Mitä hyötyä kandintutkinnosta on? Ei sillä ilmeisesti työllisty mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Miten niin on ollut aina? Ei ollut mun alalla kasarilla-ysärillä. 

Kanditutkinto oli jo kasarilla, mutta riippui opiskelualasta. 

Oliko millään alalla pakollinen, ennen maisteria? Lääketieteen kandeista toki puhuttiin mutta siinäkään ei tainnut varsinaista kandintutkintoa olla. 

 

Ja sitten soppaa sekoittaa vielä se että aiemmin kandi oli ylempi tutkinto ja maisterin arvo anottiin erikseen, taisi titteli olla maksullinenkin jopa. 

Älä muuta sano. Muistelen että kandi saattoi olla alempi tai ylempi, riippuen alasta, siis sekavaa kaikkiaan. 

Kyllähän toi hullulta kuulostaa munkin mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandina hommiin on ihan peruskauraa monessa maassa

Nyt puhutaan Suomesta. 

Yliopistomaailma on universaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandina hommiin on ihan peruskauraa monessa maassa

Nyt puhutaan Suomesta. 

Kandina voi työllistyä myös suomessa. Sekin on alakohtainen, ja vaihtelee tietenkin eri aikoina.

Maisterinakin voi olla työllistymättä. Kandina voit työllistyä. Riippuu ihan työhistoriastakin. Lapseni työllistynyt vallan hyvin vaikka on vasta kandi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Miten niin on ollut aina? Ei ollut mun alalla kasarilla-ysärillä. 

Kanditutkinto oli jo kasarilla, mutta riippui opiskelualasta. 

Oliko millään alalla pakollinen, ennen maisteria? Lääketieteen kandeista toki puhuttiin mutta siinäkään ei tainnut varsinaista kandintutkintoa olla. 

 

Ja sitten soppaa sekoittaa vielä se että aiemmin kandi oli ylempi tutkinto ja maisterin arvo anottiin erikseen, taisi titteli olla maksullinenkin jopa. 

Lastentarhanopettajat (nyk. varhaiskasvatuksen opettajat) ovat olleet aina kanditutkinnon suorittaneita. En toki kasarista tiedä, mutta ysärillä nyt ainakin.

Se on korkeakoulututkinto. Siitä on se hyöty, että sen avulla täytät työnantajan kriteerin korkeakoulututkinnosta. Toki kannattaa se maisteri siihen perään hankkia, ellei ole työpaikka jo valmiina. Ja kieltämättä silloinkin.

Kandissa opiskellaan perustiedot. Maisterissa sovelletaan niitä ja opiskellaan jotain syvemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Ei ole. Esim. 80-90 luvuilla oli vaan opinnot suoraan maisteriin asti ilman kanditutkintoa siinä välissä. 

Kuules nyt se ylempi korkakoulututkinto oli ainakin luonnontieteellisellä puolella nimeltään kandi ja maisteri oli eräänlainen arvonimi jonka sai (ostaa?) tutkinnon suoritettuaan.

Joskus 1990-luvun taitteessa tutkintojen nimiä päätettiin yhdenmukaistaa muun maailman kanssa kun oli hankalaa selittää että Filosofian Kandidaatti on yhtä kuin Master of Science. Niinpä ylemmän tutkinnon nimeksi tuli kaikille Filosofian Maisteri ja kandista tehtiin välitutkinto jota aiemmin ei ollut käytössä.

Minusta piti tulla FK mutta kun venytin valmistumista työssäkäynnin takia jätinkin paperit vasta ysärin puolella ja sain FM nimikkeen.

Eri yliopistoissa oli varmaan eri käytännöt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Ei ole. Esim. 80-90 luvuilla oli vaan opinnot suoraan maisteriin asti ilman kanditutkintoa siinä välissä. 

Kasarilla oli käytäntö, että kandi oli yhtä kuin maisteri ja maisterin arvo haettiin ostamalla se. 

Juuri näin. En huomannutkaan että joku oli jo oikaissut tämän. En muista koskiko tämä kaikkia tiedekuntia mutta ainakin luonnontieteellisellä puolella ylin tutkinto oli kasarilla kandi ja maisterin arvonimen sai ostaa. 

Alun perin maisteri oli arvonimi jonka erinomaisin arvosanoin valmistuneet saivat (ostaa) mutta jo kasarin lopussa ei kyselty muuta kuin rahaa. Sitten ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi tuli kaikille maisteri ja vanhat kandit saivat selitellä koko työuransa CV:ssä että heidän kandinsa onkin maisteri

Pätee kautta koko EU.n korkeakoulututkintona, esim eri viranhaussa.

Minä olen työllistynyt helvetin hyvin vaikka jätin yliopiston kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Miten niin on ollut aina? Ei ollut mun alalla kasarilla-ysärillä. 

Jos olet hikinen DI, sitä ei ollut ennen vuotta 2005, mutta kaikilla oikeilla yliopistoaloilla oli kandi jo 80-luvulla.

Aikanaan oli useampia tutkintoja, joissa kandidaatti oli ns. nykypäivän maisteri. Kaksi edellistä presidenttiä ovat molemmat oikeustieteen kandidaatteja. Koulutus vastaa nykyään oikeustieteen maisteria.

Alasta varmaan riippuu, työllistyykö alemmalla korkeakoulututkinnolla. Sehän taitaa olla ns. perustutkinto, maisteri on sitten opiskellut jotain tai joitain osa-alueita syvällisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen työllistynyt helvetin hyvin vaikka jätin yliopiston kesken.

Samoin, jätin gradun tekemättä, ja olen ollut oman alani töissä jo 20 vuotta.

Jo ysärillä kandintutkinnon sai ottaa ulos halutessaan cum laude -opintojen jälkeen. Pakollista se ei ollut eikä siitä ollut mitään hyötyä, mutta otinpa huvikseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mä työllistynyt. Tosin en sille alalle. 

Onneksi sain edes kandin tehtyä. Mukavampi olla HuK kuin ei mitään. 

Sama, tosin eri kandi. Kandi ei ollut pakollinen, mutta kun en oikein saanut maisteria kasaan, niin ymmärsin sentään jossain kohtaa tehdä kandin. 

Ja tällä olen työllistynyt ihan mukavasti. Jos haluaisin isommaksi pomoksi, niin pitäisi tehdä maisteri, mutta tämä riittää mulle hyvin. 

Kandi voi diagnosoida ns. kandintauteja. 

OTK on hyvä esimerkki. Ennen uudistusta ei ollut oikeustieteen maistereita, johon tuon kandin tutkinto rinnastuu. 

Lapsemme työllistyi kandin papereilla eikä tule saamaan graduaan tehtyä loppuun varmasti ikinä. Samalla tavalla kävi omalle lisensiaatin työlleni. Poltin koko höskän takassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Ei ole. Esim. 80-90 luvuilla oli vaan opinnot suoraan maisteriin asti ilman kanditutkintoa siinä välissä. 

Kasarilla oli käytäntö, että kandi oli yhtä kuin maisteri ja maisterin arvo haettiin ostamalla se. 

Juuri näin. En huomannutkaan että joku oli jo oikaissut tämän. En muista koskiko tämä kaikkia tiedekuntia mutta ainakin luonnontieteellisellä puolella ylin tutkinto oli kasarilla kandi ja maisterin arvonimen sai ostaa. 

Alun perin maisteri oli arvonimi jonka erinomaisin arvosanoin valmistuneet saivat (ostaa) mutta jo kasarin lopussa ei kyselty muuta kuin rahaa. Sitten ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi tuli kaikille maisteri ja vanhat kandit saivat selitellä koko työuransa CV:ssä että heidän kandinsa onkin maisteri

Kukaan ei 80-luvulla lähtenyt opiskelemaan suorittaakseen pelkän kandintutkinnon. Tuo kandi, joka olikin maisteri, teki viidakosta vieläkin sotkuisemman. 

Minäkin olen HuK, FK ja FM. Enkä muuten ole tehnyt yhtään kandin opinnäytetyötä. (Ei, vaan olenhan minä, mutta en itselleni enkä omalta alaltani.)

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto on ollut aina. Se on alimman tason akateeminen loppututkinto. Monessa maassa mennään sen jälkeen töihin. Suomessa harvemmin. 

Olet ymmärtänyt väärin. Ennen vanhaan osalla tutkintoja nimi oli kandidaatti, toisilla maisteri, vaikka samasta tutkintotasosta kyse. Ei siis ollut yleistä alempaa yliopistotutkintoa laajasti käytössä, vaan useimmiten ensimmäinen suoritettava tutkintotaso oli maisteri, sitten mahdollisesti lisensiaatti ja sitten tohtori. 

Jos nyt kumminkin keskeytti esim. humanistisen opinnot heti alussa jäi titteliksi Hum.Yo., jos jatkoi vähän pidemmälle saattoi saada HuK (kandi) paperit, ja kun sai maisterin paperit oli Fil.Maist. Mutta kun samaan aikaan oli toisissa aineissa maisteritason tutkinnon suorittaneita kandidaatiksi kutsuttuja niin olihan se sekavaa. 

Sitten 1990-luvun lopulla alkoi muuttua, ja tuli kolme selkeää tutkintotasoa eli kandi, maisteri ja tohtori, kun taas lisensiaatti-tutkinto on aika paljon hävinnyt käytöstä. Tämä muutos varmaan tehtiin että saatiin järjestelmä sopimaan kansainvälisiin tutkintoihin ja selkeyttämään Suomessakin maisterikandien ja kandikandien eroa.

Itse olin opiskelemassa maisteriksi, kun muutos alkoi ja siinä vaiheessa edenneenä opiskelijana saattoi suorittaa siirtymäajalla tämän uuden kandin tutkinnon. Eli mun osalta sain "yhden hinnalla kaksi tutkintoa" :D

No tervetuloa työelämään, katos täällä ei muutenkaan saa papereilla töitä. No toki riippuu alasta, mutta yleensä ei. Ponnahduslauta se tutkinto on, ei mitään muuta. Koulu pikkusen narraa toista.