Mikä on pelottavin kauhuleffa?
Kommentit (3740)
Vierailija kirjoitti:
"Eka Terrifierin vielä nippa nappa voi katsoa, mutta sitten läträily menee jo niin överiksi, että ei löydy ymmärrystä. Art The Clown -hahmo on myös aika tylsä itselleen käkättäjä.
-winner-"
Kakkosessa on paljon mahtavampi tunnelma. On kuin kasari meininkiä. Vähän kevyemmällä mielellä on myös tehty, kun fantasiaa otettu mukaan ja teurastus on överimpää. Kakkosessa voi jo vähän irtaantua todellisuudesta. Aikamoista jöötiä on, mutta viihdyttävää.
Ensimmäinen Painajainen Elm Streetillä on myös tarkoin katsottu, kun ei ole omaa juonta keksitty... Artista ei vaan ole Freddyksi.
-winner-
The House That Jack Built on aika pelottava ja ahdistava elokuva. Siksi aika pelottava, kun todellisuudessakin on vastaavanlaisia persoonia. Kuvamateriaali ei ole helppoa katsottavaa. Kaikki ei varmana katso elokuvaa alusta loppuun, kun ottaa psyykkeen päälle.
Yhden kauhun löysin tänään ja se on Paholaisen leikkimökki (Cubbyhouse) (2001). On australialainen elokuva ja trailerin perusteella vaikuttaa todella mielikuvitukselliselta. Traileri näytti todella oudolta.
Loput löytöni vaikuttavat myös oudoilta, kun ovat The Crew (2000), Tin Man (2007), Wild Wild West (1999) ja New Police Story (2004). En ole nähnyt näitä ennestään, että omia arvailuja trailereiden perusteella minkälaisia ovat.
The people under the stairs, vuodelta 1991, suomeksi taisi olla Kellariväkeä.
Hienompi perhe piti nuoria seinien ja portaikon välissä.
Vierailija kirjoitti:
tämä uutuuselokuva kaija koosta,hirvittää katsoa....
Varsinkin kun pääroolissa joku vasssari näyttelijä!!!!!
TLC:n dokkari kadonneista serkuksista, nimellä Kuka Murhasi Serkukset. Menee Suomen TLC-kanavalla juuri nyt.
Vierailija kirjoitti:
Hohto on ylivoimainen ykkönen, aina vaan. Olen yli 30 vuotta katsonut kauhuleffoja, ja Hohto on lemppari. Myös alkuperäiset Manaaja ja Perjantai 13. päivä ovat pelottavia. Ai niin ja The Omen. Uusissa versioissa ei ole sitä samaa tunnelmaa mitä alkuperäisissä. Tykkään katsoa kauhuleffoja yksin, ja tietysti yöllä. Minusta nämä nykyajan säikyttelyt eli jumpscaret ei todellakaan tee elokuvasta sen pelottavampaa.
Hohdossa on se alkutekstien aikana kuuluva musiikki niin pahaenteinen, että jo siinä vaiheessa mulla nousee karvat pystyyn. Se tunnelma mikä siinä leffassa on, on niin pirullisen pelottava, että ei siinä mitään näitä säikyttelykohtauksia edes tarvita. Kubrick oli nero. Ja joo, tiedän että Stephen King ei tykännyt siitä leffasta, mutta siitä huolimatta Hohto on mulle aina se numero 1. Kaikista pelottavin. Olen lukenut Kingin kirjoja jo parikymppisestä, ja keräillytkin niitä. Ei sitä turhaan sanota että Stephen King on kauhun mestari.
Nykyajan Hohto, kaksosineen ;D
Se missä rottalauma syö köytetyt ihmiset elävältä. Rotta laitetaan kuvun sisään ihmisen vatsan päälle ja rotan ainoa keino päästä pois kaivautumalla elävän ihmisen vatsan läpi ulos.
Tänään löytyi kauhua edustavana Godzilla vs. Biollante special edition (1989) suomikansilla. Hakujeni mukaan tämä on todellinen löytö.
Loput löytöni ovat The Killing Fields (1984) ja Final Fantasy: The Spirit Within (2001).
Mahtava päivä muutenkin ja Godzilla teki siitä erittäin innostavan.
Tänään löytyi urakalla elokuvia ja annoin tekoälyn analysoida leffalöytöni. Kauhua enimmikseen, mutta komediaakin löytyy. Tekoälyltä kopioituja seuraavat viestini.
Puhdas Kauhu & Yliluonnollinen
Nämä ovat perinteisempää pelottelua, joissa tunnelma tai kummitukset ovat keskiössä.
Kill Baby Kill (1966) – Italialaista goottikauhua (ohjaaja Mario Bava).
Sadako (2019) – Japanilaista yliluonnollista kauhua (Ring-sarjaa).
Separation (2021) – Kummitustarina, jossa on pelottavia nukkeja.
The Home (2024) – Uunituoretta kauhua, joka sijoittuu vanhainkotiin
Kauhukomedia & Absurdi mättö
Nämä ovat "typeriä" tai pienen budjetin helmiä, joissa on rosoa ja huumoria.
WolfCop (2014) – Rivoa ja veristä ihmissusitoimintaa.
Lake Michigan Monster (2018) – Pähkähullu mustavalkoinen hirviöparodia (vrt. Hundreds of Beavers).
Onsen Shark (2024) – Japanilaista trash-kauhua kuumista lähteistä ja haista.
Trillerit & Psykologinen jännitys
Nämä nojaavat enemmän jännitykseen ja juonenkäänteisiin kuin puhtaaseen pelotteluun.
Spiral (2019) – Psykologinen trilleri/kauhu (Kurtis David Harderin ohjaus).
Play Dead (2022) – Ruumishuoneelle sijoittuva selviytymistrilleri.
Haze (2024) – Psykologista jännitystä ja kauhua
Selviytymiskauhu (Nature Run Amok)
Maneater (2022) – Perinteinen "tappajahai hyökkää" -elokuva
Väärin siis kerroin löytöni kun tuli yhdet alanuolet kommentteihini?
Tänään löysin tällä palstallakin monesti mainostettua kauhua ja se on Sodoman 120 päivää. En tiedä kuinka rankkaa on, mutta kuulemma kovempaakin kovempaa vastenmielisyyttä. En tiedä yhtään kestääkö omani pää tuota, vaikka todella rankkoja elokuvia olen katsellutkin välillä.
Toinen kauhu jonka löysin on Kauhua ullakolla (Horror In The Attic) (2001). Tämä tuntuu epätavalliselta löydöltä ja tässä lukee myös olevan mukana Alice Cooper.
Muuten tuosta Sodoman 120 päivää leffasta niin tuskin se olisi tarttunut matkaani, jos tämä palsta ei olisi niin voimakkaasti luokitellut sen pahimmaksi kauhuelokuvaksi, että siitä kiitos sen leffan mainostajille. Vähän kallis leffa oli, että toivottavasti saan siitä kaamean elokuvakokemuksen mikä koettelee hermojani.
Urpo ja turpo on tosi pelottava. HUI!
Puhdistus.... siis se Sofi sekopää Oksasen kirjasta tehty leffa. Erehdyin katsomaan ja täytyy sanoa että järkytyin niin paljon etten nukkunut pariin viikkoon. Kaveri kertoi että oli käynyt leffateatterissa katsomassa tuon elokuvan ja sieltä oli leffan aikana lähtenyt paljon porukkaa pois koska leffa on niin raju.
Tänään kirppikseltä tarttui matkaani kauhuleffa Faust: Love of the Damned (2000). Tim Vigilin kulttisarjakuvasta tehty K18 elokuva.
Kaikki tämmöiset itselleni tuntemattomat kauhuelokuvat tuntuvat huikeilta löydöiltä.
Ei ole ehkä kauhein mutta tunnustan että tajusin seinien maalaamisen keskeisen merkityksen vasta kun katsoin Sinisterin uudestaan pitkästä aikaa. Karu tytär.
Ensimmäisellä katsomisella keskityin vain elokuvan puutteisiin mutta kieltämättä nyt hieman ahdistaa. Isä kielsi maalaamasta muualla kuin omassa huoneessa...
"Eka Terrifierin vielä nippa nappa voi katsoa, mutta sitten läträily menee jo niin överiksi, että ei löydy ymmärrystä. Art The Clown -hahmo on myös aika tylsä itselleen käkättäjä.
-winner-"
Kakkosessa on paljon mahtavampi tunnelma. On kuin kasari meininkiä. Vähän kevyemmällä mielellä on myös tehty, kun fantasiaa otettu mukaan ja teurastus on överimpää. Kakkosessa voi jo vähän irtaantua todellisuudesta. Aikamoista jöötiä on, mutta viihdyttävää.