Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii, että naisystävän on vietettävä aikaa hänen lastensa kanssa
22.11.2025 |
Mitäs tähän kommentoitte:
Viestittelin Tinderissä ihan mukavan ja kunnollisen oloisen n. 45-vuotiaan miehen kanssa. Hänellä on vuoroviikoin 12-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Hän kirjoitti, että esikoinen on ikäistään lapsellisempi ja tarvitsee vielä paljon isäänsä ja sitten taas kuopus on ikäistään kypsempi ja itsenäisempi. Hän kutsui minut treffeille. Vastasin, että mielellään lähden treffeille, mutta haluan myös rehellisesti alkuun kertoa, että etsin parisuhdetta, jossa voidaan viettää lapsivapaata kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ilman kummankaan lapsia. Eli tarkoitan, että voin ehkä joskus tavata miesystävän lapset, mutta en ole kiinnostunut hengaamaan heidän kanssaan sen enempää. Tähän mies vastasi, että sitten ei kannata edes tavata. Hän kirjoitti: "Mä haluan, että mun tuleva naisystävä viettää aikaa mun lasten kanssa ja luo heihin suhteen".
Mietin vaan, että eikös tuollaisilla teini-ikäisillä ole jo oma tahto? Entä haluavatko he, että joku vieras nainen ja hänen lapsensa alkavat viettää aikaa heidän kodissaan? Miten sä edes "luot suhteen" niihin lapsiin , jos ne ei halua tutustua suhun? Sen vielä ymmärtäisin, jos kyseessä olisi pienet lapset, mutta nyt on kuitenkin jo lähes aikuiset lapset kyseessä. en minä ainakaan teininä ollut kiinnostunut hengaamaan mun mutsin vaihtuvien miesystävien kanssa.
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan etsiä lapseton mies tai jonka lapset ovat isompia/ ovat miehen luona muutamia kertoja kuukaudessa. Jos ei halua äitipuoleksi ja kodinhoitajaksi.
Asun itse miehen kanssa, jolla edellisestä liitosta alakouluikäinen lapsi, joka asuu meillä vuoroviikoin. Olen itse lapseton ja haluaisin ainakin yhden lapsen. Tykkään miehen lapsesta ja teemme asioita paljon yhdessä.
Olemme asuneet pari vuotta yhdessä ja alkuun kaikki toimi todella hyvin. Mutta nykyään on alkanut ärsyttämään jotkin asiat. Mies on hyvä isä, mutta pikkuhiljaa esim. lapsen viihdyttäminen on alkanut jäämään koko ajan enemmän minun vastuulleni. Mies häviää heti tekemään omia juttujansa, jos yhtään otan kontaktia lapseen tai lapsi itse tulee ehdottamaan minulle tekemistä. Lapsi on todella huomionkipeä, eikä tykkää tehdä mitään yksin. Omaa aikaa ei jää paljon yhtään, joten lapsiviikot ovat henkisesti hieman rankkoja.
Mikä tässä miehessä sitten on niin mielettömän upeaa, että haluat olla hänen kanssaan, vaikka joudut viihdyttämään ja elättämään hänen lastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
^ oletan, että lapsella on asunnossa oma huone, joten mun mielestä isän eli avomiehesi pitäisi maksaa vuokrasta 2/3 ja samoin isompi osa sähkö-/vesilaskusta.
Ja miksi sun pitää perua omia menoja silloin kun lapsi tulee äiti viikkojen aikana käymään sun asunnossa ? Ei kai se lapsi tulee sua tapaamaan vaan isäänsä ?
Seurustelen ensimmäistä kertaa miehen kanssa, jolla on lapsi edellisestä liitosta. En alkuun edes tajunnut kyseenalaistaa mitään asioita. Esim. minulle on ollut aina normaalia maksaa puolet laskuista ym. yhteisistä menoista parisuhteissa. Ja olen myös aina ollut todella vastuuntuntoinen ja tykkään lapsista ja olen hoitanut myös kavereiden/sukulaisten lapsia jos on tarvinnut hoitajaa. Alettiin miehen kanssa seurustelemaan lapsen ollessa parivuotias, joten lapsi on todella kiintynyt minuun ja haluaa viettää aikaa myös minun kanssani.
Pikkuhiljaa hintojen korotusten myötä olen huomannut, että palkasta ei jää paljon mitään säästöön. Sekä jatkuva huomiontarve lapselta on alkanut tuntumaan hieman raskaalta. Vaikka lapsesta pidänkin, ei lapsi silti tunnu omalta. Muutama uusperheessä ollut kaveri on jokin aika sitten saanut minut tajuamaan tilanteeni ja sanonut, että hekin on hoitanut puolison lapsia/ maksanut puolet asumiskuluista. Mutta heillä tilanne on ollut eri, kun kummallakin osapuolella on ollut lapsia. Silloin toisen lapset menee siinä "sivussa". Lapsettomana ei missään nimessä suostuisi tällaiseen järjestelyyn.
En haluaisi erota, mutta olen ajatellut ensi vuoden puolella ottaa mieheni kanssa lapsihaaveeni uudestaan esille, sekä mahdollisesti muuton pienempään asuntoon tai että mieheni alkaa maksamaan enemmän asumiskuluista. Lapsella on siis oma huone ja tulisi olemaan myös uudessa asunnossa.
Muistan, kun vanhempani erosivat, niin oli "äitipuolet hieman erikoisia" teinin silmin nähtyinä. Muistan yhden naisen, oli muuten ihan mukava, mutta alkoi mm. nimikoimaan iskän pyyhkeitä ja puuhailemaan kaikkea pientä. Viimeisin puoliso oli hyvä. Tosin isä ei osannut täysin arvostaa häntä, mistä olin pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun vanhempani erosivat, niin oli "äitipuolet hieman erikoisia" teinin silmin nähtyinä. Muistan yhden naisen, oli muuten ihan mukava, mutta alkoi mm. nimikoimaan iskän pyyhkeitä ja puuhailemaan kaikkea pientä. Viimeisin puoliso oli hyvä. Tosin isä ei osannut täysin arvostaa häntä, mistä olin pahoillani.
Sanoitko siitä isällesi? Asuuko isäsi nyt yksin, mitä päättelet siitä?
"Olemme asuneet pari vuotta yhdessä ja alkuun kaikki toimi todella hyvin. Mutta nykyään on alkanut ärsyttämään jotkin asiat. Mies on hyvä isä, mutta pikkuhiljaa esim. lapsen viihdyttäminen on alkanut jäämään koko ajan enemmän minun vastuulleni. Mies häviää heti tekemään omia juttujansa, jos yhtään otan kontaktia lapseen tai lapsi itse tulee ehdottamaan minulle tekemistä. Lapsi on todella huomionkipeä, eikä tykkää tehdä mitään yksin. Omaa aikaa ei jää paljon yhtään, joten lapsiviikot ovat henkisesti hieman rankkoja."
kannattaako sun sitten hankkia omaa lasta, jos tuntuu raskaalta vain joka toinen viikko olla 7-8-vuotiaan lapsen kanssa? Sinulla on tosi iso riski jäädä yh:ksi/vuoroviikkomutsiksi, jos hankit lapsen miehen kanssa, joka on jo kertaalleen eronnut lapsen ollessa taapero. Mainitsit tuossa aiemmin, että lapsi oli 2-vuotias, kun aloit seurustella miehen kanssa ja nyt olette olleet yhdessä 5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se aika iso red flag jos mies ei hoida vanhemmuuttaan kunnolla. Lapset sinänsä on ihan ok, mutta jos mies feilaa vanhemman vastuut, silloin paketti ei pysy kasassa. Nämä on yleisimpiä syitä, miksi uusperheet ei toimi.
🇺🇦🇮🇱
Sain kräkättyä miehen koodin: minulla on 15 v teinityttö, joka ei ole itsenäinen= 15v tytöllä on neurologisia haasteita tai hän on lievästi kehitysvammainen. =häntä ei voi päästää esim yksin vaateostoksille, mutta en itse sellaista naisten hommaa jaksa, joten tähän tarpeeseen olisi kiva saada ilmainen naisavustaja/kehitysvammahoitaja. Ruoat pitäisi myös laittaa ja siivoilla, jotta minä ja 12v poika saadaan pelailla rauhassa. Seksipalvelut pitäisi tietysti myös kuulua pakettiin. Näin toimittiin myös ennen exän kanssa, kunnes hän täysin yllättäen lähti, nyyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain kräkättyä miehen koodin: minulla on 15 v teinityttö, joka ei ole itsenäinen= 15v tytöllä on neurologisia haasteita tai hän on lievästi kehitysvammainen. =häntä ei voi päästää esim yksin vaateostoksille, mutta en itse sellaista naisten hommaa jaksa, joten tähän tarpeeseen olisi kiva saada ilmainen naisavustaja/kehitysvammahoitaja. Ruoat pitäisi myös laittaa ja siivoilla, jotta minä ja 12v poika saadaan pelailla rauhassa. Seksipalvelut pitäisi tietysti myös kuulua pakettiin. Näin toimittiin myös ennen exän kanssa, kunnes hän täysin yllättäen lähti, nyyh.
Ei tytössä ole luultavasti yhtään mitään vikaa. Mies on vaan pettynyt siitä, että 15v on edelleen lapsi ja tarvitsee vanhemman tukea ja edelleen on vanhemman tehtävä pyörittää kotia ja arkea. Mies haluaisi, että 15v olisi jo sillä lailla ns itsenäinen, että ihan itse pyörittäisi kaikki kodin arjen asiat, jotka ovat miehen mielestä naisten hommia. Siis siivoaisi, kävisi kaupassa, laittaisi ruoan ja hoitaisi pikkusisaruksensa. Ja kun tytär on sillä lailla viallinen, ettei ota tätä naisen roolia, niin tarvitaan sitten joku muu nainen sitä hoitamaan.
Oikeasti mies joutuu vielä huomaamaan, ettei lapsi ota vanhempansa huushollissa koskaan sellaista vastuuta, mitä hän odottaisi tyttäreltään jo nyt. Ihan kaksikymppisenä opiskelijanakin nuo kyllä taantuvat teineiksi, kun tulevat jouluksi tai viikonlopuksi opiskelupaikkakunnalta kotikotiin. Käyvät jääkaapilla ja keräävät huoneeseensa pinon astioita, lähtevät kavereiden kanssa ja palaavat sitten kun muistavat, jättävät kengät ympäri eteistä ja pyykit pitkin poikin ja nurisevat jos pyytää ulkoiluttamaan koiran sadsäällä. Siellä omassa kodissaan voivat olla hyvinkin aikuisia ja hoitaa asiansa hyvin, mutta vanhemman luona ovat edelleen ihan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kräkättyä miehen koodin: minulla on 15 v teinityttö, joka ei ole itsenäinen= 15v tytöllä on neurologisia haasteita tai hän on lievästi kehitysvammainen. =häntä ei voi päästää esim yksin vaateostoksille, mutta en itse sellaista naisten hommaa jaksa, joten tähän tarpeeseen olisi kiva saada ilmainen naisavustaja/kehitysvammahoitaja. Ruoat pitäisi myös laittaa ja siivoilla, jotta minä ja 12v poika saadaan pelailla rauhassa. Seksipalvelut pitäisi tietysti myös kuulua pakettiin. Näin toimittiin myös ennen exän kanssa, kunnes hän täysin yllättäen lähti, nyyh.
Ei tytössä ole luultavasti yhtään mitään vikaa. Mies on vaan pettynyt siitä, että 15v on edelleen lapsi ja tarvitsee vanhemman tukea ja edelleen on vanhemman tehtävä pyörittää kotia ja arkea. Mies haluaisi, että 15v olisi jo sillä lailla ns itsenäinen, että ihan itse pyörittäisi kaikki kodin arjen asiat, j
Ja 10v päästä tuovat lapsenlapset mukanaan viikonloppuisin isovanhempien hoidettavaksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama kuin minä ilmoittaisin Tinderissä jollekin miehelle: "mä sitten haluan, että sä vietät aikaa mun veljen kanssa ja luot häneen suhteen"
Ap
Mielestäni on täysin normaalia luoda suhde kumppanilleen läheisiin ihmisiin.
Mulle taas kävisi. Ymmärrän miehen kannan. Tosin olen naimisissa ja ollaan ydinperhe. Hän ei ole sua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja 10v päästä tuovat lapsenlapset mukanaan viikonloppuisin isovanhempien hoidettavaksi :)
No onhan ihan normaalia, että lapsi odottaa isovanhempien luovan suhteen lapsenlapseensa. Ja lapsiin luodaan suhde sillä, että ollaan heidän kanssaan, osallistutaan hoitamiseen, otetaan sopivasti vastuuta silloin, kun se lapsen vanhemmille sopii. Eli saa olla iloinen, jos lapsi tuo oman lapsensa isovanhemman luokse ja isovanhempana pääsee osallistumaan lapsenlapsen elämään. Tietysti on oikeus olla osallistumatta, mutta sitten ei kannata valittaa, jos lapsenlapset eivät myöhemminkään juuri noteeraa tai tahdo olla yhteydessä. Tässäkin asiassa menestys tulee ennen työntekoa vain sanakirjassa.
Uusperhekuviohan on helposti sillä lailla hankala, että siellä on tosiaan sitten se ukin tai mummin puoliso, jolla ei välttämättä ole omaa intressiä luoda suhdetta lapseen. Sitä kannattaisi miettiä, jos on kovin pienestä syystä eroamassa. Ei uusperheestä ikinä tule samanlaista suvun kannalta kuin ydinperheestä. Ero voi toisaalta olla ihan perusteltu, vaikka sillä olisi pitkiä ikäviäkin seurauksia. Ja ero voi tulla, vaikkei itse sitä haluaisi.
Minusta tässä on nyt kaksi vältettävää asiaa: on kummallista, jos mies haluaa heti tutustuttaa ihan uuden hoidon lapsiinsa. Herää tosiaan kysymys siitä, etsitäänkö tässä kodinhoitajaa vai naisystävää ja onko kaikki muumit nyt laaksossa, eli pitääkö mies suhdetta heti tosi vakavana, vaikkei edes vielä olla tutustuttu. Toisaalta taas perheelliselle on tosi hälyttävää, jos uudella kumppaniehdokkaalla on täysin negatiivinen asenne lasten olemassaoloon eivätkä lapset saisi ollenkaan näkyä suhteessa edes tulevaisuudessa, jos suhde jatkuu ja syvenee. Voisi oikeastaan sanoa, että jos lapsia on, ei oikein voi ottaa kumppania, joka inhoaa heitä tai ei halua olla heidän kanssaan lainkaan ikinä milloinkaan tekemisissä. Se on siis ehdoton este vakavammalle suhteelle, jos ei ole mitään halua tulla toimeen uusperhekuvion kanssa, kun sellainen siitä kumminkin väistämättä tulisi.
Pääasia että tekee alusta asti selväksi, mitä hakee. Molemmin puolin. Jos näkemykset eroaa kovin paljon, on ajanhukkaa alkaa miettiä, miksi se toinen nyt ajattelee niin tai näin. Toteaa vain, että ei sovita yhteen,
En itsekään halua enää 50+ iässä deittailla miehiä, joilla on alaikäisiä lapsia, koska miehillä oletus on juuri tuo, mitä ap kuvaili. Mies saa kuitenkin hakea mitä haluaa, samoin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on täysin normaalia luoda suhde kumppanilleen läheisiin ihmisiin.
Mun serkku on ollut yhdessä vaimonsa kanssa 10 vuotta ja serkkuni on tosi läheinen oman mutsinsa kanssa ja käy hänen luonaan usein 120km päässä, varsinkin kesällä. Serkun vaimo on vain kolme kertaa tavannut anoppinsa näiden 10 vuoden aikana.
Sille miehelle kävisi paremmin kumppaniksi nainen, jolla myös on samanikäisiä lapsia.
^ oletan, että lapsella on asunnossa oma huone, joten mun mielestä isän eli avomiehesi pitäisi maksaa vuokrasta 2/3 ja samoin isompi osa sähkö-/vesilaskusta.
Ja miksi sun pitää perua omia menoja silloin kun lapsi tulee äiti viikkojen aikana käymään sun asunnossa ? Ei kai se lapsi tulee sua tapaamaan vaan isäänsä ?