Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ”kansalaiskoulu”?
29.12.2020 |
Oliko se joku toisen asteen tai jatkokoulutus? Mitä tarkoittaa, jos jollain lukee koulutus-kohdassa ”kansalaiskoulu”?
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Aika monille oppikoulun esteenä oli raha, ei oppimiskyky. Oppikoulu oli maksullinen.
Meidän oppikoulussa (Tuttönormaalilyseo) oli joka luokalla n.k. vapaaoppilaita, jotka eivät edes valtion koulun alhaista lukulausimaksuja maksaneet. Raha ei ole ollut esteenä vaan vanhempien ajatusmaailma.
Katsos kun se koululainen pitää elättääkin. Ei riitä, että maksaa lukukausimaksut.
Noina aikoina pääsi töihin nuorempana kuin nykyään, ainakin lapsenlikaksi tai puotipuksuksi tai tsuppariksi. Ei duunariperheissä ollut varaa siihen, että nuori neiti tai herra vain istuu nenä kirjassa. Oli ruvettava ansaitsemaan elatustaan jo varhain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea ilmaisu on koulutuksena kansakoulu.
Kansalaiskoulu oli osa kansakoulua.
Minulla on vuonna 1961 saatu: kansakoulun päästötodistus. Kannessa lukee niin, sisäsivulla on toisella sivulla kyläkoulun arvosanat, toisella kansalaiskoulun arvosanat.
Kun olin nuori lomakkeissa oli rastittavana kansakoulu, keskikoulu, ylioppilas jne. Ei vaihtoehtoa kansalaiskoulua koska sen suoritettuaan sai kansakoulun päästötodistuksen.
Oppikouluun tuli vielä aikoinaan asumiskustannukset oppikoulupaikkakunnalla. Siksi minäkin sitten ihmisten ilmoilla töihin tultuani kävin keskikoulun ja sitten vielä muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli kansakoulun (eli neljän ekan luokan) jälkeinen vaihe.
Luokat 5-7 noin suunnilleen.
Sinne meni ne joilla ei pää riittänyt pidemmälle.
Aika monille oppikoulun esteenä oli raha, ei oppimiskyky. Oppikoulu oli maksullinen.
Luokat 7-8, 9 vapaaehtoinen
Ja siis silloin oli päästötodistus. Ei kenenkään tarvitse hihitellä ettei kansakoulun käynyt ees tiiä sanan olevan päättötodistus
Pää, tai vahempien tulot. Aika monessa duunariperheessä oli niin, että muksu haluttiin mahdollisimman pian työelämään. Joitakin vapaaoppilaspaikkoja oppikouluissa oli, niillä sai katettua lukukausimaksut mutta ei koulukirjoja, ja pitihän se koululainen jollakin elättääkin. Ei tuohon ollut kaikilla rahaa.
Kaverini kävi koulua 60- ja 70-luvuilla. 15-vuotiaana lopetti ja meni töihin samaan tehtaaseen jossa äitinsäkin oli. Muutaman vuoden päästä päätti mennä iltalukioon, luki siellä ylioppilaaksi ja jatkoi yliopistoon.