Ahdistaa työkaverit raportilla
Tulee aina niin voimakas tunne, etten kuulu joukkoon, vaikka meillä hyvä työryhmä onkin. Tuntuu, että kaikki muut ovat samalla taajuudella paitsi minä. Olen todella sosiaalinen, eikä varmasti ihmiset tajua, että tunnen näin.
Kommentit (16)
Onko sinua jätetty ulkopuolella vai mistä tämä sinun tunne johtuu? Joskus henkilö kemiat eivät kohtaa niin tulee helposti väärin käsityksiä. Jos ahdistus on suuri kannattaisi harkita esimiehille puhumista.
Ap, et ole yksin. Tunteesi on takuulla yleisempi kuin arvaatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinua jätetty ulkopuolella vai mistä tämä sinun tunne johtuu? Joskus henkilö kemiat eivät kohtaa niin tulee helposti väärin käsityksiä. Jos ahdistus on suuri kannattaisi harkita esimiehille puhumista.
On koulukiusaamishistoria, josta varmasti tunne kumpuaa. Nykyisessä työryhmässä ei jätetä ulkopuolelle. On vaan niin surullista, että joutuu asian ja tunteen kanssa jatkuvasti kamppailemaan, vaikka olen jo yli nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Voimia sinulla. Minulla on ihan sama tilanne, tunnen itseni todella ulkopuoliseksi työporukassa. Ei voi olla ajattelematta, että pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös uraan
Kiitos, voimia sullekin
Vierailija kirjoitti:
Siis millä ihmeen raportilla?
Anteeksi, olen siis sosiaalialalla töissä. Raportti pidetään aina vuoron vaihtuessa.
Minuakin ahdisti ja ärsytti aikoinaan raportit. Nyt teen itsenäistä työtä. Pahimmillaan rapsat oli hulvatonta kiherrystä ja jargonia.
Ajattele, että se raportti on (uskoakseni) pieni aika työpäivästä. Loppuaika on toivottavasti mieluista.
No hoiva-alalla on kyllä sellaista porukkaa (sori vaan, tämä oma havaintoni noin 4 työpaikan perusteella) ettei ole tarvekaan kuulua porukkaan. Yllätyin ettei porukan henki olekaan auttaa toisia vilpittömästi, vaan korostaa minä, minä tein sitä teen näin, minä (vähän räkätystä), minä minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis millä ihmeen raportilla?
Anteeksi, olen siis sosiaalialalla töissä. Raportti pidetään aina vuoron vaihtuessa.
Miten jollain raportillakin voi ahdistua, eikö siinä nyt puhuta vain työasioita? Asioita, jotka pitää kertoa seuraavalle vuorolle.
Mä oon hoitoalalla ihan avoimesti se outo tyyppi enkä todellakaan kuulu joukkoon. Osan kanssa kahden kesken tulee todella hyviä juttuja, mutta porukassa ollessa en edes yritä. Eikä mua haittaa, valitsen olla oma itseni enkä yritä olla jotain muuta. Työni teen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinua jätetty ulkopuolella vai mistä tämä sinun tunne johtuu? Joskus henkilö kemiat eivät kohtaa niin tulee helposti väärin käsityksiä. Jos ahdistus on suuri kannattaisi harkita esimiehille puhumista.
On koulukiusaamishistoria, josta varmasti tunne kumpuaa. Nykyisessä työryhmässä ei jätetä ulkopuolelle. On vaan niin surullista, että joutuu asian ja tunteen kanssa jatkuvasti kamppailemaan, vaikka olen jo yli nelikymppinen.
Mulla on sama, ja olen päätellyt, että johtuu omasta taustasta nämä. Ei pysty oikein luottamaan ja sitten uskon/luulen, että minusta puhutaan pahaa takanapäin ja jätetään ulkopuolelle. Sitten tätä ei auta se, että pomo näyttää selvästi suosivan tiettyjä työkavereita. Mutta tosiaan suurin ongelma varmaan on omat mietteet pään sisällä. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis millä ihmeen raportilla?
Anteeksi, olen siis sosiaalialalla töissä. Raportti pidetään aina vuoron vaihtuessa.
En ymmärrä miksi kaikki hoitajat istuvat tunnin siellä raportilla!? Äitini hoitolaitoksessa on vain kuolemaa odottavia vanhuksia, joiden tilassa ei välttämättä suuria tapahdu. Mutta kaikki hoitajat istuvat raportilla joka ikinen päivä kuin jumalan sanaa kuulemassa ja yritäpä mennä silloin kysymään jotakin. Tämä vapaatunti töistä on aivan naurettava käytäntö, etenkin kun kaikki on nykyään sähköisessä muodossa, sieltä ne tiedot voi lukea kukin itse.
Voimia sinulla. Minulla on ihan sama tilanne, tunnen itseni todella ulkopuoliseksi työporukassa. Ei voi olla ajattelematta, että pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös uraan