Kokemuksia puolisosta jolla on seksiaddiktio

eo.

(seksi on muutenkin vähentynyt suomessa viimeisten 23 vuoden aikana. fakta: syntyvyystilastot.)

No itse olen tuollainen nainen, paitsi etten käy vieraissa.

Minun eräs aikaisempi panokaveri oli jonkinlainen seksiaddikti. Paljon vieraita naisia, runkkausta, pornoa. Oli kyllä hyvä sängyssä, joten sinkkuna tapasin häntä kerran viikossa. Välissä paljon viestittelyä. Aluksi kaikki oli uutta, kiihkeää ja jännää. Vähitellen aloin tajuta kuinka hänen addiktionsa oli jopa surullista ja nykyään säälin hänen puolisoaan, joka tietää ilmeisesti pienen osan miehen tekosista. Jätin itse suhteen, mutta mies jatkaa sivusuhteita. Paikkaa addiktiollaan jotain sisäistä tyhjyyttä. Parisuhde hänellä vain kulissina ja lasten vuoksi.

Mielenterveys.  

Löysin ketjun ja jatkan tähän jospa keskustelu viriäisi. Tapailen tai ehkä voisi sanoa seurustelen miehen kanssa jolla tuntuisi olevan jonkinasteinen ongelma seksin kanssa. On itsekin myöntänyt että on kärsinyt aiemmin addiktiosta, kuulemma oli niin huono avioliitto. Nyt hän on siis sinkkuna ja yritetään tässä tutustua paremmin, molemmilla tähtäimessä parisuhde. 

Jonkin verran keskiverto-tapailutyyppejä enemmän hänellä kyllä nytkin jutut pyörii seksissä, päivittäin pitäisi saada tai ainakin olla tiedossa milloin saa. Olen nauttinut seksistä hänen kanssaan, mutta välillä väsähdän siihen että periaatteessa joka kerta kun tapaamme, odotettavissa on vähintään kerran tai parikin sessiota. Alkaa vähän tympäistä, vaikka puuhasta itsekin pidän. Alan miettiä onkohan se addiktio sittenkään mitään taaksejäänyttä elämää. 

Eipä tällä avautumisellani sinänsä mitään ppinttia ollut, itsehän mun pitää tilanne ratkaista. Mutta ehkä jotain juttuseuraa tässä vähän kaipaan jos jollakin on samanlaista tilannetta päällä. 

Mikä teillä on ongelma jos kumminkin pidätte seksistä näiden pervojen kanssa, usein naisilta kuulee että he haluavat olevansa haluttuja, niin nyt olette. Miettikää olisiko se sitten parempi että kumppani ei olisi kovin aktiivinen eikä välittäisi niin paljon seksistä kuin te. Tietenkin se että molemmat haluavat yhtä paljon olisi paras tilanne, mutta käytännössä asia on niin että toinen haluaa enemmän kuin toinen lähes aina parisuhteissa. Tuollainen riippuvainen on varmasti teknisesti taitava koska hänellä on runsaasti kokemusta.

On kokemusta addiktista. Siinä ei ehkä kuitenkaan tunne itseään kovin halutuksi kun toinen pakonomaisesti katsoo pornoa, hakee huomiota netissä yms. Ei muuten edes testannut omaa viehätysvoimaansa jota ei oikein ollutkaan ainakaan pahimpina aikoina hampaat hoitamatta, ylipainoa, huono hygienia vaan esiintyi naisena tai nuorempana miehenä netissä.. Kysymys oli tosi pakonomaisesta toiminnasta jolla paikattiin juurikin sisäistä tyhjyyttä.

On myös kokemusta miehestä joka vain rakasti seksiä ja tietenkin etenkin alkuhuumassa oli koko ajan kimpussani. Tykkään että seksiä voi olla yhdessä asuessakin päivittäin, sehän on ihanaa. Addiktimiehen kanssa piti koko ajan olla jotain pornotemppuja ja hän ehkä enemmänkin kuvitteli siihen jotain ihan muuta. Ei seissyt myöskään jos oli karvat ja mielummin olisi pitänyt olla meikkiä (en meikkaa 😅) ja jokin seksiasu. Ja samalla tiesi että pettää koko ajan. Se ei kuulemma ollut pettämistä vaan omien henkilökohtaisten seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä johon puuttuminen oli sairasta kontrollia. Vaikka en siis puuttunut enkä kytännyt vaan ainoastaan jätin hänet kun tämä urpo kävi minun koneellani pornoilemassa ja esiintymässä väärillä kuvilla jollekin naiselle tai naista esittävälle miehelle. 

Mielestäni korkea libido ei ole yhtä kuin seksiaddiktio tai muu pakonomainen toiminta. Samoin kuin avoin suhde ei ole sama kuin pettäminen. 

Mä en oikeasti tiedä oliko ex jonkun sortin addikti vai oliko se libido vain poikkeuksellisen korkea. Seksiä oli suhteen alussa 5-6 kertaa päivässä, josta se sitten vakiintui sellaiseen 1-2 kertaa päivässä tasolle. Hän kävi masturboimassa työpaikan vessassakin säännöllisesti. Lomalla suuttui verisesti kun ensimmäisen viikon aikana meillä oli ollut seksiä 2-3 kertaa päivässä ja sitten yhtenä aamuna sanoin että nyt en jaksa, vähän myöhemmin sitten. Pauhasi kuinka on niin kamalaa kun en halua häntä niin paljon kuin hän haluaa minua. 

En minä tiedä. Addikti vai korkea libido? Sanotaan nyt kuitenkin näin että en jäänyt kaipaamaan. Nykyisessä suhteessani seksiä on maltilliset 2-3 kertaa viikossa ja olen todella tyytyväinen siihen. Tunnen itseni muuksikin kuin patjaksi. 

Vierailija kirjoitti:

eo.

(seksi on muutenkin vähentynyt suomessa viimeisten 23 vuoden aikana. fakta: syntyvyystilastot.)

Meillä ei ainakaan enää panna lisääntymisen vuoksi.

Seurustelin erään hyperseksuaalisen naisen kanssa ja aluksihan se oli kivaa kun sai, pääsi ja lopulta joutui naimaan vähintään kaksi kertaa päivässä ja jos aikaa riitti niin helposti viisikin kertaa. Otti suihin pyydettäessä, kunhan sai vastapalvelukseksi itselleen orgasmin vaikka vibralla tai dildolla.

Lopulta kyllä alkoi tympimään se että esim. jääkiekko-ottelua katsottaessa piti naida ennen ottelua, kaikilla erätauoilla ja ottelun jälkeen. Ottelun aikana hänen kätensä oli jatkuvasti kalussani kiinni.

Lopulta hommattiin hirvittävästi seksileluja ja parhaillaan hän vietti sängyssä x-asentoon sidottuna, vibra haaroväliin kiinnitettynä tunteja, minun lukiessa kirjaa vieressä. Hetken aikaa sain itse olla rauhassa aina tuollaisen session jälkeen, mutta ei se rauha aamuapidempään kestänyt.

Eli ihan ok alussa, mutta ei tuota loputtomasti kestäisi. Erottiin muutaman vuoden jäljeen. Emme tämän asian vuoksi vaan ihan muiden syiden. 

Ei ole kokemusta mutta googlasimpa huvikseni "seksiriippuvuus" ja aika paljon sisältöä nykyään. Psykologia, mieli ry, SAA, päihdelinkki, aiheeseen erikoistunut terapeutti.

Mutta jos mies ei koe hänen "harrastustaan" ongelmana niin eipä sille voi mitään tehdä. Enkä muutenkaan kyllä suosittelisi kuluttamaan elämää jonkun paranijan kanssa, jos itsellä ei ole ongelmaa.

Muutenkin voisi miettiä, voisiko elämän rakentaa ihan vaan olemisen ja arjen ympärille, eikä niinkään parisuhteen. Hyvät rutiinit oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Ei tarvita miestä tai miehen huomiota.

Itsellä muutoksen teki rukous ja meditaatio. Sitä ennen kaipasin parisuhdetta, mutta saan siitä niin suurta tyydytystä, että miehet tuntuvat joltain hyttysiltä.

Ja joo aika sairaita kommentteja tässä ketjussa. Nuo kertovat siitä, että on jo todella pahoja elämänhallintaongelmia, kun ainoa nautinto ja tyydytys tulee tuollaisesta. Lapsilla masturbointi voi merkitä myös stressiä, sillä pyritään tasapainottamaan kehon hormonitoimintaa.

Tuollaisen pervoukon, siis joka katselee pornoa, feikkailee toisia persoonia, catfishaa, ym. kohdalla on kyllä parempi, ettei hän ole tekemisissä tavisten kanssa, sen verran sairasta. Ja tuo että normalisoi sen ja toinen osapuoli "sairas kontrolloija" ei huhheijaa. Narsisti, pahasti perversoitunut ja muutenkin psyykeongelmainen, kun pitää feikata jotakin muuta kuin mitä on...

Ei tuo nainenkaan sen fiksummalta kuulosta. Hänen kohdallaan tulee mieleen, että parisuhde saattoi olla hänelle myös liian kuormittava, sillä miesten läsnäolo saattaa aiheuttaa joissakin kroonista stressiä. Tuskin hän yksinään ihan noin aktiivinen oli.

Paasto on hyvä ruuassa JA seksuaalisuudessa. Sillä saa nollattua addiktioita ja laukalle lähteneitä "harrastuksia". 

Omasta mielestäni tuo 2-3 kertaa viikossakin on paljon, kun ei tule itse harrastettua juuri ollenkaan seksiä tai masturbointia. Ajatelkaa tuo läpi elämän, se on todella monta parittelua.