Miksi sokeri on minulle niin addiktoivaa mutta alkoholi ei?
Joudun olemaan täysin raivoraitis sokerin ja karkin suhteen, vähänkin kun syön niin lähtee heti lapasesta, en voi syödä ollenkaan karkkia :( Alkoholi taas ei jostain syystä aiheuta riippuvuutta, sitä voin onneksi silloin tällöin juoda, tosin sokerittomia juomia, eli vodkaa. Muita joilla sokeri tuntuu paljon addiktoivammalta?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Makean syöminen liittyy ihmisen evoluutioon. En kuitenkaan ole nähnyt kenenkään syövän lusikalla pussista sokeria eli ei taida olla sokeriaddiktiota olemassa. Makeeta minunkin tekee mieli mutta en ole sen takia tyhjentänyt siirappipurkkia
Kyllä siitä pelkästä sokeristakin keksis addiktiossa tavan syödä jos oikeasti on hirveet himot. Itse oon esimerkiksi syönyt hirveässä makeanhimossa keitettyä sokeria ja kermaa, joka on sitten jäähdytetty. Eli toffeeta.
Vierailija kirjoitti:
Makean syöminen liittyy ihmisen evoluutioon. En kuitenkaan ole nähnyt kenenkään syövän lusikalla pussista sokeria eli ei taida olla sokeriaddiktiota olemassa. Makeeta minunkin tekee mieli mutta en ole sen takia tyhjentänyt siirappipurkkia
Yhdellä tutulla oli aikoinaan ylipainoinen kämppäkaveri. Hän löysi siivotessaan taikinakulhoja sen kämppäkaverin sängyn alta, ja tuo kämppis oli sitten tunnustanut syövänsä taikinaa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti toisilla tulee suuremmat mielihyväryöpyt aivoissa sokerista kuin toisilla. Onhan se alkoholistakin jo tutkittu että ero tässä dopamiini ym. erityksessä voi olla 300 kertainen! Itse saan ihan älyttömät kiksit sokerista. Ainainen taistelu ettei söisi sitä liikaa
Ihminen joka on perso sokerille on myös perso alkoholille.
Multa katosi toi sokerihimokin vaihdevuosissa. Onneksi.
Syöttekö oikeasti sokeria sellaisenaan? Usein käytetään väärää termiä kun tarkoitetaan nopeiden hiilihydraattien, rasvan jne komboa. Kuten karkit, leivonnaiset jne. Harvinaista vetää ihan vaan sokeria? Sitä ei edes tee mieli mättää lusikalla naamariin. Useinhan sokerihimo jne vastaavat on vaan huonosti tunnistettua nälkää. Muutaman vanhuksen olen oikeasti tavannut jotka ovat syöneet sokeripaloja jne vastaavia (sodan vaikutuksia?) mutta olisi mielenkiintoista miten heitä on myös nuorissa? Vai onko oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Makean syöminen liittyy ihmisen evoluutioon. En kuitenkaan ole nähnyt kenenkään syövän lusikalla pussista sokeria eli ei taida olla sokeriaddiktiota olemassa. Makeeta minunkin tekee mieli mutta en ole sen takia tyhjentänyt siirappipurkkia
Mä vedin lapsena pussista tai sokerikulhosta lusikalla sokeria, kun kotiin ei ostettu karkkia. Mikä tahansa makea upposi. Nykyään en tee niin, koska en tahdo painaa tonnia. Mieli tekisi. Siirappikin kelpaisi.
Makean syöminen liittyy ihmisen evoluutioon. En kuitenkaan ole nähnyt kenenkään syövän lusikalla pussista sokeria eli ei taida olla sokeriaddiktiota olemassa. Makeeta minunkin tekee mieli mutta en ole sen takia tyhjentänyt siirappipurkkia