Miksi sijoittamisesta sanotaan aina, että jää elämä elämättä?
Varsinkin jos nuorempi ihminen sijoittaa niin aina joku tulee sanomaan, että nuoruus menee hukkaan, ei pääse nauttimaan elämästä.
Kertokaa nyt mitä tämä elämästä nauttiminen on, jos kuitenkin ihminen matkustelee, harrastaa, syö maukasta ruokaa jne., eikä siis ole mikään ääripään pihistelijä, vaan elää suht normaalia elämää ja pistää rahaa samalla sivuun. Mistä tällöin jää paitsi?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Olen eri vastaaja. Sain korvauksia potilasvahingosta. Eihän se 6000 euroa suuri summa ollut, mutta en halunnut tuhlata sitä tai käyttää arjen kuluihin. Se oli ylimääräistä rahaa ja laitoin sen pankin rahastoon.
Taikasana "ylimääräistä rahaa"
Sehän se.
Jos ikinä yhtenäkään kuukautena ei työssäkäyvälle jää ylimääräistä rahaa, niin silloin pitää se oma kulutus purkaa eurontarkkoihin osiin. On ihme, jos sieltä ei löydy sellaista, josta voisi luopua.
No puretaanpa ja luovutappa tästä:
- nettotulot 1400+1800e, 2 täysipäiväistä duunaria
- asumiskulut: laina korkoineen, vastike, sähkö, vesi km 1370e
- ruoka 400e/3 henkeä
- auto (valitettavasti pakollinen kun julkisilla yli tunnin työmatka, työ alkaa 6.45). Leasingmaksu 350e, bensa 240e
- toisen junalippu 122e
- vakuutukset 300e
- lapselle vaatteet, puhelinlasku x 3, netti, työruokailu (halvin sämpylä tms jos ei eväitä kotoa), pesuaineet 200e
Noista tulee 2982e ja tilille jää - jos ei tule lääkärikäyntejä tms - 218e hyvänä kuukautena ilman lapsen harrastusmaksuja tms extroja.
Toki tuosta voisi 100e laittaa sijoituksiin mutta entä jos tuleekin yllättävä meno ja joudut taas purkamaan sieltä sijoituksesta rahat tilille? Se jatkuva veivaaminenkin maksaa. Toki jos noita satasia alkaa kamalasti kertymään niitä sijoitetaan mutta eipä kovin usein. Lomaakin on joskus kiva viettää muualla kuin kotinurkissa mikä heti vaikuttaa bensakuluihin, ruokakuluihin jne
No tuossahan se hyvin selittyy, molemmat hyvin matalapalkkaisilla aloilla ja arjen kulut aivan liian kalliit suhteessa tuloihin. On kallis asunto ja auto maksettavana, asutaan liian kaukana työpaikoista. Ei tämä kaikilla työssäkäyvillä ole kuitenkaan sama tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri vastaaja. Sain korvauksia potilasvahingosta. Eihän se 6000 euroa suuri summa ollut, mutta en halunnut tuhlata sitä tai käyttää arjen kuluihin. Se oli ylimääräistä rahaa ja laitoin sen pankin rahastoon.
Taikasana "ylimääräistä rahaa"
Sehän se.
Jos ikinä yhtenäkään kuukautena ei työssäkäyvälle jää ylimääräistä rahaa, niin silloin pitää se oma kulutus purkaa eurontarkkoihin osiin. On ihme, jos sieltä ei löydy sellaista, josta voisi luopua.
No puretaanpa ja luovutappa tästä:
- nettotulot 1400+1800e, 2 täysipäiväistä duunaria
- asumiskulut: laina korkoineen, vastike, sähkö, vesi km 1370e
- ruoka 400e/3 henkeä
- auto (valitettavasti pakollinen kun julkisilla yli tunnin työmatka, työ alkaa 6.45). Leasingmaksu 350e, bensa 240e
- toisen junalippu 122e
- vakuutukset 300e
- lapselle vaatteet, puhelinlasku x 3, netti, työruokailu (halvin sämpylä tms jos ei eväitä kotoa), pesuaineet 200e
Noista tulee 2982e ja tilille jää - jos ei tule lääkärikäyntejä tms - 218e hyvänä kuukautena ilman lapsen harrastusmaksuja tms extroja.
Toki tuosta voisi 100e laittaa sijoituksiin mutta entä jos tuleekin yllättävä meno ja joudut taas purkamaan sieltä sijoituksesta rahat tilille? Se jatkuva veivaaminenkin maksaa. Toki jos noita satasia alkaa kamalasti kertymään niitä sijoitetaan mutta eipä kovin usein. Lomaakin on joskus kiva viettää muualla kuin kotinurkissa mikä heti vaikuttaa bensakuluihin, ruokakuluihin jne
Eikai nyt kukaan vakuutuksia maksa joka kuukausi 300 euroa?
Vierailija kirjoitti:
Olen eri vastaaja. Sain korvauksia potilasvahingosta. Eihän se 6000 euroa suuri summa ollut, mutta en halunnut tuhlata sitä tai käyttää arjen kuluihin. Se oli ylimääräistä rahaa ja laitoin sen pankin rahastoon.
Taikasana "ylimääräistä rahaa"
Sehän se.
Jos ikinä yhtenäkään kuukautena ei työssäkäyvälle jää ylimääräistä rahaa, niin silloin pitää se oma kulutus purkaa eurontarkkoihin osiin. On ihme, jos sieltä ei löydy sellaista, josta voisi luopua.
No puretaanpa ja luovutappa tästä:
- nettotulot 1400+1800e, 2 täysipäiväistä duunaria
- asumiskulut: laina korkoineen, vastike, sähkö, vesi km 1370e
- ruoka 400e/3 henkeä
- auto (valitettavasti pakollinen kun julkisilla yli tunnin työmatka, työ alkaa 6.45). Leasingmaksu 350e, bensa 240e
- toisen junalippu 122e
- vakuutukset 300e
- lapselle vaatteet, puhelinlasku x 3, netti, työruokailu (halvin sämpylä tms jos ei eväitä kotoa), pesuaineet 200e
Noista tulee 2982e ja tilille jää - jos ei tule lääkärikäyntejä tms - 218e hyvänä kuukautena ilman lapsen harrastusmaksuja tms extroja.
Toki tuosta voisi 100e laittaa sijoituksiin mutta entä jos tuleekin yllättävä meno ja joudut taas purkamaan sieltä sijoituksesta rahat tilille? Se jatkuva veivaaminenkin maksaa. Toki jos noita satasia alkaa kamalasti kertymään niitä sijoitetaan mutta eipä kovin usein. Lomaakin on joskus kiva viettää muualla kuin kotinurkissa mikä heti vaikuttaa bensakuluihin, ruokakuluihin jne
Teillä on kyllä valtavat asumiskulut. Voiko laina-aikaa pidentää joksikin aikaa?
Miten teillä vakuutuksiin menee 300 euroa kuukaudesssa? Sehän on 3600 euroa vuodessa.
Työruokailuun pitää tehdä aina eväät mukaan. Itse sain ne parilla eurolla per päivä.
Mihin te laitatte sen ylimääräisen rahan? Kai edes säästötilille? Sijoituksistakin saa rahat muutamassa vuorokaudessa. Itse olen laittanut S-Pankin rahastoon 40 euroa kuukaudessa yli kymmenen vuoden ajan, lisäksi olen tehnyt muutaman kerran satasen tai kahden lisätalletuksen. Nyt siellä on kymppitonni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri vastaaja. Sain korvauksia potilasvahingosta. Eihän se 6000 euroa suuri summa ollut, mutta en halunnut tuhlata sitä tai käyttää arjen kuluihin. Se oli ylimääräistä rahaa ja laitoin sen pankin rahastoon.
Taikasana "ylimääräistä rahaa"
Sehän se.
Jos ikinä yhtenäkään kuukautena ei työssäkäyvälle jää ylimääräistä rahaa, niin silloin pitää se oma kulutus purkaa eurontarkkoihin osiin. On ihme, jos sieltä ei löydy sellaista, josta voisi luopua.
No puretaanpa ja luovutappa tästä:
- nettotulot 1400+1800e, 2 täysipäiväistä duunaria
- asumiskulut: laina korkoineen, vastike, sähkö, vesi km 1370e
- ruoka 400e/3 henkeä
- auto (valitettavasti pakollinen kun julkisilla yli tunnin työmatka, työ alkaa 6.45). Leasingmaksu 350e, bensa 240e
- toisen junalippu 122e
- vakuutukset 300e
- lapselle vaatteet, puhelinlasku x 3, netti, työruokailu (halvin sämpylä tms jos ei eväitä kotoa), pesuaineet 200e
Noista tulee 2982e ja tilille jää - jos ei tule lääkärikäyntejä tms - 218e hyvänä kuukautena ilman lapsen harrastusmaksuja tms extroja.
Toki tuosta voisi 100e laittaa sijoituksiin mutta entä jos tuleekin yllättävä meno ja joudut taas purkamaan sieltä sijoituksesta rahat tilille? Se jatkuva veivaaminenkin maksaa. Toki jos noita satasia alkaa kamalasti kertymään niitä sijoitetaan mutta eipä kovin usein. Lomaakin on joskus kiva viettää muualla kuin kotinurkissa mikä heti vaikuttaa bensakuluihin, ruokakuluihin jne
Teillä on kyllä valtavat asumiskulut. Voiko laina-aikaa pidentää joksikin aikaa?
Miten teillä vakuutuksiin menee 300 euroa kuukaudesssa? Sehän on 3600 euroa vuodessa.
Työruokailuun pitää tehdä aina eväät mukaan. Itse sain ne parilla eurolla per päivä.
Mihin te laitatte sen ylimääräisen rahan? Kai edes säästötilille? Sijoituksistakin saa rahat muutamassa vuorokaudessa. Itse olen laittanut S-Pankin rahastoon 40 euroa kuukaudessa yli kymmenen vuoden ajan, lisäksi olen tehnyt muutaman kerran satasen tai kahden lisätalletuksen. Nyt siellä on kymppitonni.
Lisään vielä tuohon edelliseen, että ei meilläkään tulot juuri tuota kummempia olleet. Lapsia kaksi, nyt jo aikuisia.
Teillä on kyllä valtavat asumiskulut. Voiko laina-aikaa pidentää joksikin aikaa?
Miten teillä vakuutuksiin menee 300 euroa kuukaudesssa? Sehän on 3600 euroa vuodessa.
Työruokailuun pitää tehdä aina eväät mukaan. Itse sain ne parilla eurolla per päivä.
Mihin te laitatte sen ylimääräisen rahan? Kai edes säästötilille? Sijoituksistakin saa rahat muutamassa vuorokaudessa. Itse olen laittanut S-Pankin rahastoon 40 euroa kuukaudessa yli kymmenen vuoden ajan, lisäksi olen tehnyt muutaman kerran satasen tai kahden lisätalletuksen. Nyt siellä on kymppitonni.
Lisään vielä tuohon edelliseen, että ei meilläkään tulot juuri tuota kummempia olleet. Lapsia kaksi, nyt jo aikuisia.
Kotivakuutus, vanhempien henkivakuutukset, lapsen terveysvakuutus ja auton vakuutukset.
S pankin rahastoon menee se parinkympin bonus joka kk.
Harvoin jää sitä 200e tilille lojumaan - pitää ostaa työvaatteita/-kenkiä, pesukone pitää korjata tai uusia, aina ei jää ruokaa yli evääksi kahdelle, lapsi haluaa harrastaa tai tulee kaverisynttärit.
Mihinkään ylellisyyteen ei kulu rahaa. Toki yritetään saada säästöön mitä voidaan mutta taas tuo hallitus kiristi pussin suuta ha kaikki heijastuu heti lompakkoon
No tuossahan se hyvin selittyy, molemmat hyvin matalapalkkaisilla aloilla ja arjen kulut aivan liian kalliit suhteessa tuloihin. On kallis asunto ja auto maksettavana, asutaan liian kaukana työpaikoista. Ei tämä kaikilla työssäkäyvillä ole kuitenkaan sama tilanne.
Kallis asunto? 169000e, vanha pieni kolmio. Lähemmäs työpaikkoja ei ole varaa muuttaa.
Jonkun on nämäkin työt tehtävä, kaikki eivät voi olla ylimmän desiilin johtajia...
On tosi helppo jeesustella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä ne lapset muuttaa pois kotoa. Silloin luulisi jävän rahaa säästöön, kun kulut pienenee reilusti.
Ei välttämättä. Sitten alkaa vanhempien elämä. Matkustellaan jne. Toisaalta taas monihan tukee vielä lapsiaan vaikka nämä muuttaisivat pois.
Laske huviksesi miten paljon vähemmän rahaa menee elämiseen kuukausittain, kun lapsi muuttaa pois. Se on satoja euroja. Ei sitä kaikkea tarvitse laittaa matkusteluun ja muuhun, osan voi laittaa säästöön. Onpahan mistä ottaa, jos tulee joku leikkausta vaativa vaiva ja jonot julkiselle on pitkät.
Sehän riippuu tilanteesta. Meillä muutti eri paikkakunnalle opiskelemaan niin kyllä se nimenomaan vie enemmän rahaa.
Miten niin vie enemmän rahaa? Niin muutti meilläkin, mutta muutto ja hankinnat saatiin hoidettua niitä varten säästetyillä rahoilla.
Ihan sillä tavalla vie, että ei riitä tuet vuokraan, sähköön ja kotivakuutukseen. Alaikäinen niin vaikea saada töitäkään. Lisäksi laitetaan ruokarahaa ja maksetaan edelleen puhelinlasku ja vakuutukset. Hassu kysymys.
Ihan samat menot nuorella on vaikka olisi muuttanut samalla paikkakunnalla, missä vanhemmat asuu.
Minä rupesin miettimään tuota, kun lapset oli vielä ihan pieniä. Siinä oli 15 vuotta aikaa saada säästöjä kasaan. Löysin riskittömän säästökohteen, josta maksettiin vuosittain 4,5 %:n korko. Aika monta tonnia sieltä sitten irtosi lapselle mukaan.
Olin tuossa vaiheessa työtön, pienipalkkaisesta työstä ansiosidonnaisella, mutta silti pidin tuota niin tärkeänä vaikka rahoille olisi ollut muutakin käyttöä. Jos olisin ajatellut, että makselen sitten, kun tilanne on ajankohtainen, olisi lapset jääneet ilman rahoja, kun oma terveys ja työ meni.
Meillä ei nuori maksanut kotona ollessaan vuokraa (ja sehän olisi tullut meille) eli ne maksamme osan vuokrasta ja lisäksi kotivakuutuksen, sähkön ja ruoat. En tiedä, että kuvitteletko tukien olevan suuremmat kuin ne on, mutta ei opintotuki ja asumislisä (ei saa enää yleistä asumistukea) riittäneet läheskään asumiskustannuksiin.
Tosin meillä on ihan ok tulot ja säästöön jää useita satasia kuussa niin eipä tämä meille ongelma ole.
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Vierailija kirjoitti:
No tuossahan se hyvin selittyy, molemmat hyvin matalapalkkaisilla aloilla ja arjen kulut aivan liian kalliit suhteessa tuloihin. On kallis asunto ja auto maksettavana, asutaan liian kaukana työpaikoista. Ei tämä kaikilla työssäkäyvillä ole kuitenkaan sama tilanne.
Kallis asunto? 169000e, vanha pieni kolmio. Lähemmäs työpaikkoja ei ole varaa muuttaa.
Jonkun on nämäkin työt tehtävä, kaikki eivät voi olla ylimmän desiilin johtajia...
On tosi helppo jeesustella...
Asunnon hinnasta päätellen asutte isossa kaupungissa. Tai sitten olette jaksaneet valtavan ylihinnan asunnosta. Fakta nyt vaan on se, että teillä on aivan liian isot menot. Meillä menee vanhassa kolmiossa tuon verran asumiseen, mutta tähän on tehty iso remontti plus laina-aika on tarkoituksella lyhyt. Auton leasing-menot ja vakuutukset aivan järjettömät. Niihin vakuutuksiin kuuluu varmaan kallis täyskasko? Meillä on henkivakuutus, tapaturmat, auto, kolme kotivakuutusta joista yksi on mökkiin eli kohtuullisen kallis ja vakuutuksiin menee 130 euroa per kuukausi.
Jo 16 sivua ovat oman elämänsä ajopuut täällä parkuneet surkeuttaan. Niin siinä käy, kun raha ei millään tee taskuun pesää.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon sijoitit? Mistä sait rahat? Mistä säästit tai toisin sanoen mitä jätit ostamatta sekä tekemättä?
Olen eri vastaaja. Sain korvauksia potilasvahingosta. Eihän se 6000 euroa suuri summa ollut, mutta en halunnut tuhlata sitä tai käyttää arjen kuluihin. Se oli ylimääräistä rahaa ja laitoin sen pankin rahastoon.
Taikasana "ylimääräistä rahaa"
Sehän se.
Kirjoitin vain yhden, omakohtaisen esimerkin. Voisin kertoa myös, että samoista, peeaa-lähtökohdista olevalla, aina pienipalkkaista työtä tehneellä, kahden lapsen totaaliyh-siskollani on nyt 57-vuotiaana n.80 000e sijoituksissa. En vaan osaa sanoa, mistä hän on ne säästänyt. Hänellä ei ylimääräistä ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taustalla kateus eikä hallita omaa rahankäyttöä että jotain jäisi edes säästöön.
Tunnen pariskunnan, jolla on ollut jo nuoresta, ja on edelleen varsin hyvät nettotulot yhteensä.
Molemmat kuitenkin elävät asenteella "luottotiedot menee ennemmin tai myöhemmin, miksi siis ei ennemmin", mikä on tuottanut aika hurjaa jälkeä.
He ovat tehneet valinnan nauttia tänä iltana / ensi viikonloppuna / palkkapäivänä. Ja "nauttiminen" on usein sitä, että baari- tai shoppailukierroksen jälkeen rahaa on palanut merkittäviä summia. Kohtuutta ei haluta ajatella.
He eivät ole ikinä omistaneet esimerkiksi asuntoa. Autotkin ovat usein olleet halpoja rämiä jne.
Joskus he kuitenkin aivan selkeästi jotenkin tuntevat ehkä kateutta tai vähintään hämmästystä, kun he ovat kyselleet esim. vuokran suuruutta, mutta tajuavatkin nopeasti, että nämä toiset ihmiset omistavatkin asuntonsa. He ovat siis aika syvällä omassa kuplassaan, eivätkä oikein tajua muunlaisesta rahankäytöstä tai elämästä paljonkaan.
Oma asunto voi kyllä monesti olla pelkkä taloudellinen rasitekin, kuten tuolla pienituloisella pariskunnalla, jotka maksaa liikaa asumisestaan. Asunto voi vaatia remontointia, arvo voi laskea ja olla vaikea saada kaupaksi. Itsellä jää kuukausittain useita satasia enemmän säästöön, kun asuu vuokralla enkä näe järkeä tuollaisessa vuosien velkavankeudessa.
Vierailija kirjoitti:
No tuossahan se hyvin selittyy, molemmat hyvin matalapalkkaisilla aloilla ja arjen kulut aivan liian kalliit suhteessa tuloihin. On kallis asunto ja auto maksettavana, asutaan liian kaukana työpaikoista. Ei tämä kaikilla työssäkäyvillä ole kuitenkaan sama tilanne.
Kallis asunto? 169000e, vanha pieni kolmio. Lähemmäs työpaikkoja ei ole varaa muuttaa.
Jonkun on nämäkin työt tehtävä, kaikki eivät voi olla ylimmän desiilin johtajia...
On tosi helppo jeesustella...
Me pysyttiin kaksiossa vaikka lapset syntyi. Ihan hyvin pärjättiin eikä lapsetkaan saaneet traumoja. Saatiin laina nopsaan maksettua pois.
Miksi täällä kiukutellaan, jos itsellä ei jää rahaa säästöön mutta muilla jää? Kyllä ainakin osaan asioista voi yrittää itsekin vaikuttaa. Ei kaikki tee mitään 1400 e/kk nettona käteen töitä, vaan yrittää hakeutua paremmin palkattuun työhön, etsiä halvempaa asuntoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu-u. Kun sitä rahaa ei ole niin paljon. Ei kaikilla ole rikasta sukua tai rikkaita vanhempia joiden varallisuudella hommataan opiskelun ajaksi asunnot ja kaikki mikä elämiseen kuuluu sekä enemmänkin.
Ei ollut minullakaan, kouluttamattomat duunarivanhemmat. Ei silti koskaan estänyt minua sijoittamasta osakkeisiin ja rahastoihin. Ei siinä tarvita kuin hiukan älliä ja halua ottaa selvää asioista.
Itsekin tehnyt ihan duunaritaustalla tätä, tietoa on nykyään valtavasti ja vieläpä ilmaiseksi. Ihmettelen kyllä näin nihkeää ilmapiiriä, omat sijoitukset on nimenomaan kertyneet ihan puhtaasti omalla työnteolla ja ylitöillä eikä millään vanhempien avulla. Arjessa toki elän melko säästeliäästi myös, muttei mitään kituuttelua.
Ap
Elät nuoruutesi tekemällä ylitöitä ja elämällä säästeliäästi. Ei kuulosta unelmaelämälle.
No sitähän tässä kysyttiin, että mitä se unelmaelämä sitten on, mistä sijoittamalla jää paitsi? Itsellä tavoitteena tehdä joskus lyhyempää työviikkoa tai jättäytyä aiemmin töistä pois ja teen sen eteen töitä nyt, jotta tulevaisuuteen kertyy isompi potti ja voi nauttia vapaudesta eikä ole rahahuolia. Mistään en ole silti nyt jäänyt paitsi nytkään. Itselle unelmaelämä ei ole kädestä suuhun elämistä tässä hetkessä.
Ap
Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka odottivat elävänsä sitten kun....
Unelmaelämäni on elää tässä ajassa ja nauttia elämän pienistä ja isoista asioita. Käytän rahaa elämyksiin. Matkustan, käyn syömässä ja juomassa ravintoloissa, istun kahviloissa. Hankin vaatteita sekä kirjallisuutta. Jos näen jotain mitä haluan, niin ostan sen mikäli minulla on siihen varaa. (En siis elä tolkuttomasti kuluttean vaikken mikään pihi olekaan).
En saa itse ylihintaisista ravintoloista ja kahviloista mitään irti, mielestäni aika menee noissa vain hukkaan, osaan tehdä itsekin hyvää ruokaa ja leipoa edullisemmin.
Luen kirjaston kirjaston kirjoja ja käytän äänikirjapalveluita, en koe järkeväksi ostaa kirjoja ja vaatteita jatkuvasti. Matkusteltua tulee ehkä 1-2 krt vuodessa ulkomaille, lisäksi kotimaan mökkeilyä. Mistä siis jään paitsi?
Ystävistä? Onko sinulla niitä?
Et kai mistään jos nautit noin tapahtumaköyhästä elämästä. Itse en saa rahasta iloa. Tarpeellista se toki on, mutta raha suoraan ei saa minua onnelliseksi. Vasta se mitä sillä saa on se mistä saa nautintoa.
Eli sinä saat nautinnon itse rahasta ja minä siitä mitä sillä saa.
Minulle se mahdollisti jäädä työstä pois reilusti alle 60-vuotiaana. Olen ihan tyytyväinen tilanteeseen.
Eri
Onneksesi olit elossa. Kaikilla ei käy yhtä hyvä tuuri. Kuten kerroin, hautausmaat ovat täynnä ihmisiä jotka ajattelivat tekevänsä asioita sitten kun...
Hyvä sinulle jos olet tyytyväinen. Olet silloin elänyt oikein.
Mikä tämä jatkuva hautausmaavertailu on? Ei siellä makoilevat sen enempää muistele niitä syötyjä ravintolaruokia ja ostettuja vaatteita kuin omia sijoituksiaan. Entä jos ostit juuri jotain kallista ja kuolit ennenkuin Posti toimitti sen kotiovelle? Eikö mennyt elämä hukkaan?
Sijoittamalla maksimaalisesti tupakointiin pääsee ainakin hiukan aikaisemmin sinne hautuumaalle.
Osa ihmisistä unelmoi aloittavansa elämän sitten kun.... Eli käytännössä sitten kun pääsevät eläkkeelle. He unohtavat sen etteivät he ehkä ole fyysisesti enää niin hyvässä kunnossa kuin unelmien toteuttaminen vaatisi. Jos ovat edes elossa.
Toinen ryhmä on vanhukset jotka ovat eläneet syöden kylmää hernekeittoa kylmässä asunnossa, koska pitää olla nuuka. Kuoleman jälkeen paljastuu iso omaisuus. Mihin he säästivät ja miksi?
No se ei ole ehkä muiden huoli miten kukin on elänyt? Moni "mummo" ja "pappa" on elänyt hirveän pula-ajan ja sota-ajat, kun kaikesta oli pulaa. S3llainen jättää jälkensä eikä välttämättä muuta osaa kuin elää säästellen. Aika ajoin kuulee näistä joiden jälkeen löytyy varastoista miljoona säästettyä jugurttipurkkia kun pelkoa että kurjuus ja pula taas tulee.....
Ei muiden huoli, mutta voi ottaa mallia kuinka voi käydä.
Mallia? 😀 No on sulla ajatukset!
Jos ikinä yhtenäkään kuukautena ei työssäkäyvälle jää ylimääräistä rahaa, niin silloin pitää se oma kulutus purkaa eurontarkkoihin osiin. On ihme, jos sieltä ei löydy sellaista, josta voisi luopua.
No puretaanpa ja luovutappa tästä:
- nettotulot 1400+1800e, 2 täysipäiväistä duunaria
- asumiskulut: laina korkoineen, vastike, sähkö, vesi km 1370e
- ruoka 400e/3 henkeä
- auto (valitettavasti pakollinen kun julkisilla yli tunnin työmatka, työ alkaa 6.45). Leasingmaksu 350e, bensa 240e
- toisen junalippu 122e
- vakuutukset 300e
- lapselle vaatteet, puhelinlasku x 3, netti, työruokailu (halvin sämpylä tms jos ei eväitä kotoa), pesuaineet 200e
Noista tulee 2982e ja tilille jää - jos ei tule lääkärikäyntejä tms - 218e hyvänä kuukautena ilman lapsen harrastusmaksuja tms extroja.
Toki tuosta voisi 100e laittaa sijoituksiin mutta entä jos tuleekin yllättävä meno ja joudut taas purkamaan sieltä sijoituksesta rahat tilille? Se jatkuva veivaaminenkin maksaa. Toki jos noita satasia alkaa kamalasti kertymään niitä sijoitetaan mutta eipä kovin usein. Lomaakin on joskus kiva viettää muualla kuin kotinurkissa mikä heti vaikuttaa bensakuluihin, ruokakuluihin jne