Miksi kukaan käyttäisi psyykelääkkeitä?

Vierailija kirjoitti:

Se ois kiva jos psyykelääkkeiden ja mielialalääkkeiden ero olisi yleisesti tiedossa, niin ei käytettäisi sekavasti väärin näitä termejä.

 

Minä olisin kuollut masennukseen ilman lääkkeitä. Olisin ollut työkyvytön ja sitten olisi mennyt henki. 

Psyykenlääkkeet on kattotermi erilaisille lääkkeille joita käytetään esim. psykoosin, masennuksen, ahdistuneisuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. 
Kuten kaikki muutkin lääkkeet ovat ne hyviä kun niitä tarvitsee, muutoin eivät. Jostain syystä niihin vain suhtaudutaan välillä todella kielteisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun lääkärit kirjoittaa niitä unettomuuteen, mikä on aivan idioottimaista. Paria kokeillut, heitin ns. vesilintua, paskoja sivuvaikutuksia eikä auttanut nukkumiseen. 

Eri lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Minulle kokeiltiin unettomuuteen neljää eri lääkettä, ennen kuin sain avun skitsofreniaan suurilla annoksilla tarkoitetusta Seroquellista. Olen syönyt sitä jo 20 vuotta ilman sivuvaikutuksia ja hyvin nukuttaa. Annos on vain murto-osa skitsofreniaan määrätystä. 

Eli ei lainkaan idioottimaista, vaikkei sinulle sopisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä söin kerran n. vuoden ajan mielialalääkettä pienellä annoksella masentuneisuuteen. Ei ollut mitään sivuvaikutuksia. Psykiatri suuttui kun kuuli, että lopetin lääkkeen itse kun masennus oli ollut jonkin aikaa poissa. Olisi pitänyt kuulemma jatkaa lääkkeen syöntiä varmuuden vuoksi paljon pidempään. Onneksi lopetin, koska masennus ei palannut. Vieroitusoireet oli kyllä kovat, vaikka oli pienin annos lääkettä eli ei voinut ns "annosta vähentämällä" lopettaa 

Voi ja pitää lopettaa. Mainitsemasi "pienin annos" liittyy vain terapeuttiseen määrään, ei lääkkeen määrään. Tuon määrän voi puolittaa ja pari viikkoa sen jälkeen tuo annos puolitetaan jne. Todellakin psyykelääkkeet ajetaan hallitusti alas, nimenomaan hitaasti.

Psykiatrisi oli siis aivan syystä tuohtunut. Vaikka todennäköisyys on pieni ja käytetty lääke vaikuttaa, jotkut ihmiset "kilahtavat" vääränlaisesta lopetuksesta. Mitä tottuneempi kroppa tai hermosto lääkkeeseen on, sitä varovaisemmin lopetus pitää suunnitella ja toteuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekkin toimii oireita lievittävänä. Ei kaikille.

Keksin miljoona muutakin keinoa lievittää oireita, se, että puudutan koko limbisen järjestelmän, että saan negatiiviset tunteet hallintaan ei ole sen arvoista, että menetän myös kaikki positiiviset tunteet ja näiden yhdistelmänä menetän motivaationi joka johtaa siihen, että olen zombina jääkaapin ja sängyn välillä, joka taas johtaa ylipainoon ja sen tuomaan lisämasennukseen.

ap

Sä oot tasapainoton. Mania?

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin paavo pesusieni pyyhkeen

Osta

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on moni tottunut siihen että kaikkeen voi luottaa, myös lääkäriin. Mielialaongelmaisilla on usein myös erittäin heikko itsetunto eivätkä luota itseensä ja silloin lääkärin on helppo valtavana aukroriteettina tuputtaa lääkkeitä. 

Tämäpä juuri. Kadun sitä että suostuin taas kokeilemaan yhtä antipsykoottilääkettä ja lääkäri määräsi siihen reseptin. En kokeillut kuin pari päivää ja lopetin kokonaan. Pelkona oli ja on edelleen että minulta häviää kaikki tunteet ja se on ihan kauheaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ei anna enää oikeaa unilääkettä ja rauhoittavaa, niihinhän voi jäädä koukkuun.

Jostain syystä päivittäin syötävä mielialalääke ei ole sit riippuvuus.

 

Mielialalääkkeestä on vaikeampi vieroittua vaikkei se koukuta.

Vieroitusoireet vaikka ei ole saanut edes mitään nautintoja. Tuohan on huonompi diili kuin huumeiden käyttö. 

jos on nuppi kunnossa niin ei niitä lääkkeitäkään määrätä