkaa työllistyikö. Jostain oudosta syystä myös irtisanoutui vakituisesta työstään valmistumisen yhteydessä.
Minä valmistuin tasan 40-vuotiaana, enkä työllistynyt.
Minusta ei pitäisi poistaa. Tämä siksi että etusijalla pitää olla ne joilla ei vielä ole yhtään tutkintoa eikä yhtään opiskelupaikkaa. Kaikkein pahin yhteiskunnalle ja yksilölle on se että tippuu koulutuksen ulottamattomiin heti peruskoulun tai lukion jälkeen. Näiden jälkeen kun työllistymismahdollisuus on hyvin huono.
Jokainen tutkinto maksaa yhteiskunnalle paljon rahaa ja siksi niitä opiskelupaikkoja on rajoitettu määrä. Ei ole yhteiskunnan etu että ihmiset suorittavat kalliita tutkintoja yksi toisensa jälkeen ja vievät harvat opiskelupaikat niiltä joilla ei tutkintoja vielä ole. Jos olet riittään hyvä ja motivoitunut niin kyllä se opiskelupaikka irtoaa muillekin kuin ensikertalaisille. Ilman työtä se ei irtoa kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava luki 50+ iässä yliopistotutkinnon, arvatkaa työllistyikö. Jostain oudosta syystä myös irtisanoutui vakituisesta työstään valmistumisen yhteydessä.
Minä valmistuin tasan 40-vuotiaana, enkä työllistynyt.
Itse valmistuin 38-vuotiaana AMK:sta ja olen työllistynyt hyvin. Olen vaihtanut työpaikkaakin monta kertaa. Valitsin kyllä tarkoituksella selaisen alan jossa tiesin olevan hyvin töitä. Ensimmäinen tutkintoni oli yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni ei ole uskaltanut vielä hakea minnekään, kun ei osaa valita. Ei ole mahdollisuutta epäonnistua, ettei menetä ensikertalaisuutta.
Voihan sitä hakea ja opiskella jonkin ammattitutkinnon tms. Myös avoimessa korkeakoulussa voi lukea aineita, ilman että menettää ensikertalaisuuden.
Ensikertalaisuus koskee vain korkeakoulututkintoja.
Mutta kannattaa ensin opiskella ammattitutkinto, koska korkeakoulutetut menevät ammattihaussa jonon hännille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Niinpä. Mulla on vuoden 2012 ammattikoulutodistuksessa pelkkiä kiitettäviä, mutta todistus ei ollut yhteishaussa minkään arvoinen. Ylioppilastodistus taas saa olla vaikka vuodelta 1985 ja se kelpaa todistusvalintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Niinpä. Mulla on vuoden 2012 ammattikoulutodistuksessa pelkkiä kiitettäviä, mutta todistus ei ollut yhteishaussa minkään arvoinen. Ylioppilastodistus taas saa olla vaikka vuodelta 1985 ja se kelpaa todistusvalintaan.
Juuri tämän takia kannattaa mennä lukioon. Minunkin olisi ollut huomattavasti vaikeampi vaihtaa alaa ja opiskella uusi tutkinto jos en olisi ollut ylioppilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Niinpä. Mulla on vuoden 2012 ammattikoulutodistuksessa pelkkiä kiitettäviä, mutta todistus ei ollut yhteishaussa minkään arvoinen. Ylioppilastodistus taas saa olla vaikka vuodelta 1985 ja se kelpaa todistusvalintaan.
Juuri tämän takia kannattaa mennä lukioon. Minunkin olisi ollut huomattavasti vaikeampi vaihtaa alaa ja opiskella uusi tutkinto jos en olisi ollut ylioppilas.
Miten tuota olisi kukaan osannut ennustaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Niinpä. Mulla on vuoden 2012 ammattikoulutodistuksessa pelkkiä kiitettäviä, mutta todistus ei ollut yhteishaussa minkään arvoinen. Ylioppilastodistus taas saa olla vaikka vuodelta 1985 ja se kelpaa todistusvalintaan.
Ei kelpaa ylioppilastutkinto ainereaalia edeltävältä ajalta. Toki sitä voi aina käydä päivittämässä.
ohis
Jatko-opintovalintajärjestelmässä on kaksi perustavanlaatuista valuvikaa:
1. Yliopistoon voi päästä opiskelemaan pelkillä yo-kirjoitusten arvosanoilla
2. Ensikertalaiskiintiöt
Molemmista pitäisi luopua kokonaan ja kaikkien pitäisi tehdä pääsykokeet. Yo-arvosanoista voisi ehkä jotain pisteitä antaa mutta maksimissaan 25 % kokonaispisteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ennen etusijalla ensikertalaisten jälkeen pitäisi olla ne, jotka ovat ottaneet paikan vastaan, mutta eivä valmistuneet.
Entiseen aikaan ylioppilaiksi kirjoitettiin kolmessa vuodessa ja ensikertalaiset saivat lisäpisteitä ensimmäisellä hakukerralla kun valmistautumisaika jäi lyhyeksi. Opiskelupaikoista yleensä puolet jaettiin pääsykokeeen perusteella ja loput pääsykokeen sekä ylioppilastodistuksen perusteella. Silloin oli myös hankaluutta päästä joillekin aloille mutta tuskin hakurumba kesti sen enempää kuin nyt.
Omasta mielestäni pitäisi rajoittaa hakukertoja vaikka kolmeen eli jos kerrran on hankala päästä sisään niin hakijan pitäisi miettiä vaihtoehtoista alaa tai hakeutua ulkomaille opiskelemaan kuten jotkut jo tekevät. Se on selvää että kaikista halukkaista ei koskaan voi tulla näyttelijöitä tai lentäjiä koska opiskelupaikkoja on aina rajoitettu määrä.
Muualla maailmalla valmistutaan yliopistosta 22-24 vuotiaina. Täällä alkaa olemaan tilanne, että ensimmäiseen opiskelupaikkaan päästään samoilla hujakoilla. Valmistuminen tapahtuu 30v tienoilla keskimäärin. Osa tietysti jatkaa täällä uuteen tutkintoon, koska ei työllisty ensimmäisellä tutkinnolla. Kuinka kalliiksi tämä tulee meille, jos valmistuminen tapahtuu yliopistosta (tai AMK) 10v vanhempina kuin muissa teollisuusmaissa?
Muualla se alan vaihtaminen on tehty huomattavasti helpommaksi. Ei rankaista väärälle alalle päätymisestä samallalailla. Lisäksi n. 40% joka ikäluokasta koskeva asepalvelus hidastaa tuota valmistumista vähintään vuodella, usein kahdella.
Monessa maassa tuo vaihto tehdään opiskelemalla työn ohella, ei tekemällä 3-4 tutkintoa opintotuella. Osassa vielä joutuu jopa maksamaan opiskelusta. Mutta olisihan se kiva elää aikuisikä opiskelemalla muiden maksaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Hakuprosesssin tulisi olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen huolimatta iästä sukupuolesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa onko jollain joku tutkinto jo vai ei sillä hakuprosessilla. Tosi huolissaan kun jengi vetää ohituskaistaa eksaktia ymmärtämystä ja tietoa vaativille e aloille että miten siellä sitten kohtuus ja oikeus toteutuu.
Toisekseen tuo tasa-arvoisuus ei toteudu kun ensikertalaiset saa valtaosan paikoista ja loput saa muutaman jämäpaikan vaikka tekisivät suuren työn ja saisi paremmat tulokset kokeessa.
Tässä vielä sekin että pisteytysuudistusten takia todistusvalinnassa huomioidaan vaan 1.8.2015 alkaen suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Eli sitä vanhemmilla amispapereilla ei tee enää mitään. Ei ole tasa-arvoista mielestäni
Niinpä. Mulla on vuoden 2012 ammattikoulutodistuksessa pelkkiä kiitettäviä, mutta todistus ei ollut yhteishaussa minkään arvoinen. Ylioppilastodistus taas saa olla vaikka vuodelta 1985 ja se kelpaa todistusvalintaan.
Juuri tämän takia kannattaa mennä lukioon. Minunkin olisi ollut huomattavasti vaikeampi vaihtaa alaa ja opiskella uusi tutkinto jos en olisi ollut ylioppilas.
Miten tuota olisi kukaan osannut ennustaa?
Ihan järjellä ajattelemalla ja ottamalla selvää asioista. Nykyäänkään moni ei tätä ajattele kun mouruaa että amis antaa ihan samat valmiudet jatko-opintoja varten kuin lukio ja siksi lukioon meneminen on tyhmää. Minun lapset menevät lukioon jo pelkästään sen takia että alan vaihtaminen ja opintojen jatkaminen on lukiopohjalta helpompaa myös tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Jatko-opintovalintajärjestelmässä on kaksi perustavanlaatuista valuvikaa:
1. Yliopistoon voi päästä opiskelemaan pelkillä yo-kirjoitusten arvosanoilla
2. Ensikertalaiskiintiöt
Molemmista pitäisi luopua kokonaan ja kaikkien pitäisi tehdä pääsykokeet. Yo-arvosanoista voisi ehkä jotain pisteitä antaa mutta maksimissaan 25 % kokonaispisteistä.
Tässä olisi se ongelma että lukiosta tai ammattikorkeakoulusta keväällä valmistuneiden olisi huomattavasti vaikeampaa päästä opiskelemaan samana syksynä ja yhä useammalla tulisi välivuosi. Nykysysteemillä yritetään nimenomaan edesauttaa sitä että mahdollisimman moni valmistunut pääsisi suoraan opiskelemaan ilman välivuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset opinnot maksulliseksi, myös suomalaisille.
Eli jos ei työllisty ekalla tutkinnolla, niin on parempi olla työttömyystuella eläkeikään asti?
Palstallahan on kavereita, joilla on 3-4 tutkintoa ilman työpaikkaa (taannoinen keskustelu työllistymisestä). Jotain vikaa nykysysteemissä on, koulutetaan aloille, joilta harva työllistyy. Ihmisten tulevaisuus tuhoutuu. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon plus vaikutus näiden ikiopiskelijoiden tulevaisuuteen.
Talous pitäisi saada kasvuun, nyt verotus tuhoaa yrittämisen ja uuden työntekijän palkkaamiseen, harvalla on enää ostovoimaa palveluihin. Kasvun myötä ja keskittämällä opiskelupaikat työllistäville aloille, voisi olla meillä mahdollisuuksia.
3-4 tutkinnon työttömät jampat ovat varmasti amistutkintoja tehneitä. Triplamaistereita on todella vähän ja heistä varmasti lähes kaikki työikäiset ovat töissä. Ei tuo edes olisi mahdollista ilman työntekoa tai isoa perintöä.
Oli tuossa tuplamaistereita, sekä päälle joku AMK tutkinto ja amis. Teologian maisteri/egyptologian maisteri ja tanssitaiteen kandin tutkinto ei välttämättä ole se paras kombinaatio työllistymiseen Suomessa.
Sitten olisi kiva tietää miten tuo on taloudellisesti mahdollista. Olen siis itse tuplamaisteri ja toisen tutkinnon tekeminen tarkoitti osa-aikatyötä, soluasunnossa asumista sekä makaronia ketsupilla. Ilman osa-aikatyötä edes toisen maisterin tekeminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista saati sitten useampi tutkinto.
olen tuplamaisteri sekä yrittäjä.
Ensimäisen tutkinnon tein, samaan aikaan perustimme opiskelukaverin kanssa yrityksen jossa edelleen työskentele.
Toisen tutkinnon tein kun lapset lähtivät opiskelemaan, tämänkin tein työn ohessa.
Muualla se alan vaihtaminen on tehty huomattavasti helpommaksi. Ei rankaista väärälle alalle päätymisestä samallalailla. Lisäksi n. 40% joka ikäluokasta koskeva asepalvelus hidastaa tuota valmistumista vähintään vuodella, usein kahdella.