Elisa Aaltola: Metsästäjät nauttivat tappamisesta!

Vierailija kirjoitti:

Itse en pystyisi vahingoittamaan eläimiä kuin äärimmäisessä hädässä, mutta esimerkiksi ajatus ihmisen vahingoittamisesta ei tuota minkäänlaisia tunnontuskia.

Ku tarpeeksi nälkä olis ja olisit eksynyt metsään niin varmasti kävisi mielessä. Väitätkö tosissasi ettet edes kalaa voisi tappaa?

Vierailija kirjoitti:

mutinaa tuulessa, ketään ei kiinnosta ton jutut.

Onko 20 000 ihmistä "ei ketään"? Sen verran on seuraajia hänellä. 

Elisalla on aikaa pohtia tätäkin, kun hän makaa sängyssä hirvikolarissa vammautuneena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ok. En vain ymmärrä, miten vihervasemmistolaisuus liittyy minuun. Tai tuo kamppailulajiluento, vaikka vain yhden danin arvoinen itse olenkin. "

Lelulajisi danilla voi pyyhkiä persettä. Homman näkee siitä että sinulla ei ole hajuakaan oikeista kamppailulajeista. Ainoastaan oman elämänsä Steven Seagalit vetoavat markettidaneihinsa kun on aika keskustella kamppailulajeista.

Varmasti se sinun poison hand ja no-touch-knockoutisi ovat vaarallisia ja siksi perustat näkemyksesi niihin.

Onkohan sinulla pieniä impulssikontrollin puutteita? Mahdatko ärähtää aika helposti, jos joku homma ei suju mielesi mukaan?

Kommenttini osui ja upposi.

Menehän rehvastelemaan markettidanillasi ja jätä tämä keskustelu ihmisille jotka tietävät asiasta jotain. 

Itse aloit parjaamaan vapaaottel

Oho, parjasinko todella suuresti ihailemaani, aktiivisesti seuraamaani lajia? Vai olisinko sittenkin todennut, että kyllä siinä pitää tykätä vastustajan lyömisestä ja satuttamisesta? Ei siihen toivottavasti ryhdy kukaan, joka ei noita asioita halua tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä mitään pahaa ole, jos nauttii jos kaataa vaikka hirven ja kunnioittaa luontoa ja sitten syö sen kaatamansa eläimen . Mutta se, on musta väärin, että kaadetaan eläin ja sitten se ei päädy kenenkään tai edes eläimen ravinnoksi, niin silloin se on turhaa . Ja mitä niihin kuviin tulee, niin onhan se sellaista oman egon boostaamista, mutta ihan samalla tavalla kuin ne kala kuvat ja olen itsekin sellaisen ottanut tai pappa otti kun sain ensimmäisen ison kalan. 

Eihän se eläin enää kuolleena tajua, että se on kuvaan päätynyt. Huonoa olisi se, jos joku jakaisi niitä Facebookissa tai netissä, mutta jos metsästys kavereiden kesken katselee kuvia ja muistelee hyviä reissuja niin ei kai siinä mitään pahaa ole.

Ihmiset on kyllä pahasti vieraantuneet luonnosta . Luonto se vasta raaka paikka on ja eläimet ei mieti onko moraalisesti oikein tappaa laji toveri joka tunkeutuu reviirille tai voiko saalistaa syödäkseen. 

Vihervasemmistolaisten mielestä hirvikantaa pitäisi ylläpitää jonkinlaisella myrkytysratkaisulla.

Minkälaisella logistiikalla homma hoituu on tietenkin täysi mysteeri.

Metsästykseen liittyy erittäin paljon ongeelmia. Tätä metsästäjäpiirit eivät halua myöntää mutta tietävät sen ihan hyvin itse.

Esimerkiksi sepelkyyhkyjen ampumisen saa aloittaa jo elokuun puolivälin jälkeen vaikka niillä on silloin vielä pesäpoikaset. 

Vesilinnuista saa edelleen ta ppaa punasotkaa joka on erittäin uhanalainen ja nokikanaa jossa ei edes ole mitään syötävää. Sama kuin ampuisi tennispallon ruuaksi.

Vielä suurempi ongelma on vesilintujen lajinmääritys. Loppukesän vesilinnut ovat ns eklipsipuvussa eli kaikki näyttävät naaraslinnuilta. Kun lintuharrastajallekin on vaativaa määrittää lintu lajilleen kaukoputkella, niin nämä pyssysankarit vain ampuu sinnepäin missä jotakin lähti lentoon? Se voi olla sitten ihan mikä vaan, sinisorsasta maastopyöräilijään.

Vierailija kirjoitti:

Elisalla on aikaa pohtia tätäkin, kun hän makaa sängyssä hirvikolarissa vammautuneena.

Väitätkö itse olevasi kuolematon?

Vierailija kirjoitti:

En lue juttua, mutta kaikki tuntemani metsätäjät nauttivat tappamisesta. Otsikko on kyllä totta.

Ei kai sitä tehtäisi jos se olisi vastenmielistä. Aika harva nälän takia metsästää, vaikka jotkut varmasti. 

Mitäs mieltä hän on iKaffen valmistuksessa kaurapelloilla kuolevista miljardeista hyönteisistä ja pienjyrsijöistä?

"Real men shoot with cameras"

Mun upea jopa toksisen maskuliiniselta näyttävä mieheni kuvaa eläimiä. Metsästys oisi viimeinen harrastus hänelle, halveksii metsästystä harrastuksena.

"Oho, parjasinko todella suuresti ihailemaani, aktiivisesti seuraamaani lajia? Vai olisinko sittenkin todennut, että kyllä siinä pitää tykätä vastustajan lyömisestä ja satuttamisesta? Ei siihen toivottavasti ryhdy kukaan, joka ei noita asioita halua tehdä."

Sinä et tiedä lajista mitään, mutta ok. 

Menehän nyt siitä harjoittelemaan sitä empty forceasi.

Niin, onhan se outoa jos metsästäjä-ihmisessä on tämä ikiaikainen vietti. Huomaa ettei nykypäivän pöntöt oikein tajua ihmisolennon historiaa. On aivan naturellia että ainakin joillakin ihmisillä on metsästysvietti vielä voimissaan. Ja iso osa kylläkin harrastaa sitä sen takia että saa tuoretta riistaa jota SYÖDÄÄN. 

Vierailija kirjoitti:

Metsästykseen liittyy erittäin paljon ongeelmia. Tätä metsästäjäpiirit eivät halua myöntää mutta tietävät sen ihan hyvin itse.

Esimerkiksi sepelkyyhkyjen ampumisen saa aloittaa jo elokuun puolivälin jälkeen vaikka niillä on silloin vielä pesäpoikaset. 

Vesilinnuista saa edelleen ta ppaa punasotkaa joka on erittäin uhanalainen ja nokikanaa jossa ei edes ole mitään syötävää. Sama kuin ampuisi tennispallon ruuaksi.

Vielä suurempi ongelma on vesilintujen lajinmääritys. Loppukesän vesilinnut ovat ns eklipsipuvussa eli kaikki näyttävät naaraslinnuilta. Kun lintuharrastajallekin on vaativaa määrittää lintu lajilleen kaukoputkella, niin nämä pyssysankarit vain ampuu sinnepäin missä jotakin lähti lentoon? Se voi olla sitten ihan mikä vaan, sinisorsasta maastopyöräilijään.

Miksi valehtelet internetissä? Punasotka ja nokikana ovat molemmat rauhotettuja, eli niitä ei saa metsästää. 

Että perustat mutusi virheelliseen tietoon ja tulet internetiin vieläpä valehtelemaan asiasta tarkoittaa että sinun tulee poistaa itsesi keskustelusta.

Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lue juttua, mutta kaikki tuntemani metsätäjät nauttivat tappamisesta. Otsikko on kyllä totta.

Ei kai sitä tehtäisi jos se olisi vastenmielistä. Aika harva nälän takia metsästää, vaikka jotkut varmasti. 

Itsehän teen monia vastenmieiisiä asioita. Töissä on välillä vastenmielisiä hommia. Lapsen pyllyn pesu tai oksennusten siivoaminen on vastenmielistä. Joskus on pakko jutella vastenmielisten ihmisten kanssa. 

Luulen, että hyvin harvassa on ihminen, jolla on resursseja valikoida tehtäväkseen pelkästään miellyttävimpiä asioita. Siinä mielessä siis liki jokainen tekee asioita, jotka ovat vastenmielisiä. Kyse on tottumisesta ja motiivista. 

Ja niinpä sitä vaan tappamiseenkin tottuu ja siihen löytyy motiiveja. Moni meistä läiskii iholleen pyrkivän hyttysen sumeilematta lätyksi. Se on kuulkaa tappamista sekin. Ei isomman riistaeläimen tappaminen mitenkään olennaisesti eroa tästä. Kyse on vain motiivista ja tottumisesta. Tappaminen on metsästyksen ikävin puoli monelle, vaikka epäilemättä on myös siitä nautintoa saavia poikkeusyksilöitä. Se on kuitenkin vain murto-osa koko el.ämystä ja kokemusta, eikä mitenkään olennainen, koska riistaonni on melko sattumanvaraista. Riistaa pyydetään, ei oteta. 

On ihan tunnettu juttu, että jopa toisen ihmisen tappamiseen suurin osa pystyy, kunhan motiivi ja tottumus löytyy. Esimerkkinä sodat. Tavallinen ihminen voi pitää vihollisen tappamista äärimmäisen epämiellyttävänä asiana, mutta on pakkotilanteessa siltä osin, että motiivina säilyä itse hengissä usein voittaa inhotuksen tunteen. Harvinaisempi mutta selkeämpi moraaliselta asetelmaltaan on esimerkiksi rikollisen väkivallantekijän pysäyttäminen tappamalla. Jos joku on suorittamassa vaikkapa lapsen surmaamista, niin hyvin moni unohtaa tappamisen epämiellyttävyyden eettiset pohdintansa mikäli kädessä on ase, jolla veriteon voi estää ja se on ainut keino. 

Logiikkasi on siis täydellisen hatara ja kestämätön ja tunnetun tiedon ja kokemuksen vastainen. Eli täyttä pskaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän tavallaan molempia osapuolia, koska olen harrastanut metsästystä, mutta olen nykyään kasvissyöjä eettisistä syistä.

Kasvoin Itä-Suomessa maalla, ja metsästys oli tavallinen harrastus. Niinpä itsekin jossain vaiheessa aloin sitä harrastaa. En ajatellut, että nautin tappamisesta, vaan että hankin luonnonmukaisella tavalla sitä puhtainta mahdollista ruokaa, ja teen myös eettisesti paremmin kuin ostamalla tehokasvatettua lihaa. Ajattelin, että se on vain luonnon laki että saalistetaan ja tullaan saalistetuksi, eikä ihminen ole tässä sen parempi tai pahempi kuin mikään muukaan eläin. Elämän kiertoa vaan.

Jos jälkeenpäin mietin, niin kyllä minä tavallaan nautin metsästämisestä silloin, sehän on reipasta ulkoilua ja jännitystäkin on. Ja kai se on joku arkaainen vaisto, mikä saa nauttimaan ruoan hankkiisesta itselleen ja perheelleen, tulipa se ruoka sitten marjoja tai sieniä poimimalla, tai metsästämällä. Onko se s

Samantapaisia ajatuksia minullakin. Elisa Aaltola haluaa selkeästi kärjistää asioita ja herätellä ajattelua ja keskustelua. Politiikkaan kuuluu tietty kärjistäminen luonnostaan. Välillä se toimii paremmin ja välillä huonommin. Joskus voi kääntyä itseään vastaan. Mitä trofee valokuvaamiseen tulee, se on ollut itselleni vierasta, vaikka suvussa paljon metsästäjiä. Ehkä se on ollut jotenkin paikkakuntakohtaista vai onko uutta muotia? Ei meilläpäin mitään sellaisia kuvia ollut tapana ottaa. Juhlat kyllä pidettiin, ikäänkuin peijaiset. Lapsen näkökulmasta muistan, että tunnelma oli riehakas ja iloinen, mutta silti samaan aikaan kunnioittava ja kiitollinen, jopa harras. Ei siihen eläimen tappamiseen kevyesti suhtauduttu, vaan iloittiin saaliista, mutta kunnioitettiin sitä eläintä ja luontoa kuitenkin. Mielestäni on arvokasta, että sain jo lapsena nähdä mistä ruoka tulee ja opin, että lihaa syödäkseen pitää tappaa. Edelleen syön pääsääntöisesti kasvisruokaa. Viimeiset pari vuotta olen syönyt pari kertaa vuodessa riistaa, terveydellisistä syistä, kun iän myötä tullut haasteita täydellisen kasvisruokavalion noudattamiseen. Metsästyskortin hankinta ollut pitkään jo harkinnassa ja siinä ei kiinnosta tappaminen vaan tietty selviytymisvaisto on siinä motivaationa. Sama vaisto, joka sanoo, että oma kaivo on hyvä asia ja on hyvä osata kerätä ravintoa luonnosta, kasvattaa ruokaa, säilöä ruokaa ja valmistaa vaatteita ja suojautua säältä. 

Väärin. Eniten ne nauttivat homostelusta metsissä, laavuilla ja metsästysmajoillaan.

Vierailija kirjoitti:

"Metsästyksen pääpointti on tappaminen. Se on siinä pyrkimys. Ihan sama mihin luonnonystävän kukkaiskääreeseen tuon asian yrittää paketoida.

Moni on siihen kulttuuriin kasvanut, eikä se heidän vikansa ole. Sota-aluella lapset ovat tottuneet siihen, että ihmiset ampuvat toisiaan ja eläimet eivät ole minkään arvoisia. Ei se heille ole mikään juttu. Korkeintaan joku suurempaan kokonaisuuteen sisältyvä sivuseikka. Kun sellainen lapsi tulee tänne ja rääkkää eläimiä, hänet nähdään hulluna sosiopaattina. Ihan samalla tavalla näkökulmat eroavat metsästyksen suhteen, ihan sama mitä kumpikin osapuoli selittelee. "

 

Metsästyksen pääpointti ei ole tappaminen. Pääpointti on nimenomaan luonnon- ja metsänhoito. 

Sinulle tappaminen on tietenkin pääpointti asiassa kuin asiassa, joten sinänsä ei ole ihme että pidät metsästyksessäkin pääpointtina tappamista.

Mutta toivon sinunkin ja perhees

Sinä ilmeisesti nautit juurikin siitä tappamisesta, sen verran häiriintyneeltä ja pahansuovalta oliolta vaikutat. Tyypillinen metsästäjä, joka yrittää selittää mustankin valkoiseksi. Juuri sinun kaltaisten ansiosta sen tietää mistä metsästyksessä on yleensä kyse ja mikä siinä on parasta.

 

Elisalla on aikaa pohtia tätäkin, kun hän makaa sängyssä hirvikolarissa vammautuneena.

Väitätkö itse olevasi kuolematon?

Kommentissa ei väitetty mistään kuolemattomuudesta mitään. Vuodessa tapahtuu noin 1500 kolaria hirvien kanssa ja varmasti myös ihmisten vammautumista. Tosiaan, jos halvaantuu hirvikolarin seurauksena, alkaa varmasti miettiä, miksi niitä eläimiä on niin paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mutinaa tuulessa, ketään ei kiinnosta ton jutut.

Onko 20 000 ihmistä "ei ketään"? Sen verran on seuraajia hänellä. 

Onkohan ihminen ihan oikea määritelmä?

Voi kuinka tekopyhyys joukkoistuukaan.