Outoja lapsuuden mielleyhtymiä ja luuloja

Hauska😂😂😂😂

Leikittiin naispuolisen kaverini ja hänen pikkuveljensä (pakotettuna) kanssa "Kasper, Jesper ja Joonatania". Halusin aina olla Joonatan, koska olin ihan varma, että se oli tytön nimi.

Tämä siis joskus 80-luvun alussa.

Vierailija kirjoitti:

Leikittiin naispuolisen kaverini ja hänen pikkuveljensä (pakotettuna) kanssa "Kasper, Jesper ja Joonatania". Halusin aina olla Joonatan, koska olin ihan varma, että se oli tytön nimi.

Tämä siis joskus 80-luvun alussa.

Millainen tää leikki oli? Leidi joonatan!

Luulin että kaikki ihmiset elävät satavuotiaaksi elleivät kuole jossain onnettomuudessa tms.

Luulin että maito on suomalainen keksintö ja että mustikoita kasvaa vain Suomessa. 

Luulin että Suomi on objektiivisesti maailman paras maa niin että kaikkialla muuallakin ajatellaan niin.

Vielä 45-vuotiaana kuvittelin vakavissani että 70-täyttäneet vanhempani kuolisivat pian vanhuuteen ja enää heidän ei kannattaisi enää esim sijoittaa. En ole ollut tekemisissä vanhempien ihmisten kanssa lapsuusajan jälkeen.

Judas Priestin biisi Breaking the Law viittaa itse asiassa Jude Lawiin

Luulin oikeasti, että radion sisällä on pieniä ihmisiä, jotka laulavat ja puhuvat. Koetin kurkkia sinne sisälle, mutta ketään ei näkynyt. 

Luulin että kaikki isät ovat insinöörejä ja kaikki öidit sairaanhoitajia, koska omassa perheessä ja sattumalta myös parhaan kaverin perheessä oli näin.

Lapsena luulin, että lapsia saavat vain ne, jotka ovat menneet naimisiin ja viettäneet häät. En tiedä miten tällainen käsitys oli syntynyt lasten alkunsa saamisesta. 

Mielessäni pyöri kuva morsiamesta valkoisessa puvussa ja pitkässä hunnussa. 

Kun olin hereillä yöllä lapsena 80-luvulla, luulin että olin koko maapallolla ainoa hereillä yöllä joka ei saa unta ja surin pohjatonta yksinäisyyttäni. Mietin miksi. Katsoin katuvaloja ikkunasta.

Kuulin kouluikäisen isomman sisarukseni opiskelevan koulussa eri aineita. Mielikuvissani näin hänet kemian laboratoriossa puuhailemassa koeputkien kanssa ja kirjaimellisesti sekoittelemassa eri aineita. Kunpa olisikin peruskoulu ollut yhtä kiintoisaa todellisuudessa, olisi vuodet vierineet vaan.

Niitä harvoja asioita mitä lapsuudestani muistan, oli Onnenpyörä. Katselin sitä aina kun oli mahdollista ja opettelin lukemaan sen avulla. Luulin, että sinne kisaamaan päässeet olivat tarkoin valittuja huippulukijoita. Luonnollisesti oletin Janne Porkan olevan lukutaidoltaan Suomen paras ja siksi hänelle oli tuo tärkeä juontaja rooli annettu.