Lue keskustelun säännöt.
Asperger ja parisuhde
10.02.2019 |
Olen aika varma, että seurustelen AS miehen kanssa. Asberger piirteet ovat hänessä voimakkaita. Työssään hän menestyy hyvin, samoin kevyissä sosiaalisissa suhteissa. Intiimi suhde tuntuu henkisesti olevan vaikea. Mies kyllä sitoutuu, mutta ei osaa ilmaista ja käsitellä omia tunteitaan. Kasvot ovat hyvinkin ilmeettömät, äänensävy harvoin kuvastaa oikeaa tunnetta. Miehen aika menee työhön ja keräilyyn (on kiinnostunut elektroniikasta).
Kokemukseni parisuhteesta tähän asti se, että olen henkisesti todella yksin. En saa vastakaikua tunteilleni, ja mies välttelee kaikin keinoin mistään tunnepitoisesta tai vakavasta asiasta puhumista. Myös tulevaisuuden suunnittelu on hänestä turhanpäiväistä.
Sitten kun on ollut asioita, joista on ollut pakko puhua, mies kokee tilanteen vastenmieliseksi ja syntyy riitaa. Riitatilanteesta ei synny yhteisymmärrystä, vaan inhottavaa turhautumista ja loukkaantumista molemmin puolin. Usein vaikutelma on, ettei hän koe lainkaan myötätuntoa. Kaikin puolin elämäntyyli on itsekeskeinen, vaikka onkin myös avulias töissä. Ilmaisee kiintymystään ainostaan tavaroihin ja lemmikkiinsä.
Mies oli lapsena oman kertomansa mukaan todella vaikea, epäsosiaalinen ja väkivaltainen. Mies on kuitenkin hyväntahtoinen ja hyväsydäminen, epäsosiaalisuus aikuisuudessa näkyy ainoastaan parisuhteessa.
Onko ketään paikalla, jonka puolisolla olisi AS piirteita? Miten olette löytäneet tasapainon, jos olette? Olen epävarma jatkosta. En halua elää henkisesti yksin, ja kuulla uudestaan ja uudestaan, että minussa on jotain vikana, kun minulla on tunnetiloja ja haluan puhua asioista. Miehen näkökulmasta hän on normaali, ja minä teen elämästä vaikeaa tunteillani ja tarpeellani puhua. Mies luulee, että olen epänormaali, kun näytän niin paljon tunteita, sillä ei kukaan hänen työpaikallaan niin tee. Luulee siis, että kaikki ihmiset käyttäytyvät töissä ja kotona aivan samalla tavalla. Hänen töissään ollaan todella muodollisia ja pidättyväisiä.
Myös todella paljon epäilyttää, haluanko perustaa perheen. Periytyykö se, minkälainen itse on ollut lapsena? AS ainakin tietoni mukaan periytyy voimakkaasti. Jos perustan perheen, tiedän, että kaikki tunnetyö ja sosiaalinen kasvatus jää minulle. Lisäksi riskinä on saada erityistarpeinen lapsi, joka veisi kaikki voimat ja aiheuttaisi huolta.
Jos täällä on paikalla asseja tai assin läheisiä, niin pliis, kertokaa omia kokemuksia tai näkökulmaa. Suhteessa on paljon hyvää, mutta itse olen ajatellut henkisen yhteyden olevan suhteen ydin. Millä tapaa AS kokee henkistä yhteyttä?
PS. Tiedän kyllä että asbergerin syndrooma on vanhentunut käsite, ja nykyään puhutaan autismin kirjon piirteistä. AS kuitenkin kuvastaa tilannetta.
Kommentit (69)
Muilla kokemuksia haasteista asperger-puolison kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosto. Itsellä nyt todella vaikea tilanne suhteessa ja toivoisin vertaistukea ja lisää kokemuksia/miten käytännössä asiat muuttuneet jos ovatkaan.
Mun tuntema AS-henkilö on mielestään olemassa lukeakseen lakia ja opettaakseen muita. Tältä tuntuu. Ei mitään kunnioitusta tai palveluhalukkuutta esim. vanhempia ihmisiä kohtaan. Tölvii, töksäyttelee, neuvoo ja opastaa. Vaikkei kukaan hänen neuvojensa perään ole. Puhuu ja selittää loputtomiin. Raivareita saa kuin mikäkin taapero hiekkalaatikolla. Tosi ärsyttävä tapaus. Sori, mut tää mun rehellinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan tulin ajatelleeksi tätä AS mahdollisuutta vasta pari päivää sitten, vaikka olen kyseisestä syndroomasta ollut tietoinen ennenkin, ja tuntenut useamman diagnosoidun AS:n. Nämä muiden kertomukset täällä kyllä vahvistavat sitä ajatusta, että tästä tosiaan voisi olla kyse.
- AP
Ymmärtänet, että toinen voi kokea asperger-vihjailut hyvin loukkaavana ja siitä vaikea päästä yli, jos tämä henkilö ei oikeasti ole.
Kyllä. On loukkaavaa suhtautua toiseen diagnoosin mukaisesti ja toimia hänen suhteensa tietyn oletuksen mukaisesti. Kokemusta löytyy, kun suositellaan pinnallisia suhteita ja paheksutaan tunteista puhumista, koska on keksitty oletus Aspergerista. Erittäin loukkaavaa ja väheksyvää myös heitä kohtaan jotka ovat autismin kirjolla.
Vierailija kirjoitti:
Mies on sanonut, että hän ei koe suhteessamme olevan mitään muuta ongelmaa, kuin se, että minulla on voimakkaita tunteita, jotka vaihtelevat päivästä päivään "ilman syytä", vaadin häntä puhumaan, vaikkei hän halua, vaadin häntä viettämään aikaa kanssani ja valitan jos olen tyytymätön. Eli tämän saman asian toinen puoli on hänen mielestään ainoa ongelmamme.
Minulle selvästi as-piirteinen ex diagnosoi kaksisuuntaisen mielialahäiriön, koska hänestä mielialani heittelehtivät vailla mitään syytä. Hän tulkitsi myös meillä olleen aivan kamala riita, jos olin vaikkapa vain sanonut olevani pahalla mielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mielenkiintoista kuulla myös muilta kokemuksia aspergerin omaavan puolison kanssa elämisestä.
Olen läheltä nähnyt muutaman vuoden miesystäväni asperger piirteitä ja täytyy sanoa että hyvinkin samankaltaisia mitä tämä ketju antanut myötä.
Ei pysty osoittamaan tunteita, ei sanallisesti eikä fyysisesti. Tuntuu kuin olisin joku naapurin Pirkko välillä.. Olen yrittänyt saada miehestä irti jotain mutta ei onnistu. Kuitenkin sanoo haluavansa olla yhdessä. Odottaa että minä teen aloituksen myös seksiin ja halauksiin. Ja jos olen alasti tai vähissä vaatteissa niin ei se häntä tunnu kiinnostavan.
Keräilyharrastus ja sitä toteuttaa, tykkää katsoa meidän yhdessäolon aikana kännykästä meemejä ja videoita. Kai se yhteinen aika on hänen mielestään tuota. Muuten on hyvin kiireinen ja aikaa ei ole yhdessäoloon paljoa. Älykäs ja kiinnostunut eri asioista.
Keskustelut päättyvät usein riitaan kun tuntuu ettei ota vastuuta tai ei pysty ymmärtämään minun kantaani. Tällöin helposti kiihtyy ja voi huutaa..
Mietin mitä jos en saa kaipaamaani huomiota ja sanoja koskaan. Ihmisen pitäisi tuntea olevan tärkeä toiselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla myös muilta kokemuksia aspergerin omaavan puolison kanssa elämisestä.
Olen läheltä nähnyt muutaman vuoden miesystäväni asperger piirteitä ja täytyy sanoa että hyvinkin samankaltaisia mitä tämä ketju antanut myötä.
Ei pysty osoittamaan tunteita, ei sanallisesti eikä fyysisesti. Tuntuu kuin olisin joku naapurin Pirkko välillä.. Olen yrittänyt saada miehestä irti jotain mutta ei onnistu. Kuitenkin sanoo haluavansa olla yhdessä. Odottaa että minä teen aloituksen myös seksiin ja halauksiin. Ja jos olen alasti tai vähissä vaatteissa niin ei se häntä tunnu kiinnostavan.
Keräilyharrastus ja sitä toteuttaa, tykkää katsoa meidän yhdessäolon aikana kännykästä meemejä ja videoita. Kai se yhteinen aika on hänen mielestään tuota. Muuten on hyvin kiireinen ja aikaa ei ole yhdessäoloon paljoa. Älykäs ja kiinnostunut eri asioista.
Keskustelut päättyvät usein riitaan kun t
Mun asperger-puoliso taas ei ole lainkaan tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa mahdollisuus on tutkimukset - muussa tapauksessa kaikki on pelkkää lässytystä ja mutua. Sen jälkeen voitte keskustella miten asian kanssa edetä - mikäli diagnoosi irtoaa.