Mikä on paras tapa jakaa vainajan omaisuus rintaperillisten kesken?
Surullisen kuolemantapauksen jälkeen ei haluaisi mitään riitaa m, vaan mahdollisimman oikeudenmukaisen ja reilun pesänjaon. En nyt niinkään puhu rahasta, senhän voi vaan jakaa, mutta taulut/huonekalut/astiat ja sen sellaiset. Olisin kiitollinen, jos kertoisitte kokemuksistanne.
Kommentit (36)
No minun kokemus (3 kuolinpesää) ja monen muunkin on se, ettei kukaan halua juurikaan mitään, ja otetaan aika nopeasti ammattimainen kuolinpesän tyhjentäjä, jolle yhdessä maksetaan n 600-1000 euroa jotta päästään kaikesta roinasta eroon. Tämä on monen keski-ikäisen kokemus, kun iäkkäät vanhemmat menehtyvät, keski-ikäisten kämppä on jo täynnä tavaraa, eikä nuoriso (keski-ikäisten lapset) jotka ihannoivat minimalismia eivätkä halua juurikaan mitään. Tämä on helpoin tapa, jos joku haluaa jotain, niin siinähän vie. Harva työssäkäyvä jaksaa mitään kirppariroinaa itse alkaa myymään. Jopa facebookin roskalava aiheuttaa kaikenlaisia pyyntöä että otan jos tuotte. Sori ei ole aikaa, eli kaatopaikalle vaan.Jonkin verran on viety kunnollisia huonekaluja yms. SPr_ään ja Konttiin, mutta kyllä siellä ollaan tosi tarkkoja, mitä huolitaan. Keräämöön (entinen Kierrätyskeskus) voi itse viedä mutta siitäkin joutuu maksamaan noin 20 eur/kuorma esim sohva ja patjat yms. , Ennen vanhaan kierratyskeskus saattoi myydä esim vanhoja urheiluvälineitä, suksia yms. mutta joku nykyinen laki kieltää tämän. Viimeksi kun vietiin ihan toimivia televisioita, pesukone, hyväkuntoisia sohvia yms. niin siellä oli lavat täynnä vastaavanlaista tavaraa. Ihmettelen tätä, koska sieltä voisi huono-osaisemmat saada halvalla ilmaiseksi hyvää tavaraa, mutta kun se ei ole nykyään jostakin syystä sallittua. Kerrämö on nykyään sama kuin kaatopaikka, ja molemmissa joutuu maksamaan kun vie sinne tavaraa. Tämäkin on hyvä tiedostaa,
ättämöön (entinen Kierrätyskeskus)
Linkissä on hyvä blogiartikkeli aiheesta "Vainajan tavarat":
Meillä tehtiin niin että kun oli kaksi sisarusta niin valitsimme aina vuorotellen sen tavaran jonka halusimme eniten. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes kaikki oli jaettu.
Testamentin etsintä. Lakimies, perunkirjoitus. Köyhälle enemmän, hyvin toimeentulevat pärjäävät? Joku tukee pienituloista. Valokuvat ja tärkeät asiat talteen. Tai tasajako. Mitä omaisuutta on, taloko.
Kamat ammutaan tykillä taivaalle ja otatte kiinni kaiken minkä saatte.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on lähinnä se, että jokaisella on jo asunnot täynnä ja valmiiksi sisustettu. Vanhempien kodit ovat tyylillisesti ja kooltaan ihan eri luokkaa. Vierasolohuoneen kustavilainen tyylihuonekalusto ja Hellaksen piano ovat vaivoja ei löytöjä/aarteita. Hopeinen kahvikannu, sokerikko ja kermakko .... 😑
Vierasolohuone? Jaa. No mitäs sieltä arkiolohuoneesta löytyy?
Paras tapa on riidellä ja tapella verisesti kunnes joku väsähtää.
Moottorisaha on oikeudenmukainen kiinteän omaisuuden ja irtaimiston osittaja.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuvitellut, että ongelma on päinvastainen : Mitä hittoa me näille tavaroille tehdään / kuka meistä hoitaa nämä pois täältä ?
Sama. Enempi on ollut ongelmana päästä irtaimesta (joka jo perukirjassakin katsotaan arvottomaksi) eroon.
Jotkut hullut sitten himoavat astioita, mööpeleitä ja vaarivainaan huuliharppua.
Kaikki esineet joiden arvo on 500€+/kpl myydään ja rahat jaetaan perintökaaren mukaan.
Kaikki muu laitetaan kaatopaikkalavalle.
Enpä lähtisi tavarasta tappelemaan, jollei sitten ole joku kymppitonnin kello tai oikeasti nimekäs taulu.
KAIKKI muu meidän jokaisen kodissa on kuolemamme jälkeen jätettä.
tavaroista markkina-arvo, ja sitten lunastamaan siis jos arvotavaraa. perintöasiat aina paljastaa sen oikean ahneuden ja oman navan tuijottajat. siksi meillä on sovittu, että kaikki myydään ja rahat jaetaan.
Kuka haluaa kotiinsa ylimääräisiä kodinkoneita? Pelkästään kuljetus maksaa maltaita plus lisämaksut
siitä, että jokin taho otaa ne vastaan (kaatopaikka, sorttiasema tms).