Sitä ei vaan koiraton ihminen voi ikinä aidosti ymmärtää miten täysin elämä muuttuu koiran myötä ja miten tyhjää se elämä on ilman koiria!

Tai kissaa <3

Molemmista kokemusta, mutta kyllä elämä ILMAN koiraa on paljon ihanampaa ja antoisampaa. Nautin vapauden tunteesta kun saan lenkkeillä yksin ilman että pitää kantaa paskapussia kourassa.

todellakin!

Juosta pitkin metsiä koiranpaskojen perässä!

Miten tulisi toimia tilanteessa kun nämä koiraihmiset jättävät lemmikkinsä yksin kotiin ja jatkuva koko päivän kestävä ulina ja haukkuminen alkaa ottaa hermoon eli minne tulee ottaa yhteyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Miten tulisi toimia tilanteessa kun nämä koiraihmiset jättävät lemmikkinsä yksin kotiin ja jatkuva koko päivän kestävä ulina ja haukkuminen alkaa ottaa hermoon eli minne tulee ottaa yhteyttä. 

Ensimmäisenä yhteys omistajaan. Omistaja ei voi tietää koirien haukkuvan sillä aikaa, kun hän on itse poissa, koska hän on poissa, eikä kuule asunnossaan olevia ääniä. Jos omistaja lupaa tehdä asialle, niin koulutukseen menee yleensä pari viikkoa-kuukausi. Jos omistajaa ei edes kiinnosta melu, niin sitten isännöitsijä --> varoitus + elsu. Sitten omistajaakin pitäisi alkaa kiinnostelemaan. 

Olen hankkinut vanhanaikaisen nauhurin, jonka jätän päiväksi nauhoittamaan. Meillä on ollut tähän asti hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Koirat ei tunne rakkautta. Haluavat vain mielistellä sitä joka antaa ruokaa.

Väärin. Koirille tehdään nykypäivänä aivokuvantamistutkimuksia jne. ja niissä on havaittu, että koirat rakastavat ihmisiään kuin emojaan. Tarjoaa ruoan lisäksi muutakin.

Niin tyhjää ei voi ollakaan että kirppusäkin ottaisin vaivoikseni.

Mulla on ollut koiria 20v ja on omia lapsia myös. Nyt elän koirattomana koska en jaksa enää sitä kouluttamista ja lenkittämistä. Omat koirat oli ihania ja tottelevaisia, mutta niihin menee paljon aikaa. Musta on ihana talvella jäädä kotiin juomaan kaakaota, eikä mennä ulos palelemaan ja rämpimään ties missä räntäsateessa. Tykkään koirista kyllä, onhan ne kivoja, mutta en koe kaipaavani sellaista elämääni. Jos haluan liikuntaa, menen salille tai tanssitunnille, sielläkin tapaa ystäviä ja saa hyvän fiiliksen. Kukin tyylillään, mutta itse en halua enää koiraa hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirat ei tunne rakkautta. Haluavat vain mielistellä sitä joka antaa ruokaa.

Väärin. Koirille tehdään nykypäivänä aivokuvantamistutkimuksia jne. ja niissä on havaittu, että koirat rakastavat ihmisiään kuin emojaan. Tarjoaa ruoan lisäksi muutakin.

Onpas erikoista, jos joku pystyy kuvantamalla tunnistamaan rakkauden. Sinänsähän varmaan joka ainoa domestikoitunut eläin harjoittaa jonkinlaista pentukäyttäytymistä.

En oikeastaan halunnut lasta, mutta sain. Koin sen olevan suuri onni. Rakastan lastani. 

Halusin vuosia lapselleni koiraa, mutta se tuli vasta nyt, kun olin jo Päättänyt etten halua koiraa.

Nyt perheessä on pentu ja lapsi ja rakastan kumpaakin. 

Eläisinkö ilman rinnakkaistodellisuudessa? Todellakin,  sen verran raskaita kavereita.  Mutta en vaihtaisi jo elettyä elämää, enkä tulevaisuutta ilman.

Koira valitsi meidät. Me noukittiin se tämän elämäntien varrelta. En vartavasten olisi ostannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirat ei tunne rakkautta. Haluavat vain mielistellä sitä joka antaa ruokaa.

Väärin. Koirille tehdään nykypäivänä aivokuvantamistutkimuksia jne. ja niissä on havaittu, että koirat rakastavat ihmisiään kuin emojaan. Tarjoaa ruoan lisäksi muutakin.

Onpas erikoista, jos joku pystyy kuvantamalla tunnistamaan rakkauden. Sinänsähän varmaan joka ainoa domestikoitunut eläin harjoittaa jonkinlaista pentukäyttäytymistä.

Tietyt osat aivoista aktivoituvat ja se näkyy kuvantamistutkimuksissa.