Mitä tapahtuu lapsille joiden vanhemmilla ei ole aikaa/intoa osallistua koulun toimintaan?
Vaikuttaa siltä, että ainakin osa kouluista ja opettajista vaatii ja edellyttää vanhempien aina vain enenevässä määrin osallistuvan koulun toimntaan: milloin pitää tehdä kotona sitä ja tätä valmiiksi seuravalle tunnille, ja milloin pitää olla ostamassa/hankkimassa mitäkin tarviketta (luonnollisesti vanhempien itsensä kustantamana) ja pitää olla valmiina välittömästi reagoimaan vilma-viestiihin, vaikka se tulisi keskellä yötä, koska siinä todennäköisesti opettaja vaatii jotain jo seuraavaksi aamuksi.
Mutta entäs nämä lapset, joiden vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole aikaa tai mahdollisuuksia tai intoa/jaksamista osallistua koulun toimintaan sillä antaumuksella mitä opettajat ja koulu edellyttävät. Mitä heille tapahtuu?
Kommentit (44)
Oppivat omatoimisiksi ja muistavat retket ja muut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen vanhemmat osallistuneet ollenkaan mihinkään lasten koulutoimintaan tai sellaista toimintaa ei edes tainnut olla ja silti enin osa lapsista sai koulunsa käytyä, opiskelivat tai hankkivat muilla keinoilla itselleen ammatin ja pärjäsivät kukin tavallaan elämässään. Vanhemnat eivät ennen osallistuneet myöskään lasten harrastuksiin; minäkin menin ihan itse ja oma-aloitteisesti partioon, pojat kävivät itsenäisesti jäkisharkoissa ja kuljettivat varustekassinsa polkupyörillä jne. Nykyään monet vanhemmat työntävät liikaa nokkaansa lasten asioihin, passaavat ja järjestelevät lasten puolesta asioita ja tekevät päätöksiä ja siinä yksi syy miksi lapsista kasvaa aloitekyvyttömiä ja saamattomia nuoria ja aikuisia.
Ennen vanhaan ei ollut lasuja joten vanhemmilla oli hyvin laaja valta päättää siitä kuinka kohtelivat lapsiaan.
EI yhtään mitään. Lapsi käy koulun hyvällä menestyksellä ja jatkaa seuraavaan oppilaitokseen valmistuakseen ammattiin ja aikuisten elämään.
Asia riippuu lapsesta. Jotkut pärjäävät ihan itsekseen ja toiset eivät pärjää ilman kodin vahvaa tukea.