Ihmisten kyvyttömyys työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

YouTube, tiktok yms. nopeatempoinen viihde tuhoaa niin nuorien kuin myös aikuisien keskittymiskyvyn. Ei nykyisin moni jaksa katsoa edes leffaa loppuun saati lukea kirjaa.

Olen huomannut saman. On todella vaikea viedä työelämässä vaativia asioita eteenpäin, kun osa ihmisistä ei ole kykeneviä käsittelemään perinteisesti tietoa. Nykymaailman mukaan rimaa sitten lasketaan sen heikoimman tasolle, jolla on oikeus meluta kun ei ymmärrä. 

huh huh

hyh hyh

Liian paljon keskeytyksiä, multitaskaamista, tehostamista. Liian monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Puhelin npiippaa, joku kysyy jotain ja toinen toista. Tätä vuosikausia ja kotihommat päälle. Siinäpä ne aivot on sulaneet ja lopullinen kärähdys vaihdevuosien iskiessä. Ja tämä pätee myös miehiin.

Meillä ei mikään asiantuntijatyö vaan suorittavaa duunarihommaa, mutta nyt kun kaikki on mennyt sähköiseksi, digiksi ja tekoälyksi, niin vanhemmat työntekijät ei pysy perässä. Vaatii toistoja toistoja ja toistoja että oppii, sitten saattaa mennä pari viikkoa, niin se oppi on taas unohdettu. Samaa esiintyy sitten esim adhd-henkilöillä, mutta heillä ne pystymisen haasteet on loputtomia, vaihtuvia eikä vain digiin rajoittuvia. Raskasta kun muiden työaikaa kuluu näiden jatkuvaan opastamiseen.

Minulla töissä usein sekoittaa pään, kun työkaverit on niin tursuvan ihraisia löllyköitä : D

Jotain asiaa hoidellessa huomioni kiinnittyy yhtäkkiä siihen, kun lihava neitonen vetää suolapähkinöitä välipalaksi ja ihransa tursuvat ja hyllyvät... Menen ihan tyrmistyksestä sanattomaksi, että kuinka joku voi olla noin välinpitämätön omasta terveydestään, ja hups, taas unohtui joku asia....  

Moni ei muista edes paitaa yllensä pukea.

Työt tehdään tosiaan nykyään pienemmällä porukalla kuin aiemmin. Tämä tehostaminen on johtanut siihen, että yksi ihminen joutuu tekemään useamman ihmisen työt ja sellaisiakin töitä, joihin ei ole edes pätevyyttä. Aikataulut ovat myös kiristyneet. Keskity siinä sitten. 

Onneksi huonomuistisille on jo omia työpaikkoja. Kun unohtaa syödä ja pukea vaatteet päälle, voi alkaa sometähtöseksi :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei mikään asiantuntijatyö vaan suorittavaa duunarihommaa, mutta nyt kun kaikki on mennyt sähköiseksi, digiksi ja tekoälyksi, niin vanhemmat työntekijät ei pysy perässä. Vaatii toistoja toistoja ja toistoja että oppii, sitten saattaa mennä pari viikkoa, niin se oppi on taas unohdettu. Samaa esiintyy sitten esim adhd-henkilöillä, mutta heillä ne pystymisen haasteet on loputtomia, vaihtuvia eikä vain digiin rajoittuvia. Raskasta kun muiden työaikaa kuluu näiden jatkuvaan opastamiseen.

Varmaan totta.

Ja kun nykyään neuvotaan työntekijöitä opiskelemaan uusi tekniikka itse. Korkeintaan annetaan linkki johonkin intran ohjeeseen, että lukekaa tämä ja tehkää ohjeen mukaan.

Tai sitten on teams-koulutus, jossa opettaja etenee niin nopeasti, ettei ehditä edes muistiinpanoja kirjoittaa. Aina ei vanhalla pysy edes silmät perässä, kun edetään yhdestä kohdasta toiseen.

Töissä olevilta ei vaadita enää mitään. Kunhan on työpaikalla. Työnhakijoilta vaaditaan senkin edestä.

Vierailija kirjoitti:

Töissä olevilta ei vaadita enää mitään. Kunhan on työpaikalla. Työnhakijoilta vaaditaan senkin edestä.

"Töissä olevilta ei vaadita enää mitään. Kunhan on työpaikalla. Työnhakijoilta vaaditaan senkin edestä."

Tämä on niin totta. 

Itsestäni tuntuu, että suurimmalla osalla ihmisiä on vaikeuksia sisäistää edes yksinkertaisia sähköposteja.

Jatkuvasti kohtaan tilanteita, joissa samoja asioita ihmetellään ihan kun ei oltaisi niistä koskaan kuullutkaan, vaikka olen useamman kerran asioista kirjoittanut ja infonnut.

Ja käytän todella paljon aikaa siihen, että teksti on helppolukuista ja hyvin muotoiltua. Ei kapulakieltä, ei moniselitteisiä ilmaisuja. Yksinkertaista kieltä, lyhyitä kappaleita.

Silti ei tunnu menevän jakeluun mikään.

Maailma ei ole enään sama mitä ennen, työelämä on muuttunut vaativammaksi, kahden ihmisen työt tekee 1, digitalisaatio vaatii jatkuvasti muistamista ja opimista, tavoiteet ovat kovemmat. Kaiken lisäksi henkilökohtaisen elämän on vienyt myös digitalisaatio ja sosiaalinen media, ihmiset eivät kohtaa enään kuten ennen, naama on puhelimessa kiinni, algorytmit pilaavat muistin onhan siitä keskustelua ja tutkimuksia tehty. Nuoret ovat ne testihenkilöt kun syntyneet puhelimet kourassa, milleniaalit pääsivät suht vähällä vielä eli kukaan ei tiedä miten tämä nuorempaan ihmiseen vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä ja siten myös työelämään mutta tämänhetkisiä vaikutuksia kyllä näkyy ihan vanhemmissakin. 

Olen sitä mieltä että palkka kykyihin nähden pitää olla sopiva, meilläkin työpaikalla ovat toiset vastuuntuntoisempia ja kykenevämpiä vaativampiin hommiin ja rooleihin joten palkassakin tuon pitäisi näkyä mutta ei näy. Sen sijaan palkkaa voi nostaa jos osaat marketoida kykyjäsi tarpeeksi hyvin verbaalisesti, meillä on tämmöinen jankkaaja jolla ei ole juurikaan kokemusta, hieman koulutusta taustalla, hänen mielestään muut eivät osaa mutta hän aina tietää ja muka osaa (olen nähnyt työnsä tulokset, surkeaa oli jälki). Tiedän jo näkemättäkin että joku hönömpi ylempihenkilö ottaa juttunsa tosissaan ja antaa tuolle jankkaajalla korkeamman roolin jotta sitten pääsee pätemään kaikkien yläpyolelle ja nöyryttäämään niitä joidenka naama ei miellytä- Tämä on ongelma nykypäivänä, pähkinät eivät jakaudu tasan koska ei ole kyse kyvyistä vaan itsensä ulostuonnista ja itsevarman esittämisestä. Jargoniaa rakastetaan ja sosiaalista pelleilyä kuka vaikuttaa parhaimmalta vaikka silkkoa sisältä.

Olihan myös artikkeli siitä kuinka vammaiset ihmiset eivät pysty enään tekemään työtä koska heitä ei haluta, kun taso nousee tarkoittaa se sitä ettei normaali työntekijäkään aina onnistu vaan erotetaan jyvät akanoista. Nykyään yrityksethän saavat tehdä mitä huvittaa, pyytää mitä huvittaa ja käyttää hyväksi miten huvittaa, ei perehdytystä, ei kunnon ihmisläheistä johtamista, raha raha raha ja se miltä se muiden silmissä näyttää on tärkeintä. Tässä mun havainnot eri työpaikoilta, elämästä ja ihmisistä, sitten kun luette vielä tutkimuksiakin niin laitatte yksi yhteen. työelämä on raskaampaa, ei yhtään ihmi että ihmiset eivät jaksa, eivät voi hyvin ja monet lihovat kun ei jakseta pitää itsestä huolta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla menee muisti nyt menopaussin oireissa. Eilen pääsin töistä jo kotiin kun yhtäkkiä tuli mieleen, et unohdin tehdä yhden asian töissä. Soitin kollegalle, onneks se ymmärsi ja meni ja teki sen. Olen ennenkin unohtanut. Ihan aivosumussa ja väsymyksessä menee päivä. Eilenkin sitten piristyin yötä kohti ja ei olis malttanut mennä nukkumaan kun ei väsyttänyt enää.

Kuitenkin ihmetellään että miksi miehiä on enemmän pörssiyhtiöiden johdossa. No onko se ihme, jos naisilla tällaiset vaivat ovat yleisempiä?

Työt ovat liian vaativia, ihmisen muistikapasiteetti on rajallinen.

Vierailija kirjoitti:

Maailma ei ole enään sama mitä ennen, työelämä on muuttunut vaativammaksi, kahden ihmisen työt tekee 1, digitalisaatio vaatii jatkuvasti muistamista ja opimista, tavoiteet ovat kovemmat. Kaiken lisäksi henkilökohtaisen elämän on vienyt myös digitalisaatio ja sosiaalinen media, ihmiset eivät kohtaa enään kuten ennen, naama on puhelimessa kiinni, algorytmit pilaavat muistin onhan siitä keskustelua ja tutkimuksia tehty. Nuoret ovat ne testihenkilöt kun syntyneet puhelimet kourassa, milleniaalit pääsivät suht vähällä vielä eli kukaan ei tiedä miten tämä nuorempaan ihmiseen vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä ja siten myös työelämään mutta tämänhetkisiä vaikutuksia kyllä näkyy ihan vanhemmissakin. 

 

Olen sitä mieltä että palkka kykyihin nähden pitää olla sopiva, meilläkin työpaikalla ovat toiset vastuuntuntoisempia ja kykenevämpiä vaativampiin hommiin ja rooleihin joten palkassakin tuon pitäisi näkyä mutta ei näy. Sen sijaan palkkaa voi nostaa jos osaat marketoida kykyjäsi tarpeeksi hyvin verbaalisesti, meillä on tämmöinen jankkaaja jolla ei ole juurikaan kokemusta, hieman koulutusta taustalla, hänen mielestään muut eivät osaa mutta hän aina tietää ja muka osaa (olen nähnyt työnsä tulokset, surkeaa oli jälki). Tiedän jo näkemättäkin että joku hönömpi ylempihenkilö ottaa juttunsa tosissaan ja antaa tuolle jankkaajalla korkeamman roolin jotta sitten pääsee pätemään kaikkien yläpyolelle ja nöyryttäämään niitä joidenka naama ei miellytä- Tämä on ongelma nykypäivänä, pähkinät eivät jakaudu tasan koska ei ole kyse kyvyistä vaan itsensä ulostuonnista ja itsevarman esittämisestä. Jargoniaa rakastetaan ja sosiaalista pelleilyä kuka vaikuttaa parhaimmalta vaikka silkkoa sisältä.

 

Olihan myös artikkeli siitä kuinka vammaiset ihmiset eivät pysty enään tekemään työtä koska heitä ei haluta, kun taso nousee tarkoittaa se sitä ettei normaali työntekijäkään aina onnistu vaan erotetaan jyvät akanoista. Nykyään yrityksethän saavat tehdä mitä huvittaa, pyytää mitä huvittaa ja käyttää hyväksi miten huvittaa, ei perehdytystä, ei kunnon ihmisläheistä johtamista, raha raha raha ja se miltä se muiden silmissä näyttää on tärkeintä. Tässä mun havainnot eri työpaikoilta, elämästä ja ihmisistä, sitten kun luette vielä tutkimuksiakin niin laitatte yksi yhteen. työelämä on raskaampaa, ei yhtään ihmi että ihmiset eivät jaksa, eivät voi hyvin ja monet lihovat kun ei jakseta pitää itsestä huolta.

En useinkaan jaksa lukea näin pitkiä kommentteja, mutta tämä oli loistava! ;-)

Oi kyllä! Erittäin hyvänä esimerkkinä nämä kaikenmaailman huijauspuhelut joista valistetaan harva se viikko mutta kas kun työpuhelimeen tulee puhelu Virosta niin ihmetellään pitäisikö siihen vastata? Ei, ellei kellään työpaikallani ole mitään tekemistä virolaisten kanssa. No seuraava puhelu tuleekin Saksasta. Taas sama ihmettely ja sama kysymys. Tekisi mieli joskus kysyä missä sinä olit kun aivoja jaettiin? Ja tämä siis ihan ikäluokasta riippumatta. Kyseessä on myös vain yksi esimerkki siitämillaista tervanjuontia työ voi olla välillä....