Anopin taloon muuttaminen
Millaisia kokemuksia tai neuvoja teillä on anopin tai muun sukulaisen taloon muuttamisesta hänen/heidän vielä eläessään?
Kyseessä olisi joko yhdessä kolmella sukupolvella elämistä saman katon alla ainakin aluksi, tai siten, että anoppi muuttaisi korttelin-parin päähän ja tulisi usein syömään ym.
Lapsemme ovat päiväkoti- ja alakouluikäiset. Mieheni äiti siis haluaisi muuttaa pitkäaikaisesta talostaan pienempään asuntoon. On leski.
Maatiloilla tämähän on tuttua ollut jo vuosisadat (syytinki), mutta täällä Keski-Suomessa kaupungissa en ole kuullut vastaavasta. Mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon etukäteen? Kiitos kaikille! :)
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Voi toimia jos anoppi tietää rajat.
Meillä on vanha maalaistalo, jonka mies lunasti itselleen. Anopilla on oma siipi jossa keittiö, olohuone, makuuhuone sekä kylpyhuone. Asuntojen välissä ei ole väliovea.
Anoppi kulkee tänne omilla avaimillaan ja koluaa keittiön kaappeja (ja varmaan muitakin) kun ollaan miehen kanssa töissä ja siirtelee tavaroita meidän poissa ollessa. Kerran jopa vaihtoi keittiöön verhot oman mielen mukaisiksi.
Ongelma on, miten saa avaimet ilman riitaa pois tai mikä tekosyy keksitään lukkojen vaihtamiseen.
Vaihtakaa oviin älylukot, sanokaa että nykyaikaa niin saatte hyvän syyn.On muuten kätevä, meille vaihdettiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi toimia jos anoppi tietää rajat.
Meillä on vanha maalaistalo, jonka mies lunasti itselleen. Anopilla on oma siipi jossa keittiö, olohuone, makuuhuone sekä kylpyhuone. Asuntojen välissä ei ole väliovea.
Anoppi kulkee tänne omilla avaimillaan ja koluaa keittiön kaappeja (ja varmaan muitakin) kun ollaan miehen kanssa töissä ja siirtelee tavaroita meidän poissa ollessa. Kerran jopa vaihtoi keittiöön verhot oman mielen mukaisiksi.
Ongelma on, miten saa avaimet ilman riitaa pois tai mikä tekosyy keksitään lukkojen vaihtamiseen.
Miksi pitäisi olla tekosyy? Miksei vaan sano että avaimet tänne ja sassiin tai vaihdamme lukot koska et osaa olla ihmisiksi?
Teidän velvollisuutenne huomioida eukon tunteet loppui siinä kohtaa kun se ensimmäistä kertaa lampsi sisään omin lupineen.
Yllä on tullut monia hyviä näkemyksiä. Ei avainta enää miehen äidille. Teette selväksi sen kaikille, että vuosittain tietyt sukujuhlat ovat ok sekä vierailut vain kutsuttuina.
Huonekaluista ja huonejärjestyksestä voi tulla vaikeuksia. Harva eläkeläinen muuttaa nykyistä suurempaan kotiin ja vie jokaista tavaraan mukaansa, vaan olisi helppoa jättää nuorelleparille.
Roolinotto emännöinnissä: tässä voi tulla herkästi haasteita. Anoppi kokee yhä olevansa talon rouva ja miniä häntä autteleva.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille jo tässä vaiheessa! Juttelin mieheni kanssa juuri asiasta. Hänen äitinsä ei sittenkään ollenkaan asuisi kanssamme, mutta vähintään viikonloppuisin tulisi syömään jne. olisi lastenlastensa ja meidän kanssa. Jännittää, mitä siitä tulisi eli osaanko olla keittiössä ja ruokapöydässä emäntä vai miniä.
Anopin huonekalut todennäköisesti pysyisivät paikallaan, hyvä arvaus oli yhdellä tässä keskustelussa. Yleensäkin mietin, että saammeko laittaa kotia omannäköiseksi, vaikka me sen lunastaisimme.
Mieheni äidin lisäksi varmaankin muut sukulaiset saattavat haluta käydä tutulla talolla pitkin vuotta. Kyllä mua hiukan mietityttää yksityisyys ja se, tuleeko sukuriitoja.
Neuvoja? Ajatuksia?
Talon omistajan ei tarvitse kysyä lupaa laittamiseen keneltäkään.