Mitä hyötyä kandintutkinnosta on? Ei sillä ilmeisesti työllisty mihinkään?
Miksi tuollainen välivaihe piti tunkea yliopistotutkintoihin?
(Toki tiedän että on pari poikkeusta, esim. farmaseutit, joilla kandi on se "perustutkinto".)
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin.
Miten niin on ollut aina? Ei ollut mun alalla kasarilla-ysärillä.
Kanditutkinto oli jo kasarilla, mutta riippui opiskelualasta.
Oliko millään alalla pakollinen, ennen maisteria? Lääketieteen kandeista toki puhuttiin mutta siinäkään ei tainnut varsinaista kandintutkintoa olla.
Ja sitten soppaa sekoittaa vielä se että aiemmin kandi oli ylempi tutkinto ja maisterin arvo anottiin erikseen, taisi titteli olla maksullinenkin jopa.
Lastentarhanopettajat (nyk. varhaiskasvatuksen opettajat) ovat olleet aina kanditutkinnon suorittaneita. En toki kasarista tiedä, mutta ysärillä nyt ainakin.
Lastentarhanopet valmistuivat opistosta kahdessa vuodessa. Jossain vaiheessa pidennettiin kolmeen vuoteen. Kovin ollakseen osa heistä oli. Opettaja kahden vuoden opistokoulutuksen jälkeen. Huvittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin.
Ei ole. Esim. 80-90 luvuilla oli vaan opinnot suoraan maisteriin asti ilman kanditutkintoa siinä välissä.
Minusta tuli hum.kandi 1982 ja fil.kandi 1985.
Aineenopettajille taisi riittää ainakin 80-luvulle saakka alempi korkeakoulututkinto, eli esimerkiksi kielten tai historianopettajat olivat pitkään HuK:eja ja biologian opettajat LuK:eja.
En tiedä, missä vaiheessa koulutusvaatimus muuttui. Opiskelin 90-luvulla (en kuitenkaan opettajaksi) ja ainakin silloin aineenopettajilta edellytettiin maisterintutkinto, ja tutkinto oli jonkin verran maisteritutkinnon minimiopintomäärää laajempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin.
Ei ole. Esim. 80-90 luvuilla oli vaan opinnot suoraan maisteriin asti ilman kanditutkintoa siinä välissä.
Minusta tuli hum.kandi 1982 ja fil.kandi 1985.
No okei, riippuu alasta. Toisilla vedettiin maisteriin asti, toisilla kandiin joka jossain tapauksissa on jostain syystä oikeasti maisteri nykymittarilla. Eli sekava systeemi. Meillä kuitenkin oli vain maisteri ilman kandeja välissä tarjolla. Myöhemmin tuohonkin tuli kandivaihe väliin.
Vierailija kirjoitti:
Rahan vuoksi kaikki tässä elämässä tapahtuu. Yliopistot saavat rahaa valtiolta jo kanditutkimuksestakin. Yliopistojen määrärahoja on supistettu, joten heidän oli pakko keksiä keinoja saada enemmän tuloja.
Voi luoja. OMK ja yliopistot neuvottelee rahoituksen ja sen ehdoista. Ei yliopistoistot päätä rahoitusmallia
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajille taisi riittää ainakin 80-luvulle saakka alempi korkeakoulututkinto, eli esimerkiksi kielten tai historianopettajat olivat pitkään HuK:eja ja biologian opettajat LuK:eja.
En tiedä, missä vaiheessa koulutusvaatimus muuttui. Opiskelin 90-luvulla (en kuitenkaan opettajaksi) ja ainakin silloin aineenopettajilta edellytettiin maisterintutkinto, ja tutkinto oli jonkin verran maisteritutkinnon minimiopintomäärää laajempi.
Minä olin epäpätevänä viransijaisena vuodesta 1990 vuoteen 1994. Olin HuK.
On ollut aina joo, mutta itse kun opiskelin 902000 -luvuilla, niin yksi ainoa opiskelutoveri otti kandin paperit ulos. Eli kaikki jatkoi suoraan maisteriksi ilman sen suurempia juhlallisuuksia. Sehän oli vain seminaarityö ja siitä sitten eteenpäin. Nykyään hirveät juhlallisuudet kandintyöstä.