Professorin mukaan sokeri ei aiheuta riippuvuutta

Jaa'a. Olin pahassa sokerikoukussa yli 10 vuotta, sitten pidin kuukauden ajan sokeritaukoa eikä tuon vieroitusajan jälkeen ole kertaakaan tehnyt mieli makeaa. Pakko olla vähän eri mieltä proffan kanssa.

Professori saa rahoitusta sokeriyhtiöiltä. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Samainen proffa myös taannoin väitti ettei  sokerilla ole yhteyttä lihavuuteen ja on siinäkin väärässä, kuten tuoreet ulkomaiset tutkimukset osoittavat. Suomessa vaan vaietaan näitä uusista tiedoista koska MTK, einestehtaat,  Pekka Puska ja Pohjois-Karjala-projekti. Harva tietää että se sydänkuolleisuuden aleneminen oli yhteydessä kohonneisiin elinolosuhteisiin ja laski  koko maassa yhtä lailla tästä tutkimuksesta huolimatta niissäkin paikoissa jossa ei  ravintoneuvoja annettu. Puskan koko ura perustuu tähän hutkimukseen joka on jo kevyeksi  ja tarkoitushakuiseksi ulkomailla todettu.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni kyllä aiheuttaa.

Esim. eilen söin irtokarkkeja, ja makeaa olisi tehnyt mieli lisää illallakin (normaalisti en siis syö, eikä makeaakaan juuri tee mieli). Ja eilisen herkuttelun seurauksena tänäänkin tekee mieli.

Tiedän kokemuksesta myös sen, että jollen tänään syö karkkia, ei huomennakaan tee mieli. Toisin sanoen makean himo jää ikään kuin päälle.

Noh, ehkä minulla on vain psyykkisiä ongelmia, kuten HS:n juttu väittää :)

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1478062342891?ref=hs-etusivub-luetuimmat-…

Mitä mieltä ootte?

Siinä jutussa se kumoaa omat sanansa kun kehottaa psykologin juttusille. Riippuvuuksia hoidetaan myös terapialla..

Fogelholm voisi tulla tutkimaan minun kahta lastani. Miksi toisella unohtuu karkkipussi laatikkoon, ja toinen suurin piirtein suunnittelee elämänsä makean syömismahdollisuuksien ympärille...

Haluaisin nähdä mt-toimiston psykologien naamat, kun menisin sinne akuuttikriisissäni tyylin "söin puoli kiloa karkkia, nyt ahdistaa".

Tässä on se pointti, että oikeasti riippuvuus tarkoittaa vähän järeämpää ilmiötä kuin se mieliteko, josta ap puhuu.

Ihme etten ole sata kiloinen juoppo sillä minulla on riippuvuussuhde moneen asiaan ja joudun jatkuvasti "kieltämään" itseäni.

Himoitsen makeaa ja suolaista ja olen perso alkoholille. Oikein päässä vippaa kun en saa syödä ja juoda mitä haluan koko päivän sohvalla maaten :)

Onneksi en ole koskaan kokeillut huumeita kun luultavasti jäisin heti koukkuun.

Nytkin on kova karkin nälkä tai himo. Viiniäkin tekisi mieli juoda mutta en juo.

Vierailija kirjoitti:

Ihme etten ole sata kiloinen juoppo sillä minulla on riippuvuussuhde moneen asiaan ja joudun jatkuvasti "kieltämään" itseäni.

Himoitsen makeaa ja suolaista ja olen perso alkoholille. Oikein päässä vippaa kun en saa syödä ja juoda mitä haluan koko päivän sohvalla maaten :)

Onneksi en ole koskaan kokeillut huumeita kun luultavasti jäisin heti koukkuun.

Nytkin on kova karkin nälkä tai himo. Viiniäkin tekisi mieli juoda mutta en juo.

Googlasin miksi himoitsen irtokarkkeja ja tuli tää ketju. Vanha, mutta osuu. Himoitsen makeaa ja suolaista ja olen perso alkoholille. Ihan kuin mun suusta. Voi, miksi näin? Myös että jos kokeilisin huumeita jäisin varmasti heti koukkuun. 

Fysiologinen ja psykologinen riippuvuus ovat hieman eri asioita. Tupakoinnin lopettaminenkin on lastenleikkiä, jos onnistuu hävittämään psykologisen riippuvuuden. 

Olisi hyvä saada lukea se artikkeli. Aloituksen linkki ei toimi.

Professori on lobbauksen uhri. Tottakai sokerista tulee riippuvaiseksi, näkeehän sen nyt sokea reettakin viikonloppuisin prismassa. 

Sokeripukki ei aiheuta keripukkia edes sokerideiteillä.

Vierailija kirjoitti:

Professori on lobbauksen uhri. Tottakai sokerista tulee riippuvaiseksi, näkeehän sen nyt sokea reettakin viikonloppuisin prismassa. 

Niin ne vapisevat rauniot zombin näköisenä mustat renkaat silmien ympärillä siellä karkkiosastolla.

Läskit huutaa että kylläpäs aiheuttaa. Vaativat että sokeri julistetaan riippuvuuta aiheuttavaksi jotta heillä on tekosyy mussuttaa sitä.

Aina kun joku professori tai asiantuntija avaa suunsa niin nyrkkisääntö on olla kuuntelematta, paljon paremman tiedon saa joltain normaalilta ihmiseltä ketä oikeasti kiinnostaa terveys eikä yleinen jargonin jauhanta 

Sokerin ja rasvan himo häviää lopulta, jos jaksaa olla niistä erossa. Minulle käy aina niin että kun olen riittävän kauan pysytellyt niistä erossa ne alkavat ällöttää. Ajatuskin sokerin ja rasvan syömisestä, herättää lähes oksennusrefleksin. Mutta jos niitä on syönyt paljon niin niitä tekee mieli lisää eikä mikään muu maistu miltään.

Ei masennuslääkkeiden pois jättämisestä tullut vieroitusoireita lääkäreiden mukaan, ei millään, kymmenet vuodet ne hangoitteli vastaan vaikka potilaat niin väittivät. No lopulta he myönsivät että tuleehan niitä oireita mutta ne ovat nimeltään lopetusoireita. Ehkä sokeri aiheuttaa esim pakonomaista tarvitsevuutta muttei riippuvuutta..

Minä olin jo lapsena sokerista riippuvainen. Siihen aikaan ei edes puhuttu ruokariippuvuudesta tai ylipäätään toiminnallisista riippuvuuksista. Ilmeisesti liittyy dopamiiniin ja siihen mielihyvän tunteeseen. Myös seksi-, shoppailu- ja peliriippuvuus ovat näitä. 

Olin kiltti lapsi ja noudatin sääntöjä, mutta herkkuja saadakseni tein mitä vain. Kaupasta en sentään varastanut, mutta ostin salaa vanhemmilta. Moni sanoo että juujuu, noin kaikki tekee lapsena mut mä huomasin itsekin et herkut kiinnosti enemmän kuin kavereita.

En onneksi jäänyt tupakkaan tai alkoon kiinni vaikka niitä kokeilin.