ADHD-aikuiset: mikä auttaa pärjämään arjessa ja elämästä?
Mitkä keinot on auttanut pärjäämään ja jopa menestymään elämässä?
Haluaisin kuulla vinkkejä ja ajatuksia siitä miten vahvistaa ja luoda hyviä käytäntöjä, ongelmat on kyllä yleisesti tiedossa.
Ja ei tarvitse olla välttämättä mitään diagnoosia, jos tunnistat itsessäsi selkeitä adhd-piirteitä niin miten olet oppinut elämään niiden kanssa?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Pelkät piirteet ja sitten diagnoosi on kaksi täysin eri asiaa.
On tietenkin, mutta varmaan moni on joutunut opettelemaan selviytymiskeinoja jo ennen varsinaista diagnoosia?
Vierailija kirjoitti:
Viina auttaa
Hetkellisesti varmaan, pidemmän päälle ei ehkä ihan niin paljon :D
No, näin lääkkeettömänä: 50% + lisävuorot on ehkä parasta mitä olen työelämässä tehnyt. Perhe-elämä on jo vietetty.
Lääkkeet. Ne kun sai niin pystyi pikkuhiljaa muodostamaan arkeen rutiineja. Alkoi aamurutiinista, että joka päivä samat aamutoimet. Sitten iltarutiinikin vähitellen. Sitten alkaa muodostua arkea kannattelevia rutiineja, että pyykit pestään päivänä x, kämppä siivotaan päivänä y ja laskut maksetaan päivänä z.
Päivien suunnitteleminen etukäteen sekä todella tehokas ja itselle löytynyt kalenterimenetelmä. Kesti pitkään että löytyi sellainen tapa, joka itselleni sopii. Ennen tätä vihasin kalentereita.
Sellaisiin opintoihin hakeutuminen, joissa opiskelu vapaamuotoista ja mitään pakollisia läsnäolo opetustapahtumia ei ole. Itse opiskelen diplomi-insinööriksi.
Arkea helpottaviin välineisiin investoiminen, jos rahatilanteen puolesta tämä mahdollista. Esimerkiksi riisinkeitin, blenderi (täyttävien ja nopeiden smoothien tekemiseen), matkalaturi puhelimelle, yhdistelmäuuni (todella nopeaa ja helppoa kokkaamista) ja vastamelukuulokkeet ovat olleet itselleni sellaisia juttuja, jotka auttavat pitämään arjen kasassa.
Ehkä omaa elämääni eniten on mullistanut se, että olen hiljalleen opetellut lopettamaan itseni sättimisen ja jatkuvan itseni haukkumisen (laiskaksi, saamattomaksi jne.) ja koittanut suhtautua itseeni armollisemmin ja empaattisemmin. Hyvinvointi kohenee ja lopulta kaikkia ikäviäkin tehtäviä ja asioita saa huomattavan paljon paremmin hoidettua, kun koittaa tulla itsensä kanssa toimeen eikä toimi itsensä ankarimpana piikittelijänä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet. Ne kun sai niin pystyi pikkuhiljaa muodostamaan arkeen rutiineja. Alkoi aamurutiinista, että joka päivä samat aamutoimet. Sitten iltarutiinikin vähitellen. Sitten alkaa muodostua arkea kannattelevia rutiineja, että pyykit pestään päivänä x, kämppä siivotaan päivänä y ja laskut maksetaan päivänä z.
Päivien suunnitteleminen etukäteen sekä todella tehokas ja itselle löytynyt kalenterimenetelmä. Kesti pitkään että löytyi sellainen tapa, joka itselleni sopii. Ennen tätä vihasin kalentereita.
Sellaisiin opintoihin hakeutuminen, joissa opiskelu vapaamuotoista ja mitään pakollisia läsnäolo opetustapahtumia ei ole. Itse opiskelen diplomi-insinööriksi.
Arkea helpottaviin välineisiin investoiminen, jos rahatilanteen puolesta tämä mahdollista. Esimerkiksi riisinkeitin, blenderi (täyttävien ja nopeiden smoothien tekemiseen), matkalaturi puhelimelle, yhdistelmäuuni (todella nopeaa ja helppoa kokkaamista) ja vastamelukuulokkeet ovat olleet itselleni sellaisia juttuja, jotka auttavat pitämään arjen kasassa.
Ehkä omaa elämääni eniten on mullistanut se, että olen hiljalleen opetellut lopettamaan itseni sättimisen ja jatkuvan itseni haukkumisen (laiskaksi, saamattomaksi jne.) ja koittanut suhtautua itseeni armollisemmin ja empaattisemmin. Hyvinvointi kohenee ja lopulta kaikkia ikäviäkin tehtäviä ja asioita saa huomattavan paljon paremmin hoidettua, kun koittaa tulla itsensä kanssa toimeen eikä toimi itsensä ankarimpana piikittelijänä.
Auttaako ne lääkkeet jatkuvaan ahdistukseen ja masennukseen?
Täällä ei ole siivottu yhtään useampaan vuoteen...
Pelkät piirteet ja sitten diagnoosi on kaksi täysin eri asiaa.