Kannattaisiko lopettaa kokonaan eräs ystävyyssuhde seuraavalla syyllä eli...
...jos kyseinen ystävä ei itse oma-aloitteisesti soita ja kysy minun kuulumisiani pitkiin aikoihin , ja odottaa vaan, että minä olen se, joka miltei aina soittaa hänelle tai avaa viestittelyn pitkän hiljaisuuden jälkeen kysyäkseni hänen kuulumisiaan ja kertoakseni omia elämäntapahtumiani?
Toinen seikka, joka on alkanut ärsyttämään, että jos ja kun minä soitan hänelle, ja hän ei jostain syystä pysty vastaamaan, niin kuitenkin jonkun ajan kuluttua hän itse soittaa minulle ja alkuun tokaisee miltei aina, että "Olit yrittänyt soittaa...." Niin olinkin, mutta ei se sitä tarkoita, että hänen pitäisi esim. tunnin päästä soittaa minulle päin. Enhän itsekkään aina ole jostain syystä vastannut ystäväni soittoon, kun kyseinen ystäväni on yrittänyt saada minuun yhteyttä. Vastaan sitten, kun hän soittaa jonkin ajan kuluttua uudestaan, enkä soita hänelle päin ensin. Monta kertaa olen ollut silloin päivän parin matkalla, kun ystäväni on yrittänyt soittaa minulle, ja en edes muista hänen yrittäneen soittaa minulle, kun palaan kotiini, jotta soittaisin hänelle sanoen heti kärkeen, että "Olit yrittänyt soittaa pari päivää sitten..." Mutta hän on monesti tuollaisen matkani jälkeen itse ehtinyt soittaa minulle ennen minun soittoani hänelle.
Olen tullut siihen johtopäätökseeni tietyistä syistä, että kyseinen ystäväni ei voi vastata silloin, kun hänen avopuolisonsa on paikalla ja kuuntelemassa taustalla, mistä aiheesta juttelemme puhelun aikana; ja siksi hän sitten soittaa myöhemmin minulle, kun miehensä ei ole samassa tilassa ystäväni soittaessaan minulle. Olen saanut tietooni luottevalta taholta ja huomannut itse myös ystäväni avopuolison käytöksestä, että ystäväni avopuoliso on hyvin dominoiva ja mustasukkainen persoona, ja ystäväni tottelee kuin koira avopuolisonsa määräyksiä, mitä ystäväni saa tehdä ja minne hän saa lähteä ja miten kauan hän saa olla poissa avopuolisonsa valvovien silmien alta. Vuosien ajan ystäväni ei ole voinut osallistua firmansa pikkujoulujuhliinkaan, koska avopuolisonsa ei salli ystäväni mennä pitämään hauskaa yksin työyhteisönsä kanssa. On surullista ollut seurata kyseisen ystäväni muutosta sen jälkeen, kun hän muutti yhteen vuosia sitten miehensä kanssa. Ystävästäni on tullut ikään kuin miehensä omistama "robottinukke", joka tekee juurikin niin kuin miehensä käskee tai muutoin mies korottaa ääntään jopa muiden ihmisten paikalla ollessaan ja karjuu ystävälleni.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Onpas surullista.
Niinhän tuo näyttäisi olevan todellakin surullista, että tuonkaltaisia vässyköitä naisissa on nykyisin, että jäädään tuonkaltaisen miehen kanssa jatkamaan parisuhdetta, ja jotkut jopa menevät avioliittoon tuonlaisesti käyttäytyvien miesten kanssa, joiden jo ex.aviovaimot ovat ottaneet avioeron. Syyhän eroihin tuonlaisesti käyttäytyvien miesten kohdilla on arvattavissakin. Sotkevat vieläpä tai yrittävät sotkea jopa vässykkänaistensa ystävyyssuhteitakin.
En vaan käsitä, miksi eräskin pitkäaikainen ystäväni jatkoi pariutumistaan ap:n kertoman vastaavan kaltaisen miehen kanssa avoliittoon ja kaikenlisäksi myöhemmin avioliittoon asti, vaikka jo seurusteluaikana äijä heitti kännipäissään tulevan toisen vaimonsa silloisen tyttöystävän omistaman kodin seinille ystäväni valmistaman ruoan kattiloineen päivineen keittiön ikkunaan niin että lasi meni rikki, ja kattilallinen sapuskaa roiskui ympäriinsä pitkin seiniä ja lattioita kattoa myöten. Miten sokea voi ihastunut ihminen olla, että tuolla tavalla jo seurusteluaikana käyttäytyvän miehen kanssa ryhtyi avioitumisen myötä vieläpä yhteisten lasten hankintaan?!?
Hän on ajatellut, että voi parantaa toisen. Rakastaa ehjäksi. No, muita et voi muuttaa kuin itseäsi.
4/4: En ole pullukka. Sinähän saatat ollakin siis PULLUKKA tai suorastaan SIKAKARJU matalaotsainen vähän koulutettu työkyvyttömyyseläkkeelle laskettu häiriköimästä muiden työntekoa, jos sellaista sulla on ikinä ollutkaan.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Onpas surullista.
On. Surullinen ystävää syyllistävä aloitus.
Vaikuttaa siltä ettei tämä tämä ihminen halua olla kanssasi tekemisissä. Ei ole ystävä. Vaikutat vähän rasittavalta.
Siis ystäväsi ei soita oma-aloitteisesti ja sitten hän kuitenkin soittaa, mutta et vastaa ja unohdat soittonsa kokonaan?
No hyvänen aika, eihän noin tuuliviirimäisen ihmisen ystävänä kannata olla! Jos ei soita ja soittaa kuitenkin, niin on todella epäluotettava ja epävakaa eikä ymmärrä ystävyyttä ollenkaan.
Lisäksi ystävälle puhutaan aina kaiutin päällä, jotta samassa tilassa olevat voivat osallistua keskusteluun oltiinpa kotona tai junassa. Ystävillä ei ole salaisuuksia!
Minäkin melko usein laitan sen puhelimen äänettömälle, kun haluan viettää puolisoni kanssa aikaa. Se kuuluu ihan peruskäytöstapoihin parisuhteessa.
Itse mieluummin juttelen ystävieni kanssa, kun saan puhua rauhassa. Usein puhelin äänettömällä myös.
En nää osallistu pippaloihin, koska ei kiinnosta. Viihdyn mieheni seurassa. Mieluumkin tapaan ystäviä kahvikupposen seurassa. Pikkujoulut ei ole koskaan kiinnostanut, osallustuin lähinnä velvollisuudesta.
Olen siis muuttunut sinkkuajoista paljon. En enää ole saatavilla 24/7, en osallistu kaikkiin kissanristiäisiin, en lähde ex temporee reissuihin... Eikä kyse ole miehen luvasta tai mustasukkaisuudesta. Eli ehkä ystäväsi prioriteetit ovat myös muuttuneet. Itseltä häpyi sinunlaiset nillittäjät, mutta fiksut ymmärtävät, että elämä ja ihmiset muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Hän on ajatellut, että voi parantaa toisen. Rakastaa ehjäksi. No, muita et voi muuttaa kuin itseäsi.
Eikä ap voi muuttaa ystävää.
Hyvin tiedetään tämä kiviriippa ihmistyyppi...
Luulin ensin, että teinidraamasta kyse, mutta taitaa kirjoittaja kuitenkin olla täysi-ikäinen, kun töistä puhuu.
Eikö ole selvä, että hän vastailee sinulle vain kohteliaisuudesta? Miksi luulet, että hän on ystäväsi?
Olet hyvin tiukka sen suhteen, millainen ystävä saa olla. En ihmettele, miksi ystäväsi on varovainen sinun suhteesi ja antaa sinun päättää yhteydenpidostanne.
On täysin tavallista, että jos joku yrittää soittaa eikä juuri sillä hetkellä pysty vastaamaan, hän soittaa myöhemmin takaisin ja sanoo: yritit soittaa. Se, ettet itse tee näin, ei ole erityisen kohteliasta ystävääsi kohtaan.
Oletko edes harkinnut muuta syytä sille, miksi ystäväsi ei halua puhua puolisonsa läsnä ollessa? Yksi mahdollinen syy on se, että hän puhuu kanssasi asioista, jotka eivät kuulu puolisolle. Kaikki asiat etenkään ystävien henkilökohtaiset asiat eivät ole puolison kuultaviksi.
Jos koet välttämättömäksi puhua ystäväsi kanssa myös hänen puolisonsa ollessa paikalla, sano se suoraan ystävällesi.
Siis mikä vika on siinä, että jos aloittaja soittaa eikä kaveri vastaa, niin kaveri takaisin soittaessa aloittaa puhelun Olit soittanut..
En ymmärrä. Noin minäkin tekisin.
Mitähän tuossakin parisuhteessa tapahtuu kotinsa seinien sisäpuolella? Henkistä väkivaltaa ainakin jos lienee fyysistäkin, koska tiedän yhden tuonkaltaisen parisuhteen, jossa persoonaltaan häiriintynyt aviomies on läiskinyt turpaan jopa omia sukulaisiaan ja työpaikkansa työntekijöitä, jos häntä ei totella, ja asiat eivät suju, kuten hän haluaa niiden menevän!