Lue keskustelun säännöt.
onko se niin kauheaa kehitykselle, jos lapsi ei mene ikinä päiväkotiin?
17.08.2014 |
Minulla on kaksi lasta, 4-vuotias ja vuoden ikäinen. Vanhempi ei ole koskaan ollut päiväkodissa ja mieheni kanssa menee vuorot niin hyvin ristiin, että todennäköisesti kumpikaan lapsista ei koskaan päiväkotiin mene. Vanhempi kävi ja jatkaa nyt syksyllä kerhoa kerran viikkoon ja käy leikkitanssitunnilla myös kerran viikkoon. Nuorenpi ei vielä käy missään.
Lähisuvussa samalla paikkakunnalla on useampi alle kouluikäinen ja kaveri piirissä samoin, eli noin kerran viikkoon myös tapaa heitä. Naapurustossa on vain vauvoja, joista varmasti tulee ainakin nuoremmalle tulevaisuudessa leikkikaveria.
En näe mitään syytä viedä lapsiani, varsinkaan vanhempaa, virikehoitoon. Olen ollut aikoinaan pöiväkodissa harjoittelussa ja omia lapsiani sinne joukkoon en halua, vaikka kuinka siellö olisi kaveria ja askarrellaan yms.
Isovanhemmat ovat nyt keksineet, että vanhempi täytyy laittaa päiväkotiin, oppiihan hän siellä ryhmässä oleilua ennen eskaria ja on kaveria, kaikki lapsethan menevät päiväkotiin joten täytyy meidänkin. Lapsi ei luulemma opi sosiaaliseksi jnejne...
Mitä mieltä olette, tarvitseeko lapsi päiväkotia jos on myös kotihoidon mahdollisuus?
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:15"]
Tästä ketjusta kyllä huomaa, että kotiäidit ei vaan tahdo uskoa, että kotihoito ei aina olekaan paras. Paitsi tietysti äidille, jonka ei tarvitse mennä töihin!
[/quote]
Minusta täällä enemmänkin huomaa sen kuinka päiväkotiin virikehoitoon lapsensa laittaneet luulevat että kaikki ovat yhtähuonoja kasvattajia kuin he itse. Kyllä meillä normaaleilla henkisesti tasapainoisilla kotiäideillä on fiksummin käyttäytyvät lapset, empaattiset, toisia huomioon ottavat, vuoroaan odottavat, motorisesti ja sosiaalisesti kehittyneemmät, kuten joku aikaisemmassa kirjoitti että ei ollut tottunut kiusaamiseen kun oli kotihoidossa ja eikä osannut suhtautua siihen kun aloitti koulun, se johtuu siitä että kotona kasvatetut harvemmin kiusaavat ketään, kiusaus on pieleen mennyttä kasvatusta, kiusaava lapsi ei koe olevansa arvokas, miksi päiväkoti lapset sitten eivät koe olevansa arvokkaita...? Ehkä vanhempien hylkäämisen takia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:55"]Muita kommentteja lukematta; lapsi ei tarvitse päiväkotia - älä ihmeessä vie, kun ei ole töiden takia pakko.
Päiväkoti on kehitetty hoitopaikaksi lapsille heidän vanhempiensa työpäivien ajaksi. Vaikka päiväkodissa toteutetaan varhaiskasvatusta, on se kuitenkin karusti ilmaistuna myös "lasten säilöntäpaikka". Päiväkodissa ei ole mitään sellaista, mitä normaalissa kodissa elävä lapsi välttämättä tarvitsisi.
T. Vathaiskasvattaja, Kk, lastenohjaaja, lisäkoulutuksissa erikoistunut pienten lasten emotionaaliseen hyvinvointiin
[/quote]
Juuri näin. Ja se, että lasta hoidetaan kotona, ei tosiaan tarkoita sitä, ettei lapsi tapaa koskaan muita kuin vanhempiaan tai että kotona tuijotetaan telkkaria päivät pitkät, eikä tehdä koskaan mitään muuta.
Väkivaltaisessa kodissa asuvat lapset jne ovat erikseen, mutta tavallisessa kodissa elävä lapsi ei päiväkotia tarvitse.
[/quote]
Mä olen kyllä ihan samaa mieltä. Ihan kuten lapsi ei tarvitse kouluakaan mihinkään alakouluikäisenä jos vaan voi olla kotona! Alakoulun asiat pystyy opettamaan ihan hyvin vanhempikin.
Useimmat vanhemmat vaan joutuvat käymään töissä. Onkin hassua, että päiväkodin kohdalla pidetään negatiivisena sitä, että lapset "varastoidaan" mutta koulun kohdalla ei. Samanlaisia lapsivarastoja ne kuitenkin pohjimmiltaan ovat, toisessa vaan tarjotaan lisäksi varhaiskasvatusta ja toisessa perusopetusta.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:43"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:04"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:01"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 10:23"]
Minäkin yläkoulun opena tunnistan osan kotihoitolapsista (en toki kaikkia) ihan siksi, että sosiaaliset taidot ovat todella alkeelliset ja kaverisuhteissa ei osata joustaa. Toki en minäkään tiedä, mikä on sitten sen sosiaalisesti kyvyttömän vanhemman osuus. Jos vanhempi on sosiaalisislta taidoiltaan normaali ja lapsi kokee erilaiisia sosiaalisia tilanteita viikottain, osaa solmia ystävyyssuhteita ja hoitaa niitä ja pääsee harjoittelemaan myös isommassa ryhmässä toimimista, niin en näe mitään ongelmaa kotihoidossa.
Toki suosittelen vahvasti eskaria ihan jo siksi, että vaikka lapselle opetettaisiin kotona kaikki mahdolliset taidot (lukeminen, laskeminen, perunoiden kuoriminen jne) niin kotona ei pystytä opettamaan sitä oman vuoron odottelua, työrauhan antamista, toisten kuuntelua, kompromisseja ja jopa pienen hälyn sietämistä. Tälläkin hetkellä minulla on oppilas, jonka mielestä jokaisen oppimistilanteen ja jokaisen tehtävän pitää palvella vain hänen oppimistaan, ei muiden. En yllättynyt, kun kuulin, että on paitsi kotihoidettu, niin ei käynyt myöskään eskaria.
[/quote]
Opettajana täytyy ihmetellä, missä edelleenkin tarvitaan perunankuorimistaitoa. Meille on perunat tulleet kuorittuina jo ainakin 10 vuoden ajan, kilpailutus kun aiheuttaa sen, että ostetaan vain kuorittuja perunoita.
Toiseksi omalla yläasteellani viimeisen viiden vuoden aikana kaikki yhdeksännen luokan parhaan oppilaan stipendin saaneet ovat olleet kotihoidettuja lapsia. Tosin tämä koulu on alueella, jossa akateemisten perheiden suuri osuus saattaa liittyä siihen, että lapsia ei ole tarhattu tarhaamisen vuoksi vaan äidit tai isät ovat katsoneet, että he kykenevät opettamaan lapsilleen paljon niitä asioita, joita päiväkoti ei opeta.
Valitettavasti eskarissa näkee sen, mihin päivähoito pystyy. Vuoron odottelu, työrauhan antaminen, toisten kuuntelu ja kompromissit ovat päiväkodissa hoidetuille täysin mahdottomia asioita. Siellä kun kannustetaan täysin päinvastaiseen toimintaan! Hoitajia on liian vähän, lapsia liian paljon, joten vain äänekäs etuilija saa huomiota. Kotona hoidettu lapsi on saanut huomiota kotona ja kerhoissa ja oppinut, että ihan varmasti hänenkin vuoronsa tulee. Päiväkotilapsi tietää, että ei tule.
[/quote]
Millä ihmeen pikkupaikkakunnalla yläkoulun ope voi tietää kaikkien viimeisen viiden vuoden stipendinsaajien kotihoitotaustasta? Porvoossa?
[/quote]
Näinpä... Jos kyseessä on tosiaan noin pieni paikkakunta, ei siellä varmasti päivähoitoa edes järjestetä päiväkodeissa vaan perhepäivähoitajilla. Jostain syystä kotiäidit alkavat aina ihan tosissaan satuilla näissä pk-keskusteluissa...
[/quote]
Totta. Päiväkoteja ei ole Suomessa kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella!
[/quote]
Monilla pienillä paikkakunnilla ei kyllä oikeasti ole päiväkoteja tai on korkeintaan yksi. Suomessa pieniä paikkakuntia kun leimaa usein myös pitkät välimatkat.
Kysymykselle ei ole yksinkertaista vastausta.
Vein oman poikani päiväkotiin ihan ammatilaisen suosituksesta 4-vuotiaana kun neuvolassa todettiin sosiaalisissa ja motoriikan taidoissa ongelmia. Olin yrittänyt tehdä kaikkeni kotona että kotiympäristö olisi kehittävä, piirrettiin, leikattiin, leivottiin, luettiin ja käytiin puistoissa ja kerhoissa. Kuitenkaan samanikäisiä eikä vanhempia lapsia sinne sattunut tulemaan, meillä ei sellaisia tuttavapiirissäkään ollut, ja pojalla jäi oman ikätason sosiaaliset taidot opettelematta.
Kun meni päiväkotiin oli kuulemma paljon jäljessä "päiväkotikonkareihin" verrattuna. Vuoden on nyt siellä ollut ja sosiaaliset taidot kehittynyt merkittävästi, vielä motoriikassa jäljessä. Eli sanon vaan että riippuu lapsesta. Jotkut tarvitsevat erityistä tukea jota vain oma ikäryhmä voi esimerkillä opettaa. Varsinkin nuo sosiaaliset ja ryhmätaidot tulevat paljon kovemmalle koetukselle päiväkodissa kuin kotona ja meille tämä on ollut vain hyvä asia. Tietysti on olemassa muita lapsia jotka ehkä eivät tätä tukea tarvitse.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 12:31"]
Mutta varhaiskasvatushan ihan määritelmällisesti sisältää myös kodin! Ei kukaan väitä, että varhaiskasvatusta on vain päiväkodissa. Lisäksi sinulta on tainnut jäädä jotain aika olennaista ymmärtämättä varhaiskasvatuksen ytimestä, se ei suinkaan ole vain niitä ohjattuja tuokioita, vaan normaalia elämää, jota taitava kasvattaja rikastaa lapsen omien tavoitteiden mukaan. Toki ohjatuilla tuokioilla, lauluilla jne. on myös oma tärkeä roolinsa.
Saanko kysyä missä opiskelet ja mitä? Muistan, että oman ensimmäisen pk-harjoitteluni jälkeen ajattelin aika samoin kuin sinä, mutta myöhemmin opin oikeasti näkemään mitä kaikkea ja missä tilanteissa siellä päiväkodissa tehdään. Lapsethan oppivat kaiken aikaa, oikeasti laadukkaassa varhaiskasvatuksessa tämä huomioidaan kaiken aikaa.
Lto, KM
[/quote]
Hyvin paljon tuli nähtyä ja koettua, mutta varmasti paljon jäi näkemättäkin, sitä en kiistä. En ole varhaiskasvatuksen ammattilainen enkä tee töitä lasten ja nuorten kanssa nykyisin. Arvostan edelleen kokemustani ja päiväkodin työntekijöitä. Ja toki lapsia tuli kasvatettua ja ohjattua arkisissa puuhissa: pukemisessa, kattamisessa, laskettiin asioita, kerättiin käpyjä, harjoiteltiin jonottamista, kehuttiin, rohkaistiin jne. Ohjaava kasvatustyyli toimi yleensä oikein hyvin, sen huomasin.
Halusin vain jakaa kokemukseni ja väitän edelleen, että päiväkotien varhaiskasvatus on nostettu turhaan jalustalle ja kotikasvatusta taas pidetään yleisesti huonompana. Esim. kotiäitejä on aliarvostettu kautta aikojen aivan turhaan. Mikään yksittäinen asia ei tee päiväkodista parempaa tai kodista huonompaa paikkaa kasvattaa lapsia. Päiväkodissa ei tehty mitään sellaista asiaa, joka ei onnistuisi kotioloissakin, tarpeen mukaan yhdistettynä esim. kerhoon tai leikkikenttätoimintaan. Se ei ole haukkumista tai kritiikkiä ammattikasvattajia tai päiväkoteja kohtaan, vaan ihan päivänselvä tosiasia.
Toki joillekin voi päiväkoti sopia paremmin esim. temperamenttieroista johtuen. Joku lapsi saattaa tarvita erityistä apua. Ja osalla lapsista taas on niin huonot kotiolot, että päiväkoti voi olla pelastus. Mutta onko sekään päiväkodin tehtävä, pelastaa huonoissa kotioloissa kasvavia lapsia, että he saisivat edes jonkinlaisen pohjan elämälleen..? Vastuu lapsista on kuitenkin aina vanhemmilla ja omia mahdollisuuksiaan ja kykyjään toimia kasvattajana pitäisi pohtia paljonkin ennen siihen hommaan ryhtymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:55"]Muita kommentteja lukematta; lapsi ei tarvitse päiväkotia - älä ihmeessä vie, kun ei ole töiden takia pakko.
Päiväkoti on kehitetty hoitopaikaksi lapsille heidän vanhempiensa työpäivien ajaksi. Vaikka päiväkodissa toteutetaan varhaiskasvatusta, on se kuitenkin karusti ilmaistuna myös "lasten säilöntäpaikka". Päiväkodissa ei ole mitään sellaista, mitä normaalissa kodissa elävä lapsi välttämättä tarvitsisi.
T. Vathaiskasvattaja, Kk, lastenohjaaja, lisäkoulutuksissa erikoistunut pienten lasten emotionaaliseen hyvinvointiin
[/quote]
Juuri näin. Ja se, että lasta hoidetaan kotona, ei tosiaan tarkoita sitä, ettei lapsi tapaa koskaan muita kuin vanhempiaan tai että kotona tuijotetaan telkkaria päivät pitkät, eikä tehdä koskaan mitään muuta.
Väkivaltaisessa kodissa asuvat lapset jne ovat erikseen, mutta tavallisessa kodissa elävä lapsi ei päiväkotia tarvitse.